Isäni ja äitini ovat kuolleet ja olen heidän ainoa yhteinen lapsensa mutta isäni kuolinpesässä on toisena osakkaana velipuoli isäni ensimmäisestä avioliitosta. Otin häneen yhteyttä koskien vanhempieni kuolinpesien puoliksi (50/50) omistaman asunto-osakkeen myyntiä. Sovimme, että asunto laitetaan myyntiin ja hän lähetti minulle valtakirjan. Asunnon myyntihinta olisi 40.000€. Ajattelin, että myynnistä saadut rahat jaetaan perintökaaren mukaan eli minulle 3/4 (30.000€) ja hänelle 1/4 (10.000€).
Nyt velipuoli kuitenkin vaatii, että hänelle kuuluisikin puolet asunnon myyntihinnasta eli 20.000€. Olen hieman hämilläni, sillä en ymmärrä millä perusteella hän nyt yhtäkkiä tuota puolikasta itselleen vaatii. Eikö hänen tulisi ainoastaan periä osuutensa isänsä kuolinpesästä, eihän hänellä ole mitään tekemistä äitini kuolinpesän kanssa. Onko hän todella oikeutettu puoleen rahoista?
Kuolinpesien asunnon myynti ja velipuoli
61
762
Vastaukset
- Anonyymi
Jos äitisi on omistanut asuntoa puolet, eli se on yhdessä ostettu, niin tällöin sinulle kuuluu 3/4 osaa.
Mutta jos äidilläsi ei ole ollut osuutta ja isäsi on jo tuon asunnon omistanut ennemmin eli ennen avioliittoa, niin käykin ettei sinulle tule muuta kuin 2/4 osaa eli puolet isäsi puolelta.
Selvitä nyt ensin perukirjasta tai asunto-osakkeen kohdalta miten asunnon omistus on ollut ja jos on yhteisomistus, niin sinulle tulee 3/4osaa.
Parempi olisi ollut, että olisitte sopineet myynnin sinulle, koska velipuolesi vaikuttaa joko ahneelta taikka ketkulta.
Sanot että kuolinpesät omistaneet asunnon puoliksi, se saattaa papereissa näyttää siltä, koska ne paperit tehdään väärän avioliittolain tulkinnan perusteella, eli että kaikki omaisuus jaetaan puoliksi ja tämä käsitys on velipuolellasikin.
Mutta oikeammin se menee niin, että jos isäsi on jo omistanut tuon asunnon ennen uudelleen naimisiin menoa, niin tällöin menee fifti fifti, mutta jos yhteinen omistus, niin menee ajattelemasi mukaan. - Anonyymi
Ensin pitää tehdä omaisuuden ositus kuolinpesien välillä. Vasta sen jälkeen selviää, mikä osuus asunnosta on ollut isäsi ja mikä äitisi osuus. Osituksessa lasketaan puolisoiden varat ja velat yhteen. Se, kummalla puolisoiden kuolinpesistä on enemmän omaisuutta mainitun laskelman jälkeen, maksaa osinkoa toiselle.
Velipuolesi saa puolet isänne siitä jäämistöstä, mikä omaisuuden osituksen jälkeen kuului tälle. Sinä saat puolet isänne jäämistöstä ja kokonaan äitisi jäämsitön.
Näin jako menee, ellei puolisoilla ollut avioehtoa.- Anonyymi
Yhteinen omistus, arvaappas miten jako menee??
Meniskö niin kuin ap on arvellukkin, koska aloittaja perii molemmat ja aiemman avioliiton velipuoli vain 1/4osan eli äitinsä osuuden kokonaan ja isänsä osuudesta puolet ja isänsä osuudesta toisen puolen velipuoli.
Ositus tehdään yhteiset varat ja velat (lue huolellisesti PeLa 15§ 1mom. ja avioliittolain 2lku 34 ja 35§ ja IV ositus, huomioiden ilman lakivarausta oleva PeLa 15§ ja avioliittolain 2lku 34§) ainoastaan ositetaan, muutoin erotellaan, koska avioliittolain 35§ on osittain perustuslain 15§ kanssa ristiriidassa, koska omaisuudesta ei voi enään säädellä muulla lailla kuin ainoastaan pakkolunastuksesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yhteinen omistus, arvaappas miten jako menee??
