Onko muita jotka tuntevat Tissa Balasuryan? Olisiko Suomessa syytä toimia hänen puolestaan? Feministiteologit ainakin tietävät.
Tissa Balasurya
Geologi
351585
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Pysy edes vähän aikaa poissa, vaihda nimimerkki!
Että geologi viitsii ja jaksaa osoittaa lapsekasta luontoaan...
Kysymys on täysin asiallinen, älkää aukoko päätänne jos teillä ei ole mitään sanottavaa aiheeseen. Kiristääkö teitä jostain paikasta? Pakottaako liberalismi päätänne?
Siellä missä on kysymyksiä, täytyy olla vastauksia. Ole hyvä:
1. En tunne henkilökohtaisesti. Olen lukenut joitakin artikkeleja.
2. Olen rajallinen ihminen ja yritän toimia siellä missä koen sen tärkeimmäksi, asioissa,joita minulla on edellytyksiä ymmärtää.
3. Kirkon nykytilanne Suomessa on hämmentävä ja ahdistava. Ei siis ihme, jos muut aiheet eivät juuri nyt sytytä
(ks. esim. keskusteluja:"Sakramentaalinen yhteys Wrobeliin" ja "Me kiittämättömät!"). Ilmassa on kuitenkin aitoa tahtoa ongelmien kohtaamiseen, sovinnollisuuden henkeä.
on jo vuosia ollut takanapäin, Tissa Balasurya on saanut takaisin pappisoikeutensa eikä hän, kiitos kansainvälisen rakentavan painostuksen ja avukseen kiirehtineiden maallikoiden, teologien, pappien ja jopa piispojen, joutunut kirjoittamaan aivan niin törkeästi muotoiltua "credoa" kuin mihin Vatikaanin taholta aluksi häntä vaadittiin. Tilanne ratkesi kompromissilla, jossa myönnytyksiä tekivät molemmat osapuolet.
Tissa Balasurya on jo iäkäs mies, hän toimii nykyäänkin Sri Lankalla tehden yliopistossa tutkimustyötä. Hän on myös sääntökunnan jäsen. Löytänet lisää ja tuoreitakin tietoja googlen avulla. Balasurya (joka ei pidä "isä"-nimityksen käytöstä) esiintyi muuten vasta teeveessä näytetyssä paavinvaalista kertovassa dokumentissa. Siinä hän keskusteli Roomassa hyvän ystävänsä, Tabletin toimittajan Margaret Hebblethwaitin kanssa niistä ongelmista, joita konservatiivisesta komennosta ja sen jatkumisesta kirkolle on koitunut ja koituu.
Ehkä tämä valaisi tilannetta hieman?
...mitä tässä törkeästi muotoillussa ""credossa"" sanottiin?
sinä voit etsiä tietoa netistä, kirjallisuudesta ja 1990-luvun The Tablet -lehdistä. Asia oli erittäin julkinen ja keskusteltu, joten eiköhän sinullekin tietoa löydy kun vähän paneudut.
...mutta tietääkö hydrologi. Netistä ei käsittääkseni löydy itse CDF:n vaatimuksen tekstiä, vain parafraaseja.
nähneeni sekä sen Paavali VI:n kauden credon, jonka Tissa Balasurya oli valmis allekirjoittamaan että sen rinnalla tuon uuden, Ratzingerin kongregaation oman luomuksen eli silloisen uuden teologeilta vaaditun credon, jossa tottelevaisuuden, älyn, järjen ja omantunnon magisteriumille alistaminen oli venytetty järjettömiin ja sietämättömiin mittoihin. Tämä uudempi oli siis se tottelevaisuuslupaus, jota hän kieltäytyi allekirjoittamasta. Muistan lukeneeni ne aikoinani muutamaltakin sähköposti- ja tiedotuslistalta, saattoivat olla painettuina jossakin The Tabletissakin ja kenties reprintattuina johonkin tapausta käsitelleeseen kirjaan. Tapahtumasta on sen verran aikaa, etten enää muista tarkasti, missä kaikkialla dokumentteihin pystyi vaivattomasti tutustumaan enkä siksi nyt pysty äkkiseltään neuvomaan lähteitä. Asia ei ole ollut mielessäni kovin aktiivisesti vuosiin enkä ole tullut säästäneeksi dokumentteja tuolta ajalta. Eiköpähän nuo tekstit kokonaisuudessaan löydy melko pienellä vaivalla.
http://www.hrsolidarity.net/mainfile.php/1996vol06no02/134/
Tuossahan tuo on. Ei tuossa mitään ihmeellistä ole, sanamuoto vain on vähemmän kaunisteleva kuin Jumalan Kansan Credossa (jonka itse käänsin tälle palstalle taannoin).
