Ovatko sanoutuneet irti ja katuneet tarpeeksi?
”TOISEN maailmansodan jälkeen Suomi asutti yli 400 000 evakkoa, joiden koti oli jäänyt uuden itärajan taakse. Virpi Väisäsen kolmiosainen historiasarja käy läpi tuoreinta tutkimustietoa aiheesta.
Avausjaksossa kerrotaan, miten evakoille ei haluttu antaa ”ruotsalaismaata”. Suomenruotsalaiset halusivat säilyttää asuinalueensa mahdollisimman puhdaskielisinä ja panivat siksi kampoihin maan lunastukselle karjalaisia varten.”
”TOISEN maailmansodan jälkeen Suomi asutti yli 400 000 evakkoa, joiden koti oli jäänyt uuden itärajan taakse. Virpi Väisäsen kolmiosainen historiasarja käy läpi tuoreinta tutkimustietoa aiheesta.
Avausjaksossa kerrotaan, miten evakoille ei haluttu antaa ”ruotsalaismaata”. Suomenruotsalaiset halusivat säilyttää asuinalueensa mahdollisimman puhdaskielisinä ja panivat siksi kampoihin maan lunastukselle karjalaisia varten.”
Vastaukset 4
Vanhimmat
En ole huomannut katumusta!
Kotirasistit, rantahurrit aina olleet rasisteja muita kohtaan
''...evakoille ei haluttu antaa ”ruotsalaismaata”.
Höpöhöpö.
Maanhankintalaki 1945
''Pääministeri Paasikiven vaatimuksesta maanhankintalakiin tuli kielipykälä, jonka mukaan asetuksella ei saanut muuttaa kuntien sisäisiä kielisuhteita.''
Kielipoliittinen näkökulma
Maanhankintalakiin liittyi kielipoliittinen ulottuvuus. Osa ruotsinkielisistä kunnista katsoi, että heidän alueelleen suunniteltu siirtoväen määrä oli kohtuuttoman suuri ja kysymys oli kuntien tietoisesta suomalaistamisyrityksestä. Suomenkielisten keskuudessa näiden kuntien asennetta pidettiin vastuunpakoiluna. Sodan ajaksi piiloon jäänyt kieliriita uhkasi puhjeta jälleen. Ruotsinkieliset kunnat, jotka eivät halunneet alueelleen evakkoja, tarjoutuivat sen sijaan ostamaan maata suomenkielisiltä alueilta ja luovuttamaan sen siirtoväen asuttamiseen.
Pääministeri J. K. Paasikivi suostui tähän ja lisäsi asetukseen kielipykälän, jonka mukaan suomenkielistä väkeä ei saanut sijoittaa ruotsinkielisiin tai kaksikielisiin kuntiin siten, että ruotsinkielinen kunta olisi muuttunut kaksikieliseksi tai kaksikielinen suomenkieliseksi.