Silloin tällöin esiintyy väitteitä, joiden mukaan Keskustan kannattajajoukko esustaisi parhaiten läpileikkausta koko kansasta. Eri ammatti- ikä- ja sukupuoliryhmät ovat monipuolisimmin edustettuina. Tämä on luonnollisesti täyttä puppua, tarkoitushakuista propagandaa, joka ei kestä lähempää tarkastelua.
Keskustan kannatus sijoittuu merkittävissä määrin vuoden 1918 sisällisodan rintamalinjan eli lähinnä Tampereen pohjoispuolisiin osiin. Pohjanmaa, Keski-Suomi, Savo, Kainuu ja Lappi ovat keskustalaista Suomea. Keskustan kannatus eteläisessä Suomessa ja sen suurissa kaupungeissa on marginaalista, 5-10 %. Tämä on tietenkin vakava vaje, jos puhutaan Keskustasta kansaa parhaiten edustavana puolueena. Päinvastoin se ei edusta kansaa juuri lainkaan siellä, missä väestöllinen painopiste maassa on. Keskusta on esim. Helsingin 5.-6. suurin puolue.
Toiseksi Keskustan kannatus on vähäistä ylemmässä toimihenkilöportaassa, virkamiehistössä (lukuunottamatta kepukuntien hallintoa) ja tehdastyöväestössä. Yliopisto-opiskelijat eivät ole koskaan suuressa määrin innostuneet Keskusta-aatteesta. Tämä on johtanut siihen, että puolueiden koulutetuin väestö on yleensä löytynyt Kokoomuksesta, SDP:stä, RKP:stä ja Vihreistä.
Keskustan kannattajien perusjoukko on siis alueellisesti rajautunutta Tampere-linjan pohjoispuolelle. Kannattajat ovat myös hyvin aggraaritaustaisia, vaikkei heistä nykyisin erityisen suuri osa maanviljelijöitä olekaan. Kaikilla on kuitenkin aggraarimenneisyys, mikä johtuu Keskusta-väen paikallaan pysymisestä. Eteläisen Suomen väestö on uusiutunut jatkuvasti yhteiskunnan muutosten edetessä. Muu Suomi on kärsinyt poismuutosta, muttei ole saanut tilalle väestöä. Myös kansainvälistyminen on koskenut ensisijaisesti eteläistä Suomea. Muun Suomen osalta voidaan alkaa puhua jo sisäsiitoisuuden vaaroista varsinkin, kun naispuolinen väestö tuntuu eniten karttavan asumista syrjässä.
Keskustan kannattajia yhdistää myös vahva konservatiivisyys, mikä poikkeaa selvästi muusta kansasta. Konservstiivisuuden perustana on esim. sitoutuminen uskonnollisiin liikeisiin ja arvopohjan ammentaminen niistä.
Keskustan kannattaryhmä on suhteellisesti ottaen ns. alenevassa säätykierrossa. Voidaan puhua jossain määrin köyhästä pohjoisesta ja rikkaasta etelästä samaan tapaan kuin puhutaan köyhästä etelästä ja rikkaasta pohjoisesta esim. Italiassa. Moderni yhteiskunta sijoittuu Suomessa etelään, pohjoinen edustaa mennyttä maailmaa ja pitää poliittisestikin väkisin perinteistään kiinni. Tätä taustaa vasten ei ole kovin kummallista, että keskustan politiikka on ollut ja tulee olemaan hyvin vasemmistopainotteista. Nuorempien kohdalla reaktio voi olla äärioikeistolainen nationalismi, mistä on nähty joitain merkkejä Itä-Suomen kaupungeissa.
On valiettavaa, että muutosten vyöryn edessä yleensä aina kaivaudutaan puolustusasemiin. Näin on tehnyt Keskustakin politiikassaan. Tämä on omiaan ehkäisemään uudistumista ja sitä kautta jaloilleen pääsemistä. Keskustan maaseutuohjelmat ovatkin ajautuneet umpikujiin, kun maaseudun kehittäminen nähdään vaihtoehdottomana aggraaritaloutena. Toivoa sopii, että esim. Vihreät toisivat uuden puheenjohtajansa mytö vaihtoehtoja myös maaseudulle ja toivoa sen asukkaille.