Näköjään palatessaan kirkkoon isä Tissa allekirjoitti muutakin kuin Jumalan Kansan Credon. http://www.ewtn.com/library/ISSUES/ORTISSA.HTM
kompromissiin viittaa se, että Balasurya joutui allekirjoittamaan katsomuksiaan vastaan suhteessa teoksensa sanomaan ja teologisiin katsomuksiinsa, mutta sai allekirjoittaa vaatimuksensa mukaan Paavali VI:n uskontunnustuksen eikä sitä versiota, mihin häneltä alkujaan vaadittiin allekirjoitusta. Kompromissi luonnehtii tilannetta hyvin. En usko, että eternalword-svustot ovat tässäkään asiassa luotettavin ja puolueettomin lähde. Balasurya ei kai pidä hierarkisoivasta ja maallikoita infantilisoivasta isä-nimityksestä. Hänen katsomuksiinsa ja tinkimättömyyteensä tutkijana ja Vatikaanin nykykomennon kriitikkona konflikti ei vaikuttanut. Hän on vasta kritisoinut julkisesti katolisen kirkon hierarkian kolonialisoivaa tulkintaa kristinuskosta. Lähemmin kertoo vaikkapa NCR-nettilehti.
Kylla jos Pius-paavien (erityisesti X'n) aikaisia credoja lukee, voi olla taydellisen varma siita, etta Johannes Paavali II'n luomat uskollisuuden tunnustukset eivat kylla niille veda vertoja. Puhumattakaan niista bullista joita idan legaatit joutuivat allekirjoittamaan kirkolliskokouksissa korkea-keskiajan kaudella. Perspektiivin tulisi olla samalla aikaa ongelmia poistava (sehan creduloiden tarkoitus on, selventaa etta teologit ovat uskollisia Kirkon opetukselle) ja samalla skandaalia herattamaton. Harhaoppi on kuitenkin aina skandaalin aihe, siksi sita pyritaan poistamaan. Mutta kuten sanottua, tutkikaamme vaikka Pascendi'n tekstia sen sijaan etta kritisoidaan kieltamatta paljon vaativia creduloita JP2'n ajalta - siina syntyy oikeanlainen asenne tekstien tarkoitusperiin ja muotoihin.
Ignatius
eiköpähän se ole ollut tuon Tissan asia ratkaista minkälaiseen paperiin suostui nimensä alle panemaan ja mihin ei. Ei kai se nykyistä rappiota tee vähäisemmäksi että toteamme että rappiolla oltiin ennenkin ja syvällä? Kaikkihan tietävät millaisissa pohjamudissa kirkko kaikkien Piusten kausilla rämpi.
sina olet omaan mielipiteeseesi oikeutettu, niin olen minakin. Olen tosin sita mielta etta jos anakronistisesti analysoit omasta nurkkauksestasi (ajassa ja paikassa) universaalin Kirkon teologisesti ja kulturaalisesti herkimpia kysymyksia, niin tuskin yleissivistyksesta uskontunnustus-asiakirjojen ja mita siunatuimman uskonopin kongregaation tyoskentelytapojen saralla olisi haittaa yhdekullekaan.
Jos olet lukenut tunnustuksen, huomaat kuinka isa Balasurya ilmaisee Paavali VI'n Jumalan kansan credon olevan sisallollisesti saman uskon ilmaisu kuin mita uskonopinkongregaatio on hanelle ilmoittanut. Han kertoo, etta hanelle on luontevampaa ilmaista usko tassa tutussa muodossa. EWTN-sivusto ainoastaan valittaa l'Osservatore Romano'n painaman julkaisun aiheesta - siksi vaheksyvat kommenttisi ovat ontuvia. Katsoin National Catholic Record'in sivuja, ja nain ihmetyksekseni, etta sisar Joan on benediktiinilainen sisar vailla huntua tai saantokuntalaisille kuuluvaa habitusta - enpa ole elaessani nahnyt benediktiinia julkisuudessa ilman univormua... Tosin Amerikassahan kaikki on mahdollista. On vanha vitsi etta Isa Jumalakaan ei tieda kuinka monta nais-saantokuntalaisten kongregaatiota maailma pitaa sisallaan. Pyhasta Hengesta en mene sanomaan...
