Kun niin sanotaan, että Suomen pitää muuttaa ulkomailta tulevien vaatimuksia Pohjoismaiselle tasolla, niin verrataanpa Ruotsin vaatimuksiin ilman työpaikkaa tuleville.
Tekstit on käännetty sivulta, jossa englanniksi kerrotaan ilman työpaikkaa tulivilta edellytettäviä asioita. Mahdollisuuksia on 3.
Työ- ja oleskelulupa
Seek Employment and a Residence Permit
- osattava ruotsin kieltä, ilmaiset kurssit Ruotsissa
- kirjaudu verorekisteriin
1. Työnhakijan viisumi (myös Saksassa, Itävallassa ja Portugalissa)
- highly qualified job seeker, korkean luokan työnhakijat
- voi hakea työtä 3-9kk
- esim. kokit, IT- ja hoitoala
- myös EU:n ulkopuolelta
Kriteerit:
- maisterin tutkinto tai ylempi
- ulkomainen tutkinto hyväksytty Ruotsin viranomaisten puolesta
- riittävät varat
- suunnitelma työnhakuun
2. ICT-lupa
- vain EU:n ulkopuolelta tulevat
- vain johtajat ja erikoisosaajat
- dokumentit omasta osaamisesta ja ruotsalaiselta työnantajalta
- oleskelulupa jopa 3 vuotta, harjoittelijat 1 vuosi
Kriteerit
- aiempi työskentely ruotsalaiselle yritykselle 90 vrk
- pysyminen saman työnantajan tai saman alan töissä
- riittävät taidot ja työkokemus
- home-based employment contract, työsopimus
3. Itsensä työllistäjän viisumi
- voi työskennellä vapaasti 3 kk ennen hakemista
- sekä EU- että ei-EU -kansalaiset
Kriteerit
- vahva ammatillinen ja kaupallinen osaaminen
- ruotsin tai englannin kielitaidosta todistus
- yrityksen johdossa tai omistus vähintään puolet
- todistus, että yritys myy tai tuottaa tuotteita tai palveluita Ruotsissa
- riittävät varat luoda asiakassuhteita Ruotsissa ja perheen oleskeluun 2 ensimmäisen vuoden ajaksi
- 2 v. jälkeen todistettava yrityksen taloudellinen kannattavuus ja riittävä toimeentulo itselle ja perheelle
Perheelliseltä vaaditaan 200,000 SEK itselle, 100,000 SEK puolisolle ja 50,000 SEK jokaiselle lapselle.
Lähde: Moving to Sweden Without a Job: A Guide on How to Do So
Lisäksi eri viisumi puolisolle ja perheenjäsenille. Entä Suomi?
Tekstit on käännetty sivulta, jossa englanniksi kerrotaan ilman työpaikkaa tulivilta edellytettäviä asioita. Mahdollisuuksia on 3.
Työ- ja oleskelulupa
Seek Employment and a Residence Permit
- osattava ruotsin kieltä, ilmaiset kurssit Ruotsissa
- kirjaudu verorekisteriin
1. Työnhakijan viisumi (myös Saksassa, Itävallassa ja Portugalissa)
- highly qualified job seeker, korkean luokan työnhakijat
- voi hakea työtä 3-9kk
- esim. kokit, IT- ja hoitoala
- myös EU:n ulkopuolelta
Kriteerit:
- maisterin tutkinto tai ylempi
- ulkomainen tutkinto hyväksytty Ruotsin viranomaisten puolesta
- riittävät varat
- suunnitelma työnhakuun
2. ICT-lupa
- vain EU:n ulkopuolelta tulevat
- vain johtajat ja erikoisosaajat
- dokumentit omasta osaamisesta ja ruotsalaiselta työnantajalta
- oleskelulupa jopa 3 vuotta, harjoittelijat 1 vuosi
Kriteerit
- aiempi työskentely ruotsalaiselle yritykselle 90 vrk
- pysyminen saman työnantajan tai saman alan töissä
- riittävät taidot ja työkokemus
- home-based employment contract, työsopimus
3. Itsensä työllistäjän viisumi
- voi työskennellä vapaasti 3 kk ennen hakemista
- sekä EU- että ei-EU -kansalaiset
Kriteerit
- vahva ammatillinen ja kaupallinen osaaminen
- ruotsin tai englannin kielitaidosta todistus
- yrityksen johdossa tai omistus vähintään puolet
- todistus, että yritys myy tai tuottaa tuotteita tai palveluita Ruotsissa
- riittävät varat luoda asiakassuhteita Ruotsissa ja perheen oleskeluun 2 ensimmäisen vuoden ajaksi
- 2 v. jälkeen todistettava yrityksen taloudellinen kannattavuus ja riittävä toimeentulo itselle ja perheelle
Perheelliseltä vaaditaan 200,000 SEK itselle, 100,000 SEK puolisolle ja 50,000 SEK jokaiselle lapselle.
Lähde: Moving to Sweden Without a Job: A Guide on How to Do So
Lisäksi eri viisumi puolisolle ja perheenjäsenille. Entä Suomi?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hallitusohjelma 2023
"Osaavan ja koulutetun työvoiman vajeeseen puututaan tehokkailla keinoilla muun muassa sujuvoittamalla ulkomaisten tutkintojen tunnustamista ja panostamalla lähtömaakoulutuksiin. Työvoiman kielitaidon turvaamiseksi molempien kotimaisten kielten koulutuksen ja kielitutkintojen tarjontaa ja laatua parannetaan."
