Ulkolateksit - onko järkeä

Kerran Tikkurilan latekseilla maalasin, en enää tee samaa virhettä toiste. Pika-teho = pika-tuho.

Maalaaja kirjoitti:

Kerran Tikkurilan latekseilla maalasin, en enää tee samaa virhettä toiste. Pika-teho = pika-tuho.

Maalasin 14 vuotta sitten autotallin ja varaston pika-teholla. Ja komea on vieläkin.

Pika- tehosta kirjoitti:

Maalasin 14 vuotta sitten autotallin ja varaston pika-teholla. Ja komea on vieläkin.

Ostamani talo on maalattu 12 vuotta sitten Pika-teholla. Nyt on raaputus edessä. Mainitsemassasi varastotapauksessa voi kestääkin vähän paremmin, jos siinä on vain pelkkä laudoitus ja sen takana ilma saa pyöriä vapaasti, jolloin lauta tuulettuu kunnolla toiselta puolelta. Asuinrakennukseen soveltuu vain, jos laudoituksen taakse jätetään "metrin" tuuletusrako...

Pika- tehosta kirjoitti:

Maalasin 14 vuotta sitten autotallin ja varaston pika-teholla. Ja komea on vieläkin.

Nykyisin on ulkovuorauslauta kun repimällä tehtyä.Kai maalivirmojen toive ,et pysyy tikkurilan lateksit seinässä.Lateksi tuhoo ,no onhan töitä,mut ois vaan kivempi maalata uulalla ja ois kerralla hyvä ja kestää muuallakin kun varastossa ja varjossa.Taitaa olla umpiluista sakkia tai vaan niin helposti huijjattavaa väkee.

Taidat olla maalimyyjä tai maalitehtailija.

Ihan viidestä vuodesta en tiedä, mutta ainakin tiedän tapauksen, jossa alle kymmenen vuoden kuluttua on sorruttu ostaamaan samaa p***kaa perustellen vain sillä että eihän se maali ikuista ole.

Kuten edellä sanoin, taloni entinen omistaja on maalannut Pika-teholla 11 vuotta sitten (on vielä maalipönttö jäljelläkin) ja nyt talo on niin karmea, että on raaputus edessä. Uuden maalauksen aion tehdä kunnolla ja oikeilla maaleilla.

Raapsuti, raapsuti kirjoitti:

Taidat olla maalimyyjä tai maalitehtailija.

Ihan viidestä vuodesta en tiedä, mutta ainakin tiedän tapauksen, jossa alle kymmenen vuoden kuluttua on sorruttu ostaamaan samaa p***kaa perustellen vain sillä että eihän se maali ikuista ole.

Kuten edellä sanoin, taloni entinen omistaja on maalannut Pika-teholla 11 vuotta sitten (on vielä maalipönttö jäljelläkin) ja nyt talo on niin karmea, että on raaputus edessä. Uuden maalauksen aion tehdä kunnolla ja oikeilla maaleilla.

Lue lisää

Siis vuonna 1993, kyllä siitä 12 vuotta tulee tänä kesänä.

Raapsuti, raapsuti kirjoitti:

Siis vuonna 1993, kyllä siitä 12 vuotta tulee tänä kesänä.

Millä maalaat nyt ???
Itsellä sama urakka ja olen miettinyt millä maalilla maalaisin.
Ei muuta kuin krapa käteen ja teräsharja toiseen ja rapsuttelemaan. Ja sitten parasta maalia pintaan !!!

Millä.... kirjoitti:

Millä maalaat nyt ???
Itsellä sama urakka ja olen miettinyt millä maalilla maalaisin.
Ei muuta kuin krapa käteen ja teräsharja toiseen ja rapsuttelemaan. Ja sitten parasta maalia pintaan !!!

Lue lisää

Kun maalaat uulalla ei pohjamaalia tarvi.Paljon riittosampaa kun lateksit,mutta vähän raskaampaa maalata.Rintamamiestaloon menee noin 24litraa ja lateksia menis 30litraa ( panut,tikkurilat ym.)maalari maalaa mieluusti lateksilla saa maalista kivasti välistä(urakoitsia)Uulasta ei paljon jää tyhjää ees maalin myyjälle.15euroa 10litran purkista katetta myyjälle ja siinä syytä miksi myy jokainen ennemmin sen kolme purkkia lateksia ...kannattaa uskoa .Kun lateksilla maalatusta talosta alkaa maali irrota ,niin kauppias syyttää,et ei ole tehty kunnolla pohjia ja kosteaa lautaa ym.takuu on sit siinä ja ostat vielä lateksit uudestaan...näi se homma menee.

ainoa öljymaali kirjoitti:

Kun maalaat uulalla ei pohjamaalia tarvi.Paljon riittosampaa kun lateksit,mutta vähän raskaampaa maalata.Rintamamiestaloon menee noin 24litraa ja lateksia menis 30litraa ( panut,tikkurilat ym.)maalari maalaa mieluusti lateksilla saa maalista kivasti välistä(urakoitsia)Uulasta ei paljon jää tyhjää ees maalin myyjälle.15euroa 10litran purkista katetta myyjälle ja siinä syytä miksi myy jokainen ennemmin sen kolme purkkia lateksia ...kannattaa uskoa .Kun lateksilla maalatusta talosta alkaa maali irrota ,niin kauppias syyttää,et ei ole tehty kunnolla pohjia ja kosteaa lautaa ym.takuu on sit siinä ja ostat vielä lateksit uudestaan...näi se homma menee.

Lue lisää

Uula on ollut mielessä
Kumpaa ostan ,Uulan petrooliöljymaalia vai pellaöljymaalia?
En löytänyt Uulan kotisivuilta vastausta ..
Onko sama kumpaa ostan ??

Millä.... kirjoitti:

Millä maalaat nyt ???
Itsellä sama urakka ja olen miettinyt millä maalilla maalaisin.
Ei muuta kuin krapa käteen ja teräsharja toiseen ja rapsuttelemaan. Ja sitten parasta maalia pintaan !!!

Lue lisää

Vaihtoehtoja ovat Uulan öljymaali, itse jauheista ja vernissasta sekoitettu öljymaali tai petroliöljymaali. Jälkimmäinen tuntuu tällä hetkellä todennäköisimmältä valinnalta. Halvin olisi keittomaali, mutta sekin vaatisi vernissalisän, koska eihän tuota vanhaa ihan tarkasti saa pois.

Raapsuti, raapsuti kirjoitti:

Vaihtoehtoja ovat Uulan öljymaali, itse jauheista ja vernissasta sekoitettu öljymaali tai petroliöljymaali. Jälkimmäinen tuntuu tällä hetkellä todennäköisimmältä valinnalta. Halvin olisi keittomaali, mutta sekin vaatisi vernissalisän, koska eihän tuota vanhaa ihan tarkasti saa pois.

Lue lisää

Sanovat petroliöljymaalia paremmin peittäväksi. Omaa kokemusta on vain pellavaöljymaaleista eivätkä nekään huonoja ole.

Raapsuti, raapsuti kirjoitti:

Sanovat petroliöljymaalia paremmin peittäväksi. Omaa kokemusta on vain pellavaöljymaaleista eivätkä nekään huonoja ole.

"tietosi" perustuu siis ihmisten sanomisiin?

Ja aloita maalausalan töiden opiskelu nyt vaikka selvittämällä itsellesi, mitä tarkoittaa maalin sideaine ja mitä tarkoittaa ohennin.

Lue nyt alkuun vähän vanhempaa tietoa, ja lainaa kirjastosta MAALARIN AINE ja AMMATTIOPPI, J. Järvelä, ja siirry sitten Teknoksen ja Tikkurilan sivuille; pääset vertaamaan miten kemia kehittyy (sano mummo, kun veturin näki)

Hyviä ilmoja!
Ulkomaalauskelit tilöastollisesti parammillaan kaksi viikkoa juhannuksen kahta puolin.