Keskustan kannatus sijoittuu merkittävissä määrin vuoden 1918 sisällisodan rintamalinjan eli lähinnä Tampereen pohjoispuolisiin osiin. Pohjanmaa, Keski-Suomi, Savo, Kainuu ja Lappi ovat keskustalaista Suomea. Keskustan kannatus eteläisessä Suomessa ja sen suurissa kaupungeissa on marginaalista, 5-10 %. Tämä on tietenkin vakava vaje, jos puhutaan Keskustasta kansaa parhaiten edustavana puolueena. Päinvastoin se ei edusta kansaa juuri lainkaan siellä, missä väestöllinen painopiste maassa on. Keskusta on esim. Helsingin 5.-6. suurin puolue.
Toiseksi Keskustan kannatus on vähäistä ylemmässä toimihenkilöportaassa, virkamiehistössä (lukuunottamatta kepukuntien hallintoa) ja tehdastyöväestössä. Yliopisto-opiskelijat eivät ole koskaan suuressa määrin innostuneet Keskusta-aatteesta. Tämä on johtanut siihen, että puolueiden koulutetuin väestö on yleensä löytynyt Kokoomuksesta, SDP:stä, RKP:stä ja Vihreistä.
Keskustan kannattajien perusjoukko on siis alueellisesti rajautunutta Tampere-linjan pohjoispuolelle. Kannattajat ovat myös hyvin aggraaritaustaisia, vaikkei heistä nykyisin erityisen suuri osa maanviljelijöitä olekaan. Kaikilla on kuitenkin aggraarimenneisyys, mikä johtuu Keskusta-väen paikallaan pysymisestä. Eteläisen Suomen väestö on uusiutunut jatkuvasti yhteiskunnan muutosten edetessä. Muu Suomi on kärsinyt poismuutosta, muttei ole saanut tilalle väestöä. Myös kansainvälistyminen on koskenut ensisijaisesti eteläistä Suomea. Muun Suomen osalta voidaan alkaa puhua jo sisäsiitoisuuden vaaroista varsinkin, kun naispuolinen väestö tuntuu eniten karttavan asumista syrjässä.
Keskustan kannattajia yhdistää myös vahva konservatiivisyys, mikä poikkeaa selvästi muusta kansasta. Konservstiivisuuden perustana on esim. sitoutuminen uskonnollisiin liikeisiin ja arvopohjan ammentaminen niistä.
Keskustan kannattaryhmä on suhteellisesti ottaen ns. alenevassa säätykierrossa. Voidaan puhua jossain määrin köyhästä pohjoisesta ja rikkaasta etelästä samaan tapaan kuin puhutaan köyhästä etelästä ja rikkaasta pohjoisesta esim. Italiassa. Moderni yhteiskunta sijoittuu Suomessa etelään, pohjoinen edustaa mennyttä maailmaa ja pitää poliittisestikin väkisin perinteistään kiinni. Tätä taustaa vasten ei ole kovin kummallista, että keskustan politiikka on ollut ja tulee olemaan hyvin vasemmistopainotteista. Nuorempien kohdalla reaktio voi olla äärioikeistolainen nationalismi, mistä on nähty joitain merkkejä Itä-Suomen kaupungeissa.
On valiettavaa, että muutosten vyöryn edessä yleensä aina kaivaudutaan puolustusasemiin. Näin on tehnyt Keskustakin politiikassaan. Tämä on omiaan ehkäisemään uudistumista ja sitä kautta jaloilleen pääsemistä. Keskustan maaseutuohjelmat ovatkin ajautuneet umpikujiin, kun maaseudun kehittäminen nähdään vaihtoehdottomana aggraaritaloutena. Toivoa sopii, että esim. Vihreät toisivat uuden puheenjohtajansa mytö vaihtoehtoja myös maaseudulle ja toivoa sen asukkaille.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuskin tuota juuri tuon selkeämmin ja totuuden mukaisemmin voi sanoa.