Meniskö niin kuin ap on arvellukkin, koska aloittaja perii molemmat ja aiemman avioliiton velipuoli vain 1/4osan eli äitinsä osuuden kokonaan ja isänsä osuudesta puolet ja isänsä osuudesta toisen puolen velipuoli.
Ositus tehdään yhteiset varat ja velat (lue huolellisesti PeLa 15§ 1mom. ja avioliittolain 2lku 34 ja 35§ ja IV ositus, huomioiden ilman lakivarausta oleva PeLa 15§ ja avioliittolain 2lku 34§) ainoastaan ositetaan, muutoin erotellaan, koska avioliittolain 35§ on osittain perustuslain 15§ kanssa ristiriidassa, koska omaisuudesta ei voi enään säädellä muulla lailla kuin ainoastaan pakkolunastuksesta.Ai nyt se on PeLa? Miksi ei PeruLa? Se oli jotenkin sympaattisempi.
Vaikka ei se 50 sanan verbaalioksennusvirkkeestäsi yhtään sen ymmärrettävämpää suomea olisi tehnyt. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ai nyt se on PeLa? Miksi ei PeruLa? Se oli jotenkin sympaattisempi.
Vaikka ei se 50 sanan verbaalioksennusvirkkeestäsi yhtään sen ymmärrettävämpää suomea olisi tehnyt.Antinne erittäin hyvä osviittoineen aloittajalle.
T. Special Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Antinne erittäin hyvä osviittoineen aloittajalle.
T. Special Professional of the word's and law, Lawetorder Z via VNo ei ollut. Mutta parempi kuin sinun. Sinä vain sotkit selvää asiaa. Minun kontribuutioni oli nolla, sinun miinusmerkkinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ei ollut. Mutta parempi kuin sinun. Sinä vain sotkit selvää asiaa. Minun kontribuutioni oli nolla, sinun miinusmerkkinen.
Antinne aloitukseen missä ja kuinka paljon vinkunanne selvensi aloittajan asiaa, vaiko kohdistuiko vinkumisenne ihan eri tahoon kuin aloitukseen, niin kerokaapa nyt, että kumpi häiritsee enemmän, aloitukseen annettu anti vaiko vinkuminen muulle taholle ja täysin aloitukseen liittymättömänä.
Wow, osaatte hienosti noita kirjaltajakielen sanoja, taidatte kirjoitella määrätyt sivustot aina auki, jotta osaatte edes vähänkään osuuttaa verbaalisesti oikeaan paikkaan, mutta siltikään ns. panoksenne laukesi ohitse, koska selvennyksenne meni täysin ohi aloituksen (kontribuutio
kontribuutio substantiivi= henkilön osallistuva teko, panos, myötävaikutus; erityisesti lisäys ==>olemassaolevaan (aloitusko?) <<==. 😁
Olisitte edes käyttänyt demonstratiivipronominia, eli viitanneet kirjoitukseeni, koska tekstinne ei sisältänyt kannanottoa tai ohjeistusta aloitukseen.
Opiskelkaapa hiukka lisää, ehkä 100v. riittää.
T. Special Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V
- Anonyymi
AP tässä hei,
Vanhempani tosiaan omistivat perukirjan mukaan tuon asunto-osakkeen 50/50 eli puoliksi. Samoin lukee isännöitsijäntodistuksessa. Kyseessä oleva asunto-osake on myös hankittu reilusti yli 50 vuotta isäni ensimmäisen avioliiton päättymisen jälkeen, joten se ei vaikuta omistussuhteisiin. Avioehtoa vanhemmillani ei myöskään ollut. Asunto on siis vanhempieni yhdessä ostama ja puoliksi omistama, joten luulisi rahojen jakamisen olevan täysin selvää mutta ei näköjään.
Ei kai tässä auta muu kuin yrittää selittää velipuolelle, että lain mukaan tässä ollaan rahoja jakamassa, eikä siinä auta itku markkinoilla...- Anonyymi
Nyt meni väärin, avioikeus ei anna omistusoikeutta, omistusoikeus ja avio-oikeus syntyy ainoastaan avioliiton aikana yhdessä hankittuun.