Tietäjätekijä kirjoitti:

"tietosi" perustuu siis ihmisten sanomisiin?

Ja aloita maalausalan töiden opiskelu nyt vaikka selvittämällä itsellesi, mitä tarkoittaa maalin sideaine ja mitä tarkoittaa ohennin.

Lue nyt alkuun vähän vanhempaa tietoa, ja lainaa kirjastosta MAALARIN AINE ja AMMATTIOPPI, J. Järvelä, ja siirry sitten Teknoksen ja Tikkurilan sivuille; pääset vertaamaan miten kemia kehittyy (sano mummo, kun veturin näki)

Hyviä ilmoja!
Ulkomaalauskelit tilöastollisesti parammillaan kaksi viikkoa juhannuksen kahta puolin.

Lue lisää

Olen opiskellut maalausalaa jo pari vuosikymmentä sitten. Huonekalualalla on pitkä kokemus maalauksesta.

PETROLIÖLJYMAALAUKSESTA ei ole kokemusta, koska sitä en ole ennen käyttänyt.

Tietäjätekijä kirjoitti:

"tietosi" perustuu siis ihmisten sanomisiin?

Ja aloita maalausalan töiden opiskelu nyt vaikka selvittämällä itsellesi, mitä tarkoittaa maalin sideaine ja mitä tarkoittaa ohennin.

Lue nyt alkuun vähän vanhempaa tietoa, ja lainaa kirjastosta MAALARIN AINE ja AMMATTIOPPI, J. Järvelä, ja siirry sitten Teknoksen ja Tikkurilan sivuille; pääset vertaamaan miten kemia kehittyy (sano mummo, kun veturin näki)

Hyviä ilmoja!
Ulkomaalauskelit tilöastollisesti parammillaan kaksi viikkoa juhannuksen kahta puolin.

Lue lisää

Maalikauppiaat nimenomaan hämäävät noilla sideainejutuilla. Ei sanota selvästi mikä on maalin sideaine. Tai sanotaan: sisältää sitä ja sitä, mutta ei kerrota kaikkea. Tai puhutaan epämääräisesti öljymaalista esim. alkydimaalia tarkoitettaessa.

Joskus tulee huvittaviakin virheitä. Erästä ulkomaalia mm. mainostettiin ainakin takavuosina: Sisältää pellavaöljyä, joka tunkeutuu syvälle puuhun ja suojaa...

Jokainen ammattimaalari (ammattinsa osaava) tietää vakava virhe tuohon sisältyy.

Tai: Vesiohenteinen, täysin liuotteeton.

Mainitsit kemian kehittymisestä. Tuolloin parivuosikymmentä sitten opettajamme aina sanoi, että odottakaahan kymmenen vuotta niin vesiohenteiset huonekalumaalit ovat yhtä hyviä (välihiottavuus, kulutuskestävyys) kuin liuotinohenteiset.

Eipä se kemia vain ole kehittynyt tuossa suhteessa juuri ollenkaan. Hinnaltaan ja laadultaan lähimainkaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja ei ole tullut kahdessakaan vuosikymmenessä.

Ulkomaalaus on aivan eri asia kuin sisämaalaus ja varsinkin huonekalumaalaus. Suhteellisen tasaisen kuiva säilytystila (asuinhuoneet) antaa anteeksi maalin sellaisia ominaisuuksia, joita ulkotila ei anna.

Ihmiset eivät välttämättä myöskään ymmärrä puun kosteusasioita. Joskus kun joku aikoo maalata tai maalauttaa keinutuoliaan olen kysynyt että onko se varmasti kuiva. Vastaus saattaa olla että on varmasti kuiva, koska se on ollut aitassa (tai ladossa) jo viisi vuotta. Silloin voi vastata vaikkapa että ota se sisälle asuinhuoneeseen kolmeksi kuukaudeksi. Sen jälkeen on turvallista palata asiaan.

Eräs kaverini ajatteli, että kun katalyyttimaalilla saa niin hyvän ja kestävän pinnan, hän päätti vetää sillä autonsa. Jos haluatte tietää lopputuloksen, kokeilkaa!

Raapsuti, raapsuti kirjoitti:

Maalikauppiaat nimenomaan hämäävät noilla sideainejutuilla. Ei sanota selvästi mikä on maalin sideaine. Tai sanotaan: sisältää sitä ja sitä, mutta ei kerrota kaikkea. Tai puhutaan epämääräisesti öljymaalista esim. alkydimaalia tarkoitettaessa.

Joskus tulee huvittaviakin virheitä. Erästä ulkomaalia mm. mainostettiin ainakin takavuosina: Sisältää pellavaöljyä, joka tunkeutuu syvälle puuhun ja suojaa...

Jokainen ammattimaalari (ammattinsa osaava) tietää vakava virhe tuohon sisältyy.

Tai: Vesiohenteinen, täysin liuotteeton.

Mainitsit kemian kehittymisestä. Tuolloin parivuosikymmentä sitten opettajamme aina sanoi, että odottakaahan kymmenen vuotta niin vesiohenteiset huonekalumaalit ovat yhtä hyviä (välihiottavuus, kulutuskestävyys) kuin liuotinohenteiset.

Eipä se kemia vain ole kehittynyt tuossa suhteessa juuri ollenkaan. Hinnaltaan ja laadultaan lähimainkaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja ei ole tullut kahdessakaan vuosikymmenessä.

Ulkomaalaus on aivan eri asia kuin sisämaalaus ja varsinkin huonekalumaalaus. Suhteellisen tasaisen kuiva säilytystila (asuinhuoneet) antaa anteeksi maalin sellaisia ominaisuuksia, joita ulkotila ei anna.

Ihmiset eivät välttämättä myöskään ymmärrä puun kosteusasioita. Joskus kun joku aikoo maalata tai maalauttaa keinutuoliaan olen kysynyt että onko se varmasti kuiva. Vastaus saattaa olla että on varmasti kuiva, koska se on ollut aitassa (tai ladossa) jo viisi vuotta. Silloin voi vastata vaikkapa että ota se sisälle asuinhuoneeseen kolmeksi kuukaudeksi. Sen jälkeen on turvallista palata asiaan.

Eräs kaverini ajatteli, että kun katalyyttimaalilla saa niin hyvän ja kestävän pinnan, hän päätti vetää sillä autonsa. Jos haluatte tietää lopputuloksen, kokeilkaa!

Lue lisää

että mikä vakava virhe sisältyy maalimainokseen:

Sisältää pellavaöljyä, joka tunkeutuu syvälle puuhun ja suojaa...

Tuossahan on kysymys pellavaöljyn sekoittamisesta muovimaaliin, jolloin pellavaöljy ei tunkeudu juuri minnekään eikä toisaalta sitä puuta seinässä tarvitse sisältä suojata.

Poikkeuksia suojaustarpeesta on esim. jokin autolla tai traktorilla sisään ajettavan varastotilan oven alaosa (jos on lämmin varasto, että täytyy olla suht. tiivis eikä alas voi jättää rakoa), jossa vesi pyrkii tunkeutumaan varsinkin päätypuuhun. Sitä voi suojata vernissalla, mutta riittävä imeytyminen kyllä vaatii sitä, että se laitetaan hyvin monta kertaa ja vahvasti tarpätillä tai muulla ohenteella ohennettuna esim. 1/6 aluksi.

Mutta se varsinainen vakava virhe on se, että ukomaaliin ei saa laittaa PELLAVAÖLJYÄ ollenkaan. Se kuivuu sen verran hitaasti, että se ehtii homehtua ennen kuivumistaan.

Sen sijaan VERNISSA eli keitetty pellavaöljy soveltuu hyvin. Puhutaan usein pellavaöljymaaleista, mutta tietenkin öljy on keitettyä (riippumatta siitä onko kylmäpuristettua vai ei).

No, ehkäpä tuohon K:lla alkavaan ulkomaaliin on sentään lisätty vernissaa eikä raakaa pellavaöljyä... Toivotaan ainakin.