Täällä maaseudulla, keskustalaisten keskuudessa on sellainen käsitys että vain vallalla olevien käytäntöjen muuttamis pyrkimykset kunnissa, ovat politiikkaa. Heidän ikiaikaiset kunnan asioiden hoitamistavat eivät, heidän käsityksen mukaan, ole lainkaan poliittisia.
Mutta kiitos sinulle hyvästä analyysistä.
Hyvin terävänäköinen olet arvioidessasi niin kepulaisten koostumaa kuin sen alueellista asettumistakin ja niiden syitä.
Myös tuo vertauksesi Italian tilanteeseen on osuva. Itse en ole tullut sitä ajatelleeksi. Italian "etelä" on vain meillä pohjoisemmassa osassa maatamme.
"Yksi seikka sentään tässä lohduttaa" iskelmalyriikalla asian ilmaistakseni: se, että vaikka kepulaisiksi synnytään, siitä taudista parannutaan yleensä pian, kun muutetaan ihmisten ilmoille. Kyllähän Helsingin seudulle jos minne on tullut valtavasti taustoiltaan kepulaista väkeä, mutta ilmeisesti he täällä pian viisastuvat, kun kepun kannatus pysyy aina vain 5 %:n tietämissä.
Kunpa Kokoomus pystyisi jonain päivänä nousemaan Suomen johtavaksi oikeistopuolueeksi.
Mutta eihän se tuollaisilla Ilkka Kanerva & Suvi Linden -tason tyypeillä onnistu... Ei koskaan...
Hyvin kirjoitettu analyysi. Mitäpä tuohon lisäämään.
Täällä maaseudulla Ilkan levikkialueella tuo kaikki on arkipäivää!
"Toiseksi Keskustan kannatus on vähäistä ylemmässä toimihenkilöportaassa, virkamiehistössä (lukuunottamatta kepukuntien hallintoa) ja tehdastyöväestössä. Yliopisto-opiskelijat eivät ole koskaan suuressa määrin innostuneet Keskusta-aatteesta."
Minulla on täysin päinvastainen mielikuva jokaisesta kohdasta. Kepu on toiseksi suurin työväenpuolue, valtion virkamiehistössä varmasti kolmen suurimman joukossa, luultavasti kakkosena (vaikka ei lasketa mukaan valtion paikallisvirkamiehiä). Yliopistojen edustajistovaaleissa kepu pärjää erinomaisesti, yleensä paljon paremmin kuin esim. SDP.
Voisitko perustella väitteesi?
"Keskustan kannattajien perusjoukko on siis alueellisesti rajautunutta Tampere-linjan pohjoispuolelle. Kannattajat ovat myös hyvin aggraaritaustaisia, vaikkei heistä nykyisin erityisen suuri osa maanviljelijöitä olekaan. Kaikilla on kuitenkin aggraarimenneisyys, mikä johtuu Keskusta-väen paikallaan pysymisestä."
Keskustan kannatus on laajaa maalaiskunnissa myös Tampereen eteläpuolella. Jos agraaritaustaksi riittää se, että isoisä on viljellyt maata, niin kait tuo pitää paikkansa, mutta taitaapa silloin olla agraaritaustaisia todella suuri enemmistö suomalaisista.
"Keskustan kannattajia yhdistää myös vahva konservatiivisyys, mikä poikkeaa selvästi muusta kansasta. Konservstiivisuuden perustana on esim. sitoutuminen uskonnollisiin liikeisiin ja arvopohjan ammentaminen niistä."