käyttämäsi sanahirviö kulturaalinen on muuten suomeksi kulttuurinen.
tosi nulkkia nimittää itsepintaisesti isäksi sellaista, joka ei halua että hänestä käytetään sanaa isä. Jos vaivautuisi lukemaan muiden tänne kirjoittaneiden viestejä, niin olisit jo huomannut että se mainittiin yhdessä viestissä. Lehden nimi on National Catholic Reporter eli länsimainen kirjoitusjärjestelmä ilmeisesti tuottaa kuin tuottaakin vaikeuksia. Asiallisen vaatetuksen käyttäminen ilman kaapuja ja burkaa ei ainakaan vähennä älykkään ja feministisen sisar Joanin vaikuttavuutta ja vakuuttavuutta.
Luin jo kauan sitten luotettavista lähteistä, että oli Tissa Balasuryan voitto, että hän sai vaatimuksensa mukaan allekirjoittaa juuri Vatikaanin toiseen konsiiliin ankkuroituvan Paavali VI:n credon. Eli hän pysyi kannassaan eikä allekirjoittanut JP2:n ja Ratxingerin konttorien laatimaa uutta versiota, joka vaati sokeaa kuuliaisuutta ja teologisen omantunnon uhraamista. Noissa vaadituissa uskollisuudenlupauksissa oli ja on siis vinha ero!
Ja eikö EWTN-humbugin luotettavuudesta ja siis äärimmäisestä taantumuksellisuudesta ynnä propagandamielestä kerro se, että se painaa mm. raivopäisen taantumuksellisen ja ohjelmallisen traditionalistisen L'Osservatore Romanon juttuja ja heijastelee tuon vatikaanilaisen äärijulkaisun kantoja? Osservatoreahan eivät lue edes papit! Kai sinäkin nyt tämän verran tiedät, kun sentään vakuuttelet asuvasikin Roomassa!
osata avata ja tulkita ns. diplomaattisia sanankäänteitä, joista referoimasi juttu on hyvä esimerkki.
"muualla mainittuun kompromissiin viittaa se, että Balasurya joutui allekirjoittamaan katsomuksiaan vastaan suhteessa teoksensa sanomaan ja teologisiin katsomuksiinsa, mutta sai allekirjoittaa vaatimuksensa mukaan Paavali VI:n uskontunnustuksen eikä sitä versiota, mihin häneltä alkujaan vaadittiin allekirjoitusta. Kompromissi luonnehtii tilannetta hyvin."
Minusta olet asian ytimessä. Etenkin hänen allekirjoittamansa lisäykset Jumalan Kansan Credoon poistivat epäilykset siitä, etteikö hän uskoisi kaikkeen, minkä katolinen kirkko opettaa Jumalan ilmoittamaksi totuudeksi. Kenties hänelle oli samalla tavalla epäluontevaa allekirjoittaa CDF:n lähettämää uskontunnustusta kuin idän katoliselle on epäluontevaa sanoa uskontunnustusta Filioque-sanan kanssa.
"En usko, että eternalword-svustot ovat tässäkään asiassa luotettavin ja puolueettomin lähde."
En itse usko, että linkkaamallani sivulla on mahdollista olla epäluotettavuuksia tai puolueellisuuksia: sehän ei sisällä minkäänlaista referointia, ellei alkukappaletta oteta huomioon, vaan pelkästään sanatarkan kopion Balasuriyan lausunnosta ja sen jälkeen sanatarkan kopion Colombon arkkipiispan dekreetistä.
Uskon muuten, ettei Balasuriyalle ole erityisen kiihkon asia tuo isä-nimitys - hänhän aloitti oman lausuntonsa tituleeraamalla itseään isäksi.