Mikä vika mainoksessa: Vesiohenteinen, täysin liuotteeton?

Maalissa voi kyllä olla varsinaisen ohenteen lisäksi muitakin liuottimia, mutta kyllä ohenne on myöskin aina liuotin. Vesiohenteinen maali voisi olla täysin liuotteetonta vain jauheena, siis ennen veden lisäämistä.

Täysin liuotteettomiakin mmaleja on. Maalasin itsekin taannoin pönttöuunin liuotteettomalla maalilla käyttäen vain sideainetta (vernissaa) ja jauheita (keltamulta ja liitujauho). En käyttänyt ohennetta (tärpätti tai jokin muu) ollenkaan muuta hyvä tuli. Vernissaa ei siis lasketa liuotteeksi (vaan sideaineeksi), koska se ei haihdu maalista, vaikka värijauheet siihen liuotetaankin.

Ja mitä tulee huonekalumaalaukseen, se mitä tarkoitin hyvyydellä koskee teollista tuotantoa sen sen sujumista (lyhyt kuivumisaika, hyvä peittävyys, hyvät välihiontaominaisuudet, ym.).

Myrkyttömyys ja luonnonmukaisuus on sitten eri asia. Kotikäyttäjän kannattaa valita paremmat aineet.

Ja kun on huomattava ero puun kosteudella sen mukaan onko se asuinhuoneessa vai ulkovarastossa, vielä suurempi ero tulee ulkoilman ja sateen kanssa kosketuksissa olevaan puuhun. Niihin muovimaalit eivät sovellu.

Muista aina, että jos maalikauppiaasi ei pysty nimeämään kauppaamansa maalin sideainetta, jätä ostamatta. Muovi on kyllä öljyjaloste, mutta öljyä se ei enää ole.

Raapsuti, raapsuti kirjoitti:

Maalikauppiaat nimenomaan hämäävät noilla sideainejutuilla. Ei sanota selvästi mikä on maalin sideaine. Tai sanotaan: sisältää sitä ja sitä, mutta ei kerrota kaikkea. Tai puhutaan epämääräisesti öljymaalista esim. alkydimaalia tarkoitettaessa.

Joskus tulee huvittaviakin virheitä. Erästä ulkomaalia mm. mainostettiin ainakin takavuosina: Sisältää pellavaöljyä, joka tunkeutuu syvälle puuhun ja suojaa...

Jokainen ammattimaalari (ammattinsa osaava) tietää vakava virhe tuohon sisältyy.

Tai: Vesiohenteinen, täysin liuotteeton.

Mainitsit kemian kehittymisestä. Tuolloin parivuosikymmentä sitten opettajamme aina sanoi, että odottakaahan kymmenen vuotta niin vesiohenteiset huonekalumaalit ovat yhtä hyviä (välihiottavuus, kulutuskestävyys) kuin liuotinohenteiset.

Eipä se kemia vain ole kehittynyt tuossa suhteessa juuri ollenkaan. Hinnaltaan ja laadultaan lähimainkaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja ei ole tullut kahdessakaan vuosikymmenessä.

Ulkomaalaus on aivan eri asia kuin sisämaalaus ja varsinkin huonekalumaalaus. Suhteellisen tasaisen kuiva säilytystila (asuinhuoneet) antaa anteeksi maalin sellaisia ominaisuuksia, joita ulkotila ei anna.

Ihmiset eivät välttämättä myöskään ymmärrä puun kosteusasioita. Joskus kun joku aikoo maalata tai maalauttaa keinutuoliaan olen kysynyt että onko se varmasti kuiva. Vastaus saattaa olla että on varmasti kuiva, koska se on ollut aitassa (tai ladossa) jo viisi vuotta. Silloin voi vastata vaikkapa että ota se sisälle asuinhuoneeseen kolmeksi kuukaudeksi. Sen jälkeen on turvallista palata asiaan.

Eräs kaverini ajatteli, että kun katalyyttimaalilla saa niin hyvän ja kestävän pinnan, hän päätti vetää sillä autonsa. Jos haluatte tietää lopputuloksen, kokeilkaa!

Lue lisää

Jopa niinkin härskiin huijaukseen maalikauppiaat ovat syyllistyneet, että ovat puhuneet aidosta punamultamaalista silloin kun värijauhe on punamultaa, mutta tärkein (eniten maalin ominaisuuksiin vaikuttava osa) eli SIDEAINE on muovia.

Aito punamultaMAALI kuitenkin tarkoittaa sitä, missä sideaineena on ruisjauho tai luonnonöljy (yleensä vernissa).

Tietäjätekijä kirjoitti:

"tietosi" perustuu siis ihmisten sanomisiin?

Ja aloita maalausalan töiden opiskelu nyt vaikka selvittämällä itsellesi, mitä tarkoittaa maalin sideaine ja mitä tarkoittaa ohennin.

Lue nyt alkuun vähän vanhempaa tietoa, ja lainaa kirjastosta MAALARIN AINE ja AMMATTIOPPI, J. Järvelä, ja siirry sitten Teknoksen ja Tikkurilan sivuille; pääset vertaamaan miten kemia kehittyy (sano mummo, kun veturin näki)

Hyviä ilmoja!
Ulkomaalauskelit tilöastollisesti parammillaan kaksi viikkoa juhannuksen kahta puolin.

Lue lisää

Ei ulkomaalauksen kehitystä tarvitse tutkia mainitsemstasi J. Järvelästä sen pitemmälle kuin Kalevi Järviseen.

Mainitsemillasi Teknoksen ja Tikkurilan kemian sivuilla ei ole mitään annettavaa ulkomaalaukselle. Paskahuussin seinissä nekin menettelevät jotenkin.

Kun öljyä aletaan jalostaa (modifiointi, standöljy,...) ominaisuudet muuttuvat. Saadaan mm. molekyylit pitemmiksi ketjuiksi eli päästään muovin suuntaan.

Ulkomaalauksen peruskysymyksiin kuuluu kuitenkin mm. se, että miten puuhun lämpötilan ja kosteudenvaihteluiden vuoksi ilmasta imeytyvä kosteus pääsee haihtumaan riittävän nopeasti pois.

Maalaamattomalla puulla ongelmaa ei tietenkään ole. Vanhempieni riihen yli 50 vuotta vanhan laudoista rakennetun lisäsiiven harmaan pinnan alta löytyy veistettäessä puolen millimetrin syvyydestä täysin tuoreen näköistä puuta.

Perinteisen öljymaalin sideaineen molekyyliketjut eivät muodosta peittävää kalvoa, vaan vesihöyry pääsee haihtumaan pois. Muovin suuntaan jalostetut öljyt muodostavat kalvon ja maalin sisäinen tarttuvuus on lujempi kuin tarttuvuus puuhun, joten ajan myötä maali repeilee irti riekaleina. Tuo repeily saattaa pelastaa alla olevan puun täystuholta. Tulee siis vain puolituho täystuhon sijaan, jolloin asia on vielä korjattavissa poistamalla maali ja käyttämällä parempaa vaihtoehtoa. Maalikauppiaat tosin aina käskevät suorittamaan uusintamaalauksen aina samalla maalityypillä...

Maalarimestari Kalevi Järvinen on tehnyt hommia jo yli 50 vuotta, joten hän tietää mistä puhuu. Häntä ei taannoin hävettänyt uusintamaalata puolivuosisataa sitten maalaamansa talo. Mitään kiirettä uusintamaalauksella ei sinänsä ollut vieläkään... Hän on laatinut mm. Mäntyniemen ja yli kolmensadan kirkon maalaussuunnitelman.

Valitettavasti muutkin ovat kirkkoihin päässeet käsiksi. Vuonna 1995 kävin katsomassa erästä Oulun läänin kirkkoa, joka esitteen mukaan oli kunnostettu ja maalattu 1980-luvulla. Mutta maalipinta oli jo karmea ja repeillyt, vaikka ikää vain siis 5 - 15 vuotta!