- positiivista maakuvaa,
- työmahdollisuuksien markkinointia
- tiedottamista rekrytointimahdollisuuksista
- ulkomaisten avainhenkilöiden verokannustimia
- verovapaaksi henkilökuntaeduksi maahantuloprosessiin liittyvät maksut
- lähtömaakoulutukset
- molempien kotimaisten kielten koulutuksen ja kielitutkintojen tarjontaa ja laatua parannetaan
- englanninkielistä ammatillista koulutusta, sisältäen kotimaisen kielen opinnot
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia kevennetään ja tutkintojen yhteneväisyys olennaisilta osiltaan vastaavan suomalaisen tutkinnon kanssa varmistetaan.
Ulkomailla suoritetun suomi tai ruotsi toisena kielenä -opettajapätevyyden hyväksyminen Suomessa mahdollistetaan, mikäli henkilö on suorittanut opettajatutkintonsa siten, että hänellä on ollut suomen tai ruotsin kieli pääaineena ulkomaisessa yliopistossa.
Myös ulkomailla asuvien suomalaisten paluumuuttamista takaisin Suomeen helpotetaan.
Poikkihallinnollista toimintaohjelmaa (Talent Boost) korkeasti koulutettujen henkilöiden kansainvälisen rekrytoinnin sekä Suomen pitovoiman lisäämiseksi edistetään.
Lainsäädäntö
Valmistelu käynnistyy: työntekijän oleskeluluvalle asetetaan tuloraja: 1600e/kk
(5.9.23)
Samanaikaisesti työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisen selvityksen työperäisten lupien tulorajojen vaikutuksista ja sopivasta tasosta.
Selvityksessä tarkastellaan työntekijän oleskeluluvan lisäksi erityisasiantuntijoiden lupia sekä muita työperäisiä lupia.
Työryhmä valmistelemaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen korottamista (22.8.23) - msksu nyt vähintään 1500e
Työryhmältä odotetaan myös ehdotuksia lainsäädännöksi, jolla estetään lukuvuosimaksujen kiertämistä ja palautetaan käyttöön korkeakoulujen hakemusten käsittelymaksut.
Työ perustuu pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen ”hallitus etenee kohti EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellisuutta”.
Korkeakoulut ovat havainneet, että lukuvuosimaksuvelvollisuutta kierretään hankkimalla opintojen alkamisen jälkeen muu kuin opiskelijan, useimmiten työntekijän oleskelulupa, koska muilla jatkuvilla oleskeluluvilla kuin opiskelijan oleskeluluvalla maassa oleskelevat eivät ole tällä hetkellä lukuvuosimaksuvelvollisia.
Tulossa
HE laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä
korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Toimeenpannaan direktiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/1883,
kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten sekä neuvoston direktiivin 2009/50/EY kumoamisesta.
HE laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi
laeiksi. Muutetaan 1.1.2025 voimaan tulevaa kotoutumislakia, voimassa olevaa kotoutumislakia sekä eräitä muita lakeja. Lakiehdotusten esitetään tulevan voimaan pääosin 1.1.2025, voimassa olevan kotoutumislain osalta 1.7.2024.
Halutaan hyviä työntekijöitä, eli työperäistä maahanmuuttoa. Ei haluta varoja syövää Kela-peräistä maahanmuuttoa.
Ruotsissa homma hoidettu harkitusti. Suomessa epämääräistä lainsäädännön lätkintää sinne tänne. Yksi tuloraja kaikille ja 3 kk työttömyyssääntö. Voi arvata, kumpaan maahan asiantuntijat menee, kun palkatkin ovat paljon korkeammat naapurissa.
Ei taida ihan positiivinen maakuva auttaa. Sitä paitsi se on saatu jo tärveltyä parissa kuukaudessa. Ei nyt mennyt ihan hallitusohjelman mukaan.
Kyllähän nuo Suomen keinot ovat aika kömpelöitä verrattuna Ruotsin ammattimaiseen rekrytointiin ulkomailta. Ruotsia kun opettelee voi mennä töihin Tanskaan ja Norjaankin helpommin, kun kielet ovat lähellä toisiaan. Norjassa vasta hyvät palkat onkin.
Norjassa on kokoaikaisesti työttömiä n.54 000 ja osa-aikaisesti työttömiä n.19 000.
Suomessa ei edes rekisteröidä osa-aikaisesti työttömiä. Meillä laaja työttömyys on noin puoli miljoonaa työtöntä tai henkilöä, jonka toimintaa ei tiedetä (140 000, jotka ei ole töissä tai opiskele).
Työttömät/toimettomat Norja vs. Suomi 54 000 vs 500 000.
Ei voi verrata Suomea Norjaan työvoimapolitiikassa, kun ei meillä ole töitä tarjolla kuten Norjassa.
Mitä asiantuntijoita EU:n ulkopuolelta suomeen on tullut ?
Ei tarvitse etsiä eroja, ne hypäävättäälläkin silmille.
Ruotsissa valitetaan työn puutetta, meillä matalia tukia. Se kertoo paljon tavoitteista.
millä esim intialainen pelikoodari tai sähköinsinööri voi enää tulla tänne kun ei varmaan puhu suomea ei ruotsia mutta luultavasti täyden englannin ja saksan..?mitä tuskin persuraukka
Valittaahan täysin kädettömät myös sitä, etteivät saa samaa palkaa kuin ne, jotka ovat koulutettuja ja joilla on kokemusta