EWTN-sivustoilla on varmasti oma linjansa. National Catholic Reporter ei myöskään ole tunnettu puolueettomuudestaan ja objektiivisuudestaan.
monet paperit ole kirjoitettu aika lailla muualla kuin Tissan omalla kirjoituspöydällä eli isä vastaa muiden kuin hänen itsensä käsitystä asianomaisen tittelistä tms. Viralliset paperit kirjoitetaan protokollan mukaan, omat käsitykset eivät välttämättä niissä näy. Jossain viestissähän ketjussa mainitaan myös niitä teologisia syitä, miksi Tissa karsastaa isä-nimitystä. Ainakin itse tunnen Tissan ystäviä, (enkä ole Suomessa ainoa), joten olen varsin hyvin perillä hänen käsityksistään isä-termin käytöstä.
Kommentoin viestiä, johon viittasit, että hän siis joutui vastoin vakaumustaan ja käsityksiään näennäisesti sanoutumaan irti muutamassa teologisessa teoksessaan ilmaisemistaan ajatuksistaan ja käsityksistään. Hän joutui pakon edessä allekirjoittamaan lausuntoja, sillä kirkosta ja sääntökunnasta erottamisella hänet pakotettiin ja painostettiin siihen. Tuostahan koko kriisi ja sen julkisuuskin syntyi. Pakon edessä kirjoitetut allekirjoitukset, nehän ovat vain pakotettua diplomatiaa, mutta on ollut hienoa huomata, ettei Balasuryan henkeä saatu murrettua. Luulen, muuten että Balasurya on nimen oikeampi transskriptio ja I-muoto englanninkieleen mukautettu.
...uskot, että ko. pappi ei "oikeasti" sanoutunutkaan irti, ja olet siitä iloinen?
että hän ei ole pyörtänyt kirjoissaan esittämiään käsityksiään eikä ole alistunut häneltä vaadittuun tahdon, mielen ja omantunnon täydelliseen alistamiseen paavillisille näennäiserehtymättömille komennoille (mikä oli tuon JP2:n credon sisältö ja päämäärä). Tuossa tapauksessa kiistaa taidettiin käydä myös pelastusopin tulkinnoista ja kontekstuaalisesta teologiasta. En näin äkkiseltään mukaan rynnänneenä muista enempää, tällaisia tuli muistista pikakelauksella.
sinulle hyvästä vastauksesta. olen ollut liian kiireinen vastailemaan.
...missä päin credulaa puhutaan senkaltaisesta "mielen ja tahdon täydellisestä alistamisesta"? Ei missään. Tämä pappi ei kirkkoon palatessaan jättänyt mitään katolisen kirkon vaatimaa opinkohtaa myöntämättä.
Voi hitsi luulin että kyse oli naisteologista nimen perusteella (Tissa), ei ollutkaan! sehän on katolinen pappi!
naistenkin asialla vaikka iäkäs sääntökuntalainen ja yliopistoteologi onkin. Srilankalainen nimi taisi hämätä. Sen tiedän, että ainakin nimen loppuosa surya viittaa aurinkoon.
mitäs kaikista karkotetuista oman hiippakunnan papeista, evvk, eiks joo?
käsitteleminen ei ole pois keneltäkään: katolisessa kirkossa tapahtuu vääryyksiä sekä Suomessa että muualla. Tämä vääryys tapahtui muualla kuin Suomessa ja sen kohde on erittäin merkittävä teologi ja hieno ihminen. Siinä on syytä ihan tarpeeksi käsitellä myös tätä tapausta.
...neuvoo Äiti Teresa Kalkuttalainen
tässä asiassa Asklepioksen kanssa samaa mieltä, kiitos hyvästä viestistä. Sen sijaan en kuulu edesmenneen Agnekseksen ihailijoihin.
Oletko katolilainen, ja jos, niin onko sinulla suosikkipyhimystä (tai useampia)?
PS "Charity begins at home" ei tietenkään ole äiti Teresan keksimä idea vaan ihmiskunnan ikiaikaista viisautta, josta ammennamme edelleen
ja muu hengellinen kuuluu yksityiseen, täällä kirjoitan vain faktoista ja pidän yksityisen uskonelämäni yksityisenä. Pahoittelen, että näyttää tulleen Agnekseen kiireessä vähän liikaa tavuja!
mutta kun toit niin selvästi esiin kuka ainakaan EI ole
(ja hyvää jatkoa)