Kun sinä Tietäjätekijä olet (mielestäsi) varmaankin todellinen ammattimies, kertoisitko jotain Pika-Tehon sideaineesta ja sen käyttäytymisestä ulkotiloissa.

Kerro myös noiden mainostamiesi firmojen maalien käyttöohjeista. Jos maalaus on mennyt pilalle, syiksihän esitetään mm. liian kostealla ilmalla maalattu, liian aurinkoisella ilmalla maalattu, talo sijaitsee liiaksi metsän keskellä, talo sijaitsee liian aukealla paikalla, talo sijaitsee liian lähellä rantaa tai tietä, olet ohentanut maalia liikaa, olet maalannut liian paksulla maalilla,...

Kai se niin on kuin eräs tyyppi sanoi: Kemiallisten maalien ja luonnonmaalien ero on siinä että edellisillä voi onnistua, jälkimmäisillä ei voi epäonnistua.

Raapsuti, raapsuti kirjoitti:

Maalikauppiaat nimenomaan hämäävät noilla sideainejutuilla. Ei sanota selvästi mikä on maalin sideaine. Tai sanotaan: sisältää sitä ja sitä, mutta ei kerrota kaikkea. Tai puhutaan epämääräisesti öljymaalista esim. alkydimaalia tarkoitettaessa.

Joskus tulee huvittaviakin virheitä. Erästä ulkomaalia mm. mainostettiin ainakin takavuosina: Sisältää pellavaöljyä, joka tunkeutuu syvälle puuhun ja suojaa...

Jokainen ammattimaalari (ammattinsa osaava) tietää vakava virhe tuohon sisältyy.

Tai: Vesiohenteinen, täysin liuotteeton.

Mainitsit kemian kehittymisestä. Tuolloin parivuosikymmentä sitten opettajamme aina sanoi, että odottakaahan kymmenen vuotta niin vesiohenteiset huonekalumaalit ovat yhtä hyviä (välihiottavuus, kulutuskestävyys) kuin liuotinohenteiset.

Eipä se kemia vain ole kehittynyt tuossa suhteessa juuri ollenkaan. Hinnaltaan ja laadultaan lähimainkaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja ei ole tullut kahdessakaan vuosikymmenessä.

Ulkomaalaus on aivan eri asia kuin sisämaalaus ja varsinkin huonekalumaalaus. Suhteellisen tasaisen kuiva säilytystila (asuinhuoneet) antaa anteeksi maalin sellaisia ominaisuuksia, joita ulkotila ei anna.

Ihmiset eivät välttämättä myöskään ymmärrä puun kosteusasioita. Joskus kun joku aikoo maalata tai maalauttaa keinutuoliaan olen kysynyt että onko se varmasti kuiva. Vastaus saattaa olla että on varmasti kuiva, koska se on ollut aitassa (tai ladossa) jo viisi vuotta. Silloin voi vastata vaikkapa että ota se sisälle asuinhuoneeseen kolmeksi kuukaudeksi. Sen jälkeen on turvallista palata asiaan.

Eräs kaverini ajatteli, että kun katalyyttimaalilla saa niin hyvän ja kestävän pinnan, hän päätti vetää sillä autonsa. Jos haluatte tietää lopputuloksen, kokeilkaa!

Lue lisää

Niin, se kaverin auto lähti Venäjälle, suostuivat ottamaan ilmaiseksi...

Haalari kirjoitti:

Ei ulkomaalauksen kehitystä tarvitse tutkia mainitsemstasi J. Järvelästä sen pitemmälle kuin Kalevi Järviseen.

Mainitsemillasi Teknoksen ja Tikkurilan kemian sivuilla ei ole mitään annettavaa ulkomaalaukselle. Paskahuussin seinissä nekin menettelevät jotenkin.

Kun öljyä aletaan jalostaa (modifiointi, standöljy,...) ominaisuudet muuttuvat. Saadaan mm. molekyylit pitemmiksi ketjuiksi eli päästään muovin suuntaan.

Ulkomaalauksen peruskysymyksiin kuuluu kuitenkin mm. se, että miten puuhun lämpötilan ja kosteudenvaihteluiden vuoksi ilmasta imeytyvä kosteus pääsee haihtumaan riittävän nopeasti pois.

Maalaamattomalla puulla ongelmaa ei tietenkään ole. Vanhempieni riihen yli 50 vuotta vanhan laudoista rakennetun lisäsiiven harmaan pinnan alta löytyy veistettäessä puolen millimetrin syvyydestä täysin tuoreen näköistä puuta.

Perinteisen öljymaalin sideaineen molekyyliketjut eivät muodosta peittävää kalvoa, vaan vesihöyry pääsee haihtumaan pois. Muovin suuntaan jalostetut öljyt muodostavat kalvon ja maalin sisäinen tarttuvuus on lujempi kuin tarttuvuus puuhun, joten ajan myötä maali repeilee irti riekaleina. Tuo repeily saattaa pelastaa alla olevan puun täystuholta. Tulee siis vain puolituho täystuhon sijaan, jolloin asia on vielä korjattavissa poistamalla maali ja käyttämällä parempaa vaihtoehtoa. Maalikauppiaat tosin aina käskevät suorittamaan uusintamaalauksen aina samalla maalityypillä...

Maalarimestari Kalevi Järvinen on tehnyt hommia jo yli 50 vuotta, joten hän tietää mistä puhuu. Häntä ei taannoin hävettänyt uusintamaalata puolivuosisataa sitten maalaamansa talo. Mitään kiirettä uusintamaalauksella ei sinänsä ollut vieläkään... Hän on laatinut mm. Mäntyniemen ja yli kolmensadan kirkon maalaussuunnitelman.

Valitettavasti muutkin ovat kirkkoihin päässeet käsiksi. Vuonna 1995 kävin katsomassa erästä Oulun läänin kirkkoa, joka esitteen mukaan oli kunnostettu ja maalattu 1980-luvulla. Mutta maalipinta oli jo karmea ja repeillyt, vaikka ikää vain siis 5 - 15 vuotta!

Kun sinä Tietäjätekijä olet (mielestäsi) varmaankin todellinen ammattimies, kertoisitko jotain Pika-Tehon sideaineesta ja sen käyttäytymisestä ulkotiloissa.

Kerro myös noiden mainostamiesi firmojen maalien käyttöohjeista. Jos maalaus on mennyt pilalle, syiksihän esitetään mm. liian kostealla ilmalla maalattu, liian aurinkoisella ilmalla maalattu, talo sijaitsee liiaksi metsän keskellä, talo sijaitsee liian aukealla paikalla, talo sijaitsee liian lähellä rantaa tai tietä, olet ohentanut maalia liikaa, olet maalannut liian paksulla maalilla,...

Kai se niin on kuin eräs tyyppi sanoi: Kemiallisten maalien ja luonnonmaalien ero on siinä että edellisillä voi onnistua, jälkimmäisillä ei voi epäonnistua.

Lue lisää

Nämä herrat Hallari ja Raapsuti, raapsuti ovat kyllä harvinaisen oikeassa. Itsehän en maalausalan ammattilainen ole, mutta sen verran lateksimaaleista olen huonoja esimerkkejä nähnyt talokaupoilla kierrellessäni, että huh huh. Maalaisjärkikinhän sen sanoo, että puun on hengitettävä. Varsinkin vanhemmat talot, joissa ei ole tuuletusrakoa ulkoverhouksen takana, hengittävät vain ulos päin, eli ei siihen nyt muovikalvoa päälle voi laittaa!

Tai laittakaa minun puolesta vain, omaan juuri hankittuun talooni maalaan tänä kesänä uuden pinnan, tai en pinnan vaan väriä vain.

Haalari kirjoitti:

Ei ulkomaalauksen kehitystä tarvitse tutkia mainitsemstasi J. Järvelästä sen pitemmälle kuin Kalevi Järviseen.

Mainitsemillasi Teknoksen ja Tikkurilan kemian sivuilla ei ole mitään annettavaa ulkomaalaukselle. Paskahuussin seinissä nekin menettelevät jotenkin.