Ennen avioliittoa hankittu omaisuus on omistajansa..
Avioliittolain väärän tulkinnan johdosta on syntynyt väärä käsitys, että avio-oikeus antaa oikeuden kaikkeen omaisuuteen ja se suljetaan avioehdolla pois.
Mutta näin on vain ja ainoastaan avioliiton aikana hankittuun, eli tällöin voidaan sulkea avioikeus pois avioehdolla ja sen kertoo IV osan osituksesta, että esine tai muu josta ei saada selville kumpi sen on hankkinu, on katsottava yhteiseksi.
Lisäksi sen myös kertoo se, että jos avioliiton aikana on saatu tai hankkinut, on omaisuus katsottava sen saajan tai hankinneen omaisuudeksi, (esim. Jos on auto ja sitä ei ole rekisteröity kummankin nimiin taikka kauppasopimus osoittaa toisen osapuolen se ostaneen, niin tällöin auto on sen hankkineen omaisuutta tai jompi kumpi on saanut arvokkaan lahjan taikka perintöä.
Lisäksi on huomioitava jo antamani avioliittolain toisen luvun 34 pykälä joka jo erittelee omaisuuden, että myöskin avioliittolain IVosa 90§ eli nämä erittelee avio-oikeuden ulkopuolelle omaisuus eriä eli tästä seuraa se, että ainoastaan yhdessä hankittu/molempien nimissä oleva omaisuus on avio-oikeuden alaista, eli selvittäkää nyt ensinnä se, onko asunto yhdessä hankittu eli kauppakirja ja asunto-osakepaperit kertoo sen.
Jos on yhdessä ostettu avioliiton aikana, niin tällöin jako menee kuin olette ajatelleet, mutta jos ei ole, menee jako flfti sixsty (nykäsen matematiikkaa periaatteella), vitsit sikseen, mutta menee tasajakona eli kuin velipuolesi sanoo, eli jos asunto onkin isänne yksinään hankkima edellisen avioliiton jälkeen hankkima.
Eli selvittäkää ne ensin, jos on yhdessä hankittu, niin sitten selvitätte velipuolellenne asian.
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt meni väärin, avioikeus ei anna omistusoikeutta, omistusoikeus ja avio-oikeus syntyy ainoastaan avioliiton aikana yhdessä hankittuun.
Ennen avioliittoa hankittu omaisuus on omistajansa..
Avioliittolain väärän tulkinnan johdosta on syntynyt väärä käsitys, että avio-oikeus antaa oikeuden kaikkeen omaisuuteen ja se suljetaan avioehdolla pois.
Mutta näin on vain ja ainoastaan avioliiton aikana hankittuun, eli tällöin voidaan sulkea avioikeus pois avioehdolla ja sen kertoo IV osan osituksesta, että esine tai muu josta ei saada selville kumpi sen on hankkinu, on katsottava yhteiseksi.
Lisäksi sen myös kertoo se, että jos avioliiton aikana on saatu tai hankkinut, on omaisuus katsottava sen saajan tai hankinneen omaisuudeksi, (esim. Jos on auto ja sitä ei ole rekisteröity kummankin nimiin taikka kauppasopimus osoittaa toisen osapuolen se ostaneen, niin tällöin auto on sen hankkineen omaisuutta tai jompi kumpi on saanut arvokkaan lahjan taikka perintöä.
Lisäksi on huomioitava jo antamani avioliittolain toisen luvun 34 pykälä joka jo erittelee omaisuuden, että myöskin avioliittolain IVosa 90§ eli nämä erittelee avio-oikeuden ulkopuolelle omaisuus eriä eli tästä seuraa se, että ainoastaan yhdessä hankittu/molempien nimissä oleva omaisuus on avio-oikeuden alaista, eli selvittäkää nyt ensinnä se, onko asunto yhdessä hankittu eli kauppakirja ja asunto-osakepaperit kertoo sen.
Jos on yhdessä ostettu avioliiton aikana, niin tällöin jako menee kuin olette ajatelleet, mutta jos ei ole, menee jako flfti sixsty (nykäsen matematiikkaa periaatteella), vitsit sikseen, mutta menee tasajakona eli kuin velipuolesi sanoo, eli jos asunto onkin isänne yksinään hankkima edellisen avioliiton jälkeen hankkima.