Nyt saisit kyllä täsmentää vähän. Jos tarkoitat suomeksi sanoa, että kepulaisuus ja lestadiolaisuus ovat jossain liittosuhteessa, niin metsään meni. Lestadiolaiset ovat myös liikkuvia äänestäjiä, ja keskittävät äänensä taitavasti. Kun eivät olleet pari vaalikautta sitten Pohjois-Pohjanmaalla tyytyväisiä kokoomuslaiseen ehdokkaaseensa, vaihtoivat tilalle kepulaisen. Vasemmistoa lestat eivät koskaan äänestä, ja siihen ei ole mitään sanomista.
"Keskustan kannattaryhmä on suhteellisesti ottaen ns. alenevassa säätykierrossa."
Tämä on nyt vain pelkkää vittuilua vailla todellisuuspohjaa. Keskusta on laajentanut kannatustaan väestöliikkeiden myötä 70-luvulta alkaen suuriin kaupunkeihin, ja varsinkin yliopistokaupungeissa se on saanut vankan jalansijan. Kun muuttoliike on lisääntynyt, niin keskustalaiset ovat löytäneen uusille aloille, ja enää n. 10 % Keskustaa äänestävistä on maanviljelijöitä, luultavasti alle sen.
Tämä vasemmistolaisuuslätinä oli myös täysin tyhjää. Esim. veronalennuksia Keskusta on esittänyt, samoin työelämän joustojen lisäämistä, mutta perusvasemmistolaiseen tapaan SDP:ssä vallalla olevat "oikesto"sosialidemokraatit ovat ne liian porvarillisina tyrmänneet hallituksessa.
Vihreiden maaseutukannanotot ovat lyhyesti sanoen epärealistista haihattelua, jossa tuottavuus ajetaan alas ja maaseutu museoidaan. Se pakottaa ihmiset pks:n betonilähiöihin voimaan pahoin.
Kepun johtavia poliitikkoja, joilla ei ole kiinteitä siteitä maatalouteen (isovanhempia ei tarvitse laskea), MTK:hon tai Pellervolaiseen yritystoimintaan. Olli Rehn on, mutta siksi hän ei oikein kotimaan eri vaaleissa pärjännytkään.
Kyse oli tässä kannattajakunnasta. Keskustaa äänestävät, maanviljelystä harjoittamattomat, äänestävät paljon maanviljelystä harjoittaneita eduskuntaan, mutta mitä merkitystä sillä on, jos ehdokkaat ovat hyviä ja ansioituneita? Ei kait se ammatti ketään huonommaksi edustajaksi tee?
En nyt ala selvittämään, mutta eipä esim. Keskustan työvaliokunnassa, joka on Keskustan ehkä merkittävin päättävä elin, kovin kummoisesti ole maanviljelijöitä. Toiseksi, kuka on viimeinen kepun pj, joka olisi ollut maanviljelijä?
Kepun äänestäjäkunnasta valtaosa on niitä, jotka pistävät ruksin siihen mielipidetiedustelun keskimmäiseen ruutuun, koska eivät halua ottaa kantaa. Tosin he eivät tajua, ettei Keskusta ole poliittisen kentän keskustassa!
Omenanviljelijä Väyrynen Tuusulasta on viimeinen maanviljelijäpuheenjohtaja!
"Tosin he eivät tajua, ettei Keskusta ole poliittisen kentän keskustassa!"
Just tuon johdosta jotkut äänestävät Keskustaa, kun he kuvittelevan sen todella olevan keskellä. Tosiasiassa kepu on jossain vasemmistoliiton paikkeilla puoluekartalla. Onhan heidän uskottu neuvonantajansakin tuo Esko Seppänen. Kysykää vaikka Oivalta.
Asetapa kartallesi kaksi kannattajakuntaa päällekkäin: Keskustan kannattajat ja asevelvollisuusarmeijan kannattajat.
Simsalabim: Hämmästyttävää. Yhteneväiset kuviot kaikilla muuttujilla.
Keskustan kannatus mittaa siis yhtenäiskulttuurin astetta.