Kun öljyä aletaan jalostaa (modifiointi, standöljy,...) ominaisuudet muuttuvat. Saadaan mm. molekyylit pitemmiksi ketjuiksi eli päästään muovin suuntaan.

Ulkomaalauksen peruskysymyksiin kuuluu kuitenkin mm. se, että miten puuhun lämpötilan ja kosteudenvaihteluiden vuoksi ilmasta imeytyvä kosteus pääsee haihtumaan riittävän nopeasti pois.

Maalaamattomalla puulla ongelmaa ei tietenkään ole. Vanhempieni riihen yli 50 vuotta vanhan laudoista rakennetun lisäsiiven harmaan pinnan alta löytyy veistettäessä puolen millimetrin syvyydestä täysin tuoreen näköistä puuta.

Perinteisen öljymaalin sideaineen molekyyliketjut eivät muodosta peittävää kalvoa, vaan vesihöyry pääsee haihtumaan pois. Muovin suuntaan jalostetut öljyt muodostavat kalvon ja maalin sisäinen tarttuvuus on lujempi kuin tarttuvuus puuhun, joten ajan myötä maali repeilee irti riekaleina. Tuo repeily saattaa pelastaa alla olevan puun täystuholta. Tulee siis vain puolituho täystuhon sijaan, jolloin asia on vielä korjattavissa poistamalla maali ja käyttämällä parempaa vaihtoehtoa. Maalikauppiaat tosin aina käskevät suorittamaan uusintamaalauksen aina samalla maalityypillä...

Maalarimestari Kalevi Järvinen on tehnyt hommia jo yli 50 vuotta, joten hän tietää mistä puhuu. Häntä ei taannoin hävettänyt uusintamaalata puolivuosisataa sitten maalaamansa talo. Mitään kiirettä uusintamaalauksella ei sinänsä ollut vieläkään... Hän on laatinut mm. Mäntyniemen ja yli kolmensadan kirkon maalaussuunnitelman.

Valitettavasti muutkin ovat kirkkoihin päässeet käsiksi. Vuonna 1995 kävin katsomassa erästä Oulun läänin kirkkoa, joka esitteen mukaan oli kunnostettu ja maalattu 1980-luvulla. Mutta maalipinta oli jo karmea ja repeillyt, vaikka ikää vain siis 5 - 15 vuotta!

Kun sinä Tietäjätekijä olet (mielestäsi) varmaankin todellinen ammattimies, kertoisitko jotain Pika-Tehon sideaineesta ja sen käyttäytymisestä ulkotiloissa.

Kerro myös noiden mainostamiesi firmojen maalien käyttöohjeista. Jos maalaus on mennyt pilalle, syiksihän esitetään mm. liian kostealla ilmalla maalattu, liian aurinkoisella ilmalla maalattu, talo sijaitsee liiaksi metsän keskellä, talo sijaitsee liian aukealla paikalla, talo sijaitsee liian lähellä rantaa tai tietä, olet ohentanut maalia liikaa, olet maalannut liian paksulla maalilla,...

Kai se niin on kuin eräs tyyppi sanoi: Kemiallisten maalien ja luonnonmaalien ero on siinä että edellisillä voi onnistua, jälkimmäisillä ei voi epäonnistua.

Lue lisää

Ei kai se kehitys Järviseen pysähdy, päinvastoin mieshän ottaa takapakkia kehityksesssä, ainakin kaksi askelta taakse, ja jyrkät ovat mielipiteensä arkkitehdeistä. Ei ukko muista enää, kuka maalaustyöselitykset kirjoittaa...

Ihan joutava teollisuudenhaara? parempi kunhan vaan jokainen olisi sotkenut maalinsa itse; vaikka hämäläiseen sahtiin? (Sinun mielipide)

No ehkä NÄILLÄ sotkuilla olisi paskahuussin seinät maalata. (minun mielipide)

Juu, eihän sitä raakaöljyä voi sinällään käyttää, muutakuin merien saastuttamiseen...

OLetkohan ihan itse keksinyt tämän peruskysymyksen? Vai imeytyvä kosteus?
Kumpi voittaa Imeytyminen vai Haihtuminen?

Mitenkähän nuo vaan tuppaavat lahoamaan, harmaat talot?

....

Siellähän ne ovat vuosikymmeniä olleet Pika-Tehot ym. Tikkurilan koekentällä vuosikymmeniä. Kyllä valmistus olisi lopetettu ajat sitten, jos tuote olisi ns. paskaa..

Minäpoika se olenkin sellainen ammatimies, että kaivan tuotteista parhaat ominaisuudet esille.
Ja tein seuraavasti, hienosahattu lauta:

- harjaus, hieman hiontaa harhealla santapaperilla
- peruskylläste
- oksalakka
- öljypohjuste
- maalaus (vesiohenteinen ulkomaali)
tähän asti laudat käsitellään kappalettain vaakasuorassa.
Ja sitten kiinnitys kuumasinkityillä nauloilla, (liitospäissä esiporaus)
Kiinnityksen jälkeen voi vielä töpötellä naulankannat Ferrexillä.
Lopullinen maalaus vesiohenteisella ulkomaalilla(laudat kiinni seinässä)

Tässä systeemissä/yhdistelmässä tulee maalien hyvät ominaisuudet täysimääräisin käytetyksi.

Tosin Sitten ovelana ja kokeilevana miehenä, maalasin piharakennuksen pintamaalit (ulko)öljymaalilla (samasävyNo) nyt kymmeneen vuoteen ei ole tarvinnut kumpaakan lähteä edes korjailemaan.
(Että silleen niistä maaleista)

Mitä tulee sitten tekstisi loppuselityksiin , niin niistä puuttuvat amatöörimäiset virheet:
Syyksi kelpaa parhaiten se, että ohjeita ei lueta, tai harrastelijamaalari on juovuksissa.

Missähän on sitten tietojesi mukaan sellainen lähde joka "luonnonmaalia" pulputtaa?

Ja sutijalle tiedoksi että petrooliöljyä ei ole olemassa. Maalausominaisuudet muuttuvat, jos ohenninta vaihdetaan (tärpätti/petrooli), mutta maalin ominaisuudet riippuvat sideaineista ja kaikesta muusta sekoitetusta.

ainoa öljymaali kirjoitti:

Kun maalaat uulalla ei pohjamaalia tarvi.Paljon riittosampaa kun lateksit,mutta vähän raskaampaa maalata.Rintamamiestaloon menee noin 24litraa ja lateksia menis 30litraa ( panut,tikkurilat ym.)maalari maalaa mieluusti lateksilla saa maalista kivasti välistä(urakoitsia)Uulasta ei paljon jää tyhjää ees maalin myyjälle.15euroa 10litran purkista katetta myyjälle ja siinä syytä miksi myy jokainen ennemmin sen kolme purkkia lateksia ...kannattaa uskoa .Kun lateksilla maalatusta talosta alkaa maali irrota ,niin kauppias syyttää,et ei ole tehty kunnolla pohjia ja kosteaa lautaa ym.takuu on sit siinä ja ostat vielä lateksit uudestaan...näi se homma menee.

Lue lisää

täällä väärää tietoa.
Lähdetkös maalaustalkoisiin kun Joku Ei "pohjamaalia tarvi" ja tekee neuvosi mukaan.
Uula on arkkitehdin perustama maalitehdas, joka on "muotia".
Mainostavat maaliaan myrkyttömäksi, mutta onhan tuolla ohjeessa: "Maalaa ulkotiloissa ohuesti UULA-sinkkivalkoispohjamaalilla. Anna kuivua 1 - 2 vrk." ....

Kaikesta huolimatta itse aloittasin Kymppikyllästeellä ja oksalakkauksella.

Onhan noissa Uulan maalausohjeissa maininta myös näista kosteus- ja maalausolosuhteista, siinä missä muillakin, olipa kysymyksessä öljy-/lateksi-/akryyli-/akrylaatti-/vinyyli- yms maali. Eikä kai kotikeittoista sillinsuolavedellä vahvistettua punamaalia ihan pakkasessa vedellä!
Näin se homma menee.

Tietäjätekijä kirjoitti:

Ei kai se kehitys Järviseen pysähdy, päinvastoin mieshän ottaa takapakkia kehityksesssä, ainakin kaksi askelta taakse, ja jyrkät ovat mielipiteensä arkkitehdeistä. Ei ukko muista enää, kuka maalaustyöselitykset kirjoittaa...

Ihan joutava teollisuudenhaara? parempi kunhan vaan jokainen olisi sotkenut maalinsa itse; vaikka hämäläiseen sahtiin? (Sinun mielipide)

No ehkä NÄILLÄ sotkuilla olisi paskahuussin seinät maalata. (minun mielipide)

Juu, eihän sitä raakaöljyä voi sinällään käyttää, muutakuin merien saastuttamiseen...

OLetkohan ihan itse keksinyt tämän peruskysymyksen? Vai imeytyvä kosteus?
Kumpi voittaa Imeytyminen vai Haihtuminen?

Mitenkähän nuo vaan tuppaavat lahoamaan, harmaat talot?

....

Siellähän ne ovat vuosikymmeniä olleet Pika-Tehot ym. Tikkurilan koekentällä vuosikymmeniä. Kyllä valmistus olisi lopetettu ajat sitten, jos tuote olisi ns. paskaa..

Minäpoika se olenkin sellainen ammatimies, että kaivan tuotteista parhaat ominaisuudet esille.
Ja tein seuraavasti, hienosahattu lauta:

- harjaus, hieman hiontaa harhealla santapaperilla
- peruskylläste
- oksalakka
- öljypohjuste
- maalaus (vesiohenteinen ulkomaali)
tähän asti laudat käsitellään kappalettain vaakasuorassa.
Ja sitten kiinnitys kuumasinkityillä nauloilla, (liitospäissä esiporaus)
Kiinnityksen jälkeen voi vielä töpötellä naulankannat Ferrexillä.
Lopullinen maalaus vesiohenteisella ulkomaalilla(laudat kiinni seinässä)

Tässä systeemissä/yhdistelmässä tulee maalien hyvät ominaisuudet täysimääräisin käytetyksi.

Tosin Sitten ovelana ja kokeilevana miehenä, maalasin piharakennuksen pintamaalit (ulko)öljymaalilla (samasävyNo) nyt kymmeneen vuoteen ei ole tarvinnut kumpaakan lähteä edes korjailemaan.
(Että silleen niistä maaleista)

Mitä tulee sitten tekstisi loppuselityksiin , niin niistä puuttuvat amatöörimäiset virheet:
Syyksi kelpaa parhaiten se, että ohjeita ei lueta, tai harrastelijamaalari on juovuksissa.

Missähän on sitten tietojesi mukaan sellainen lähde joka "luonnonmaalia" pulputtaa?

Ja sutijalle tiedoksi että petrooliöljyä ei ole olemassa. Maalausominaisuudet muuttuvat, jos ohenninta vaihdetaan (tärpätti/petrooli), mutta maalin ominaisuudet riippuvat sideaineista ja kaikesta muusta sekoitetusta.

Lue lisää

Ennen oli maalaus ja maalinteko ammatimiesten töitä. Nykyään useimmiten amatöörien puuhastelua, parhaimmassa tapauksesssa on lainattu panukaila kirjastosta ja ollaan sitten maalarimestareita.

Tietäjätekijä kirjoitti:

Ei kai se kehitys Järviseen pysähdy, päinvastoin mieshän ottaa takapakkia kehityksesssä, ainakin kaksi askelta taakse, ja jyrkät ovat mielipiteensä arkkitehdeistä. Ei ukko muista enää, kuka maalaustyöselitykset kirjoittaa...

Ihan joutava teollisuudenhaara? parempi kunhan vaan jokainen olisi sotkenut maalinsa itse; vaikka hämäläiseen sahtiin? (Sinun mielipide)

No ehkä NÄILLÄ sotkuilla olisi paskahuussin seinät maalata. (minun mielipide)

Juu, eihän sitä raakaöljyä voi sinällään käyttää, muutakuin merien saastuttamiseen...

OLetkohan ihan itse keksinyt tämän peruskysymyksen? Vai imeytyvä kosteus?
Kumpi voittaa Imeytyminen vai Haihtuminen?

Mitenkähän nuo vaan tuppaavat lahoamaan, harmaat talot?

....

Siellähän ne ovat vuosikymmeniä olleet Pika-Tehot ym. Tikkurilan koekentällä vuosikymmeniä. Kyllä valmistus olisi lopetettu ajat sitten, jos tuote olisi ns. paskaa..

Minäpoika se olenkin sellainen ammatimies, että kaivan tuotteista parhaat ominaisuudet esille.
Ja tein seuraavasti, hienosahattu lauta:

- harjaus, hieman hiontaa harhealla santapaperilla
- peruskylläste
- oksalakka
- öljypohjuste
- maalaus (vesiohenteinen ulkomaali)
tähän asti laudat käsitellään kappalettain vaakasuorassa.
Ja sitten kiinnitys kuumasinkityillä nauloilla, (liitospäissä esiporaus)
Kiinnityksen jälkeen voi vielä töpötellä naulankannat Ferrexillä.
Lopullinen maalaus vesiohenteisella ulkomaalilla(laudat kiinni seinässä)

Tässä systeemissä/yhdistelmässä tulee maalien hyvät ominaisuudet täysimääräisin käytetyksi.

Tosin Sitten ovelana ja kokeilevana miehenä, maalasin piharakennuksen pintamaalit (ulko)öljymaalilla (samasävyNo) nyt kymmeneen vuoteen ei ole tarvinnut kumpaakan lähteä edes korjailemaan.
(Että silleen niistä maaleista)

Mitä tulee sitten tekstisi loppuselityksiin , niin niistä puuttuvat amatöörimäiset virheet:
Syyksi kelpaa parhaiten se, että ohjeita ei lueta, tai harrastelijamaalari on juovuksissa.

Missähän on sitten tietojesi mukaan sellainen lähde joka "luonnonmaalia" pulputtaa?

Ja sutijalle tiedoksi että petrooliöljyä ei ole olemassa. Maalausominaisuudet muuttuvat, jos ohenninta vaihdetaan (tärpätti/petrooli), mutta maalin ominaisuudet riippuvat sideaineista ja kaikesta muusta sekoitetusta.

Lue lisää

Tottahan Järvinen on jyrkkä tyyppi mutta sellaisia tarvitaan.

Latekseilla nimenomaan voi maalata paskahuussin seinät ja muutkin jotka tuulettuvat toiselta puolelta. Sanotaanko lateksien ja vastaavien ohjeissa, että asuinrakennukseen saa käyttää vain, jos lauta tuulettuu hyvin takapuolelta? Ellei sanota, ottaako maalitehdas tai maalikauppias vastuun puulle aiheutuvista vaurioista ja hyvin nopeasta uusimistarpeesta?

>OLetkohan ihan itse keksinyt tämän peruskysymyksen? Vai imeytyvä kosteus?
Kumpi voittaa Imeytyminen vai Haihtuminen?

En todellakaan ole keksinyt itse. Jos et edes tuota tiedä, mistä olet ammentanut oppisi?

Kumpi voittaa imeytyminen vai haihtuminen. Normaalisti haihtuminen voittaa. Jos laitetaan muovimainen kalvo päälle, haihtuminen häviää ja puu pysyy kosteana liian kauan ollen alttiina lahovaurioille. Vähintäänkin maali irtoaa paikoin.

>Mitenkähän nuo vaan tuppaavat lahoamaan, harmaat talot?

Jos ei huolehdita katon pitävyydestä, talo alkaa lahota SISÄLTÄPÄIN. Tuosta on omakohtaisia kokemuksia koska osti kerran talon ja kauppaan kuului myös vanha navetta. Heovostallin puolelta katto oli kokonaan romahtanut, mutta lehmien puolella oli vuotava katto. Kumman hirret olivat moitteettomassa kunnossa? Hevostallin.

Toinen ongelma on perustusten (kivien) painuminen maan tai aluskasvillisuuden tasalle. Täytyy tarvittaessa nostaa.

Jos nämä perusjutut ovat kunnossa, rakennuksilla ei ole hätää.

Vanhemmillani on vanha aitta 1800-luvun alkupuolelta. Seinästä löytyy vuosiluku, joka täsmää kirjallisuudesta löytyvään torpan perustamisvuosikymmeneen.

Aitta on täysin kunnossa. Ongelmia vanholle rakennuksille tulee, jos niihin vedetään tikkurilat päälle. Tosin hirsipintaa on onneksi vaikea saada kokonaan umpeen...

Ja kuten sanottu piharakennuksissa (joita sinäkin olet maalaillut) ongelmaa ei yhtä helposti tule, koska puu pääsee tuulettamaan kosteutensa pois sieltä maalaamattomalta puolelta. Samoin asuinrakennus, jossa on kunnolla takaa tuulettuva pintalaudoitus. Tosin on vähän omituista, jos rakennus täytyy suunnitella maalin mukaan...

Isäukon tekemän asuinrakennuksen maalipinta (ohjeiden mukaan tehty) oli selvää kamaa jo kymmenen vuoden kuluttua. Myöhemmin maalattu alkuaan käsittelemätön navetta on pitänyt pintansa pitempään, koska siinä on semmoinen peiterimalaudoitus ja rehuvaraston kohdalla kaikkein parhaiten, koska siinä on yksinkertainen laudoitus (vierekkäin)ja tuulettuu myös sisältä. Tiiviissä rakennuksessa heinätkään eivät säilyisi.

Loppuselityksistäni puuttui vielä se, että maalitehtaat kehtaavat väittää lahovaurioiden syiksi vieläpä lautojen jatkoksia. Vanhempieni hirsisaunan laudoitettu eteinen on hjostain syystä tehty niin, että päätykolmio on eri laudoista kuin muu seinä. Siinä se on seisonut enemmän kuin minun ikäni (lähes puoli vuosisataa
ilman maalia. Hirsiosa lienee yhtä vanha kuin aitta. Lautaosan ikää en tiedä.

Saunan ovessa oli lapsuudessani kulunut keltamultamaalaus. Se siinä on edelleen, mutta vielä kuluneempi kuin ennen. Kiirettä uusintamaalauksella ei ole vieläkään. Ovella ei ole hätää niin kauan kun siihen ei tyrkätä muovimaalia ytai muuta puunsyöjäainetta.

Iisalmessa vanhaan tuulimyllyyn tehtiin 80-luvulla uudet siivet. Tekijät ajattelivat että parasta vetää -exiä pintaan. Siivet tipahtivat lahoina alas viidentoista vuoden kuluttua. Piti tehdä uudet siivet, jotka tällä kertaa jätettiin museoviraston ohjeiden mukaan ilman mitään käsittelyä, jolloin niiden pitäisi kestää huoletta ainakin viisikymmentä vuotta.

Jaa että teikäpoika on ammattimies. Kyllähän se taitoa vaatiikin maalata niin, että lopputulos on yhtä hyvä kuin ilman maalia. Silloin taloa ei ole pilattu maalilla.

Noita pilaamisia vain on Suomi väärällään. Kävelkääpä joskus Tampereen Pispalan puutaloalueella. Muutkin kuin asiantuntijat näkevät selvästi mitkä on maalattu kunnon aineilla ja mitkä uusilla kehitelmillä.

Tietäjätekijä kirjoitti:

täällä väärää tietoa.
Lähdetkös maalaustalkoisiin kun Joku Ei "pohjamaalia tarvi" ja tekee neuvosi mukaan.
Uula on arkkitehdin perustama maalitehdas, joka on "muotia".
Mainostavat maaliaan myrkyttömäksi, mutta onhan tuolla ohjeessa: "Maalaa ulkotiloissa ohuesti UULA-sinkkivalkoispohjamaalilla. Anna kuivua 1 - 2 vrk." ....

Kaikesta huolimatta itse aloittasin Kymppikyllästeellä ja oksalakkauksella.

Onhan noissa Uulan maalausohjeissa maininta myös näista kosteus- ja maalausolosuhteista, siinä missä muillakin, olipa kysymyksessä öljy-/lateksi-/akryyli-/akrylaatti-/vinyyli- yms maali. Eikä kai kotikeittoista sillinsuolavedellä vahvistettua punamaalia ihan pakkasessa vedellä!
Näin se homma menee.

Lue lisää

Keittomaalia voi todellakin vetää vesisateella tai pakkasella.

Tietäjätekijä kirjoitti:

täällä väärää tietoa.
Lähdetkös maalaustalkoisiin kun Joku Ei "pohjamaalia tarvi" ja tekee neuvosi mukaan.
Uula on arkkitehdin perustama maalitehdas, joka on "muotia".
Mainostavat maaliaan myrkyttömäksi, mutta onhan tuolla ohjeessa: "Maalaa ulkotiloissa ohuesti UULA-sinkkivalkoispohjamaalilla. Anna kuivua 1 - 2 vrk." ....

Kaikesta huolimatta itse aloittasin Kymppikyllästeellä ja oksalakkauksella.

Onhan noissa Uulan maalausohjeissa maininta myös näista kosteus- ja maalausolosuhteista, siinä missä muillakin, olipa kysymyksessä öljy-/lateksi-/akryyli-/akrylaatti-/vinyyli- yms maali. Eikä kai kotikeittoista sillinsuolavedellä vahvistettua punamaalia ihan pakkasessa vedellä!
Näin se homma menee.

Lue lisää

Uulan perustaja ei ole arkkitehti vaan entinen maalitehtaan piiriedustaja ja maalarimestarin poika.

Haalari kirjoitti:

Tottahan Järvinen on jyrkkä tyyppi mutta sellaisia tarvitaan.

Latekseilla nimenomaan voi maalata paskahuussin seinät ja muutkin jotka tuulettuvat toiselta puolelta. Sanotaanko lateksien ja vastaavien ohjeissa, että asuinrakennukseen saa käyttää vain, jos lauta tuulettuu hyvin takapuolelta? Ellei sanota, ottaako maalitehdas tai maalikauppias vastuun puulle aiheutuvista vaurioista ja hyvin nopeasta uusimistarpeesta?

>OLetkohan ihan itse keksinyt tämän peruskysymyksen? Vai imeytyvä kosteus?
Kumpi voittaa Imeytyminen vai Haihtuminen?

En todellakaan ole keksinyt itse. Jos et edes tuota tiedä, mistä olet ammentanut oppisi?

Kumpi voittaa imeytyminen vai haihtuminen. Normaalisti haihtuminen voittaa. Jos laitetaan muovimainen kalvo päälle, haihtuminen häviää ja puu pysyy kosteana liian kauan ollen alttiina lahovaurioille. Vähintäänkin maali irtoaa paikoin.

>Mitenkähän nuo vaan tuppaavat lahoamaan, harmaat talot?

Jos ei huolehdita katon pitävyydestä, talo alkaa lahota SISÄLTÄPÄIN. Tuosta on omakohtaisia kokemuksia koska osti kerran talon ja kauppaan kuului myös vanha navetta. Heovostallin puolelta katto oli kokonaan romahtanut, mutta lehmien puolella oli vuotava katto. Kumman hirret olivat moitteettomassa kunnossa? Hevostallin.

Toinen ongelma on perustusten (kivien) painuminen maan tai aluskasvillisuuden tasalle. Täytyy tarvittaessa nostaa.

Jos nämä perusjutut ovat kunnossa, rakennuksilla ei ole hätää.