Eli selvittäkää ne ensin, jos on yhdessä hankittu, niin sitten selvitätte velipuolellenne asian.
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V"Avioliittolain väärän tulkinnan johdosta on syntynyt väärä käsitys, että avio-oikeus antaa oikeuden kaikkeen omaisuuteen ja se suljetaan avioehdolla pois"
Niin. Se on muuten tosi kumma juttu, että koko yhteiskunta ylimpiä oikeusistuimia myöten on tämän väärän tulkinnan johdosta päätynyt väärään käsitykseen, ja oikeusmurhia tapahtuu avioliittojen purkautuessa jatkuvasti.
Meillä kyllä olisi Lawetti, joka tietää paremmin, mitä lainsäätäjä on halunnut saada aikaan. On kuitenkin syvästi sääli, että hän jakaa tietoaan vain täällä, eikä suostu julkaisemaan tietojaan esimerkiksi juridiikan aikakausilehdissä, opettamaan oikeustieteellisessä tai kouluttamaan tuomareita tuomioistuimissa.
Väärä laintulkinta siis elää ja voi hyvin, kun kansankynttilämme valaisee vain Suomi24:ää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Avioliittolain väärän tulkinnan johdosta on syntynyt väärä käsitys, että avio-oikeus antaa oikeuden kaikkeen omaisuuteen ja se suljetaan avioehdolla pois"
Niin. Se on muuten tosi kumma juttu, että koko yhteiskunta ylimpiä oikeusistuimia myöten on tämän väärän tulkinnan johdosta päätynyt väärään käsitykseen, ja oikeusmurhia tapahtuu avioliittojen purkautuessa jatkuvasti.
Meillä kyllä olisi Lawetti, joka tietää paremmin, mitä lainsäätäjä on halunnut saada aikaan. On kuitenkin syvästi sääli, että hän jakaa tietoaan vain täällä, eikä suostu julkaisemaan tietojaan esimerkiksi juridiikan aikakausilehdissä, opettamaan oikeustieteellisessä tai kouluttamaan tuomareita tuomioistuimissa.
Väärä laintulkinta siis elää ja voi hyvin, kun kansankynttilämme valaisee vain Suomi24:ää.No lue, mitä lukee suoraan perustuslain 15 pykälän ensimmäisessä momentissa?
Lukekoo siellä näin: "jokaisen omaisuus on turvattu". Onko tuossa kohdassa lakivarausta?
Vastaappa tänne kun saat ihmeteltyä.
No sen verran sanon, että mieti samalla sitä, keitä tarkoitetaan sanalla "jokaisen".
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No lue, mitä lukee suoraan perustuslain 15 pykälän ensimmäisessä momentissa?
Lukekoo siellä näin: "jokaisen omaisuus on turvattu". Onko tuossa kohdassa lakivarausta?
Vastaappa tänne kun saat ihmeteltyä.
No sen verran sanon, että mieti samalla sitä, keitä tarkoitetaan sanalla "jokaisen".
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via VEi minun tarvitse miettiä. Sinähän sen sanot. Perustuslain määräys on absoluuttinen ja tyhjentävä, ja tulkitaan sinun esittämälläsi tavalla. Kukaan ei koskaan voi mitenkään menettää omaisuuttaan vasten tahtoaan. Sakot ovat laittomia, koska ketään ei voi rangaistuksena pakottaa menettämään omaisuuttaan. Avioliittolain mukainen tasinko on laiton. Verot ovat laittomia. Ihmisellä on aina absoluuttinen ja täysin varaukseton oikeus itse määrätä omaisuudestaan, eikä sitä voida häneltä mitenkään väkisin tavallisen lain tasolla ottaa muuten kuin 2.mom tarkoittamalla pakkolunastuksella yleiseen tarpeeseen (joka siis on kyllä lakivaraus, vaikka sinusta tuossa ei lakivarausta olekaan).
Harmi, että sinä olet ainoa maailmassa, joka tämän totuuden tietää. Tuomioistuimetkin antavat