Olen kyllästynyt rasismiin

Olen syntynyt Suomessa, vanhempani olivat suomalaisia, eikä kummankaan
vanhemman suvussa ollut yhtään ulkomaalaista, ei sitten yhtään, vaikka mentäisi sukupuussa miten pitkälle tahansa. Silti, siitä huoimatta sain mm.aurinkoa kestävä ihon. Koko elämäni olen joutunut kokemaan myös jossain mielessä suoranaista
rasismia. On haukuttu milloin miksikin. 90-luku oli vaikeaa aikaa, kun tuntui että
piti ajan todistella olevansa suomalainen ja tuntuu että pitää jotenkin kulkea kyyryssä seiän vierustaa, ettey vaan nyt taas ärsyttäisi jota kuta. Nyt 2020- luvulla tuntuu vähitellen helpommalta. Minun ei tarvitse enää kyyristellä, Myös lastani oli aikoinaan haukuttu. Huom! Lapset eivät ole luonnostaan rasisteja,, vaan he oppivat kaiken vanhemmiltaan! Mutta nyt voin lopultakin olla ylpeästi se mikä olen. Kerran joku poika tässä ihan hiljatten sanoi yhden sanan ja olin heti, että mitä sä sanoit, mitä en olisi voinut tehdä 90-luvulla tai ei vielä 2000-luvun alussakaan. Nyt älähdän kyllä heti, jos joku sanoisi jotain ikävää. ETTÄ NYT RIITTÄÄ! SAATTE RASISTIT IHAN
VAPAASTI SANOA TÖRKEYKSIÄNNE, NE EIvät TEHOA MUHUN ENÄÄ!
ELI LOPETTAKAA JO!. OLEN SAANUT TARPEEKSENI RASISMISTA.