Vanhemmillani on vanha aitta 1800-luvun alkupuolelta. Seinästä löytyy vuosiluku, joka täsmää kirjallisuudesta löytyvään torpan perustamisvuosikymmeneen.

Aitta on täysin kunnossa. Ongelmia vanholle rakennuksille tulee, jos niihin vedetään tikkurilat päälle. Tosin hirsipintaa on onneksi vaikea saada kokonaan umpeen...

Ja kuten sanottu piharakennuksissa (joita sinäkin olet maalaillut) ongelmaa ei yhtä helposti tule, koska puu pääsee tuulettamaan kosteutensa pois sieltä maalaamattomalta puolelta. Samoin asuinrakennus, jossa on kunnolla takaa tuulettuva pintalaudoitus. Tosin on vähän omituista, jos rakennus täytyy suunnitella maalin mukaan...

Isäukon tekemän asuinrakennuksen maalipinta (ohjeiden mukaan tehty) oli selvää kamaa jo kymmenen vuoden kuluttua. Myöhemmin maalattu alkuaan käsittelemätön navetta on pitänyt pintansa pitempään, koska siinä on semmoinen peiterimalaudoitus ja rehuvaraston kohdalla kaikkein parhaiten, koska siinä on yksinkertainen laudoitus (vierekkäin)ja tuulettuu myös sisältä. Tiiviissä rakennuksessa heinätkään eivät säilyisi.

Loppuselityksistäni puuttui vielä se, että maalitehtaat kehtaavat väittää lahovaurioiden syiksi vieläpä lautojen jatkoksia. Vanhempieni hirsisaunan laudoitettu eteinen on hjostain syystä tehty niin, että päätykolmio on eri laudoista kuin muu seinä. Siinä se on seisonut enemmän kuin minun ikäni (lähes puoli vuosisataa
ilman maalia. Hirsiosa lienee yhtä vanha kuin aitta. Lautaosan ikää en tiedä.

Saunan ovessa oli lapsuudessani kulunut keltamultamaalaus. Se siinä on edelleen, mutta vielä kuluneempi kuin ennen. Kiirettä uusintamaalauksella ei ole vieläkään. Ovella ei ole hätää niin kauan kun siihen ei tyrkätä muovimaalia ytai muuta puunsyöjäainetta.

Iisalmessa vanhaan tuulimyllyyn tehtiin 80-luvulla uudet siivet. Tekijät ajattelivat että parasta vetää -exiä pintaan. Siivet tipahtivat lahoina alas viidentoista vuoden kuluttua. Piti tehdä uudet siivet, jotka tällä kertaa jätettiin museoviraston ohjeiden mukaan ilman mitään käsittelyä, jolloin niiden pitäisi kestää huoletta ainakin viisikymmentä vuotta.

Jaa että teikäpoika on ammattimies. Kyllähän se taitoa vaatiikin maalata niin, että lopputulos on yhtä hyvä kuin ilman maalia. Silloin taloa ei ole pilattu maalilla.

Noita pilaamisia vain on Suomi väärällään. Kävelkääpä joskus Tampereen Pispalan puutaloalueella. Muutkin kuin asiantuntijat näkevät selvästi mitkä on maalattu kunnon aineilla ja mitkä uusilla kehitelmillä.

Lue lisää

Siis tuo navetta-hevostalli esimerkki kuvaa sitä, että puu saa paitsi imeä ilmankosteutta myös suorastaan kastua ja silti haihtuminen riittää kuivaamaan puun jos sitä ei estetä tai hidasteta. Tässä esimerkissä hidasteena toimii navetan katto. Muovimaali tekee saman.

Kysymyksesi kuului: Kumpi voittaa Imeytyminen vai Haihtuminen?

Vastasin että normaalisti haihtuminen voittaa. Tarkoitin siis sitä, että haihtuminen on normaalisti riittävän nopeaa.

Parempi kuin puhua voittamisesta on tasapainon käsite. Puu pyrkii ilmankosteutta vastaavaan taspainotilaan. Kysymyksessä on normaalisti tasapeli. Sen minkä puu imee ilmankosteuden ollessa suuri se haihduttaa ilmankosteuden ollessa pieni. Ajatellaanpa sitten kahden viikon sadekeliä. Vaikka puu ei saisi mistään suoranaista vettä vaan vesihöyryä (kaasua) ilmasta, sen kosteusprosentti nousee. Kun sitten tulee lämmin sää, puu altistuu kosteusvaurioille, koska tiiviin pinnan läpi haihtumista ei tapahdu, vaan vain kiertoteitä.

Onnettomassa asemassa ovat myös aidat, kaiteet tolpat ja muut ympärimaalatut. Haihtuminen alkaa toimia vasta siinä vaiheessa kun maalipinta räjähtää joistain paikoin pois.

Maalarit kirjoitti:

Ennen oli maalaus ja maalinteko ammatimiesten töitä. Nykyään useimmiten amatöörien puuhastelua, parhaimmassa tapauksesssa on lainattu panukaila kirjastosta ja ollaan sitten maalarimestareita.

Lue lisää

olin koko ikäni ja nyt eläkkeellä on naurussa pitelemistä kun nää soppakourat soheltaa.Eräästäkin talosta maalattiin ensin yläosa ja sitten alaosa niin paljonkun ylettiin ilman tikkaita ja lopuksi keskikohta.Tulee varmaan ajanmyötä hienot raidat mutta se on tietysti taas maalin vika !

voi maalata kirjoitti:

Keittomaalia voi todellakin vetää vesisateella tai pakkasella.

Käytännössähän noin käy usein kun on keitto- ja maalausnäytös tai talkoot ja päivämäärä on lyöty aikoja sitten lukkoon. Jos sataa niin sitten sataa. Onnistuu silti. Kuumalla maalilla pakkanenkaan ei ole este.

jälleen kirjoitti:

Uulan perustaja ei ole arkkitehti vaan entinen maalitehtaan piiriedustaja ja maalarimestarin poika.

mutta huomauteksi on aivan toisarvoinen kyseisessä asiassa.

No jokatapauksessa "Talotohtorin" vaikutus Uula-maalitehtaan perustamisessa ja myöhemmässä "suosiossa" esim. työselitysten sivuilla ei ole aivan merkityksetön!

Vai onko Sinulla enemmän sisäpiirin tietoa kuin minulla?

Tietäjätekijä kirjoitti:

mutta huomauteksi on aivan toisarvoinen kyseisessä asiassa.

No jokatapauksessa "Talotohtorin" vaikutus Uula-maalitehtaan perustamisessa ja myöhemmässä "suosiossa" esim. työselitysten sivuilla ei ole aivan merkityksetön!

Vai onko Sinulla enemmän sisäpiirin tietoa kuin minulla?

Lue lisää

Eli sinä voit sanoa ja tehdä mitä vain ja jos teet virheen muut ovat väärässä.

Semmoisia maalareita toki on Suomi pullollaan. Jälkiä joutuvat muut paikkailemaan.

millä... kirjoitti:

Uula on ollut mielessä
Kumpaa ostan ,Uulan petrooliöljymaalia vai pellaöljymaalia?
En löytänyt Uulan kotisivuilta vastausta ..
Onko sama kumpaa ostan ??

Jos haluat säästää aikaa, rahaa ja vaivaa, niin maalaa petrooliöljymaalilla. Sillä maalataan vain kertaalleen ja se on siinä! Todella helppoa ja maali peittää todella hyvin tummankin alustan. Homeenestoaine kannattaa laittaa pohjalle (vaikka reppuruiskulla), ja senkin tekee siinä ohikulkiessaan.

Monenlaista on tekstiä. Joku puhui jostain raidoista eri aikaan maalatussa seinässä. Minäpä tiedän!!! Öljymaali liituuntuu 2 vuodessa aivan samansävyiseksi kuin jo 25 vuotta seinässä ollut sama maali!!! Tämä jopa varjon puolellakin. Miksi maalata koko seinää jos öljymaalilla maalattu seinä vaatii vain pientä paikkausta, sieltä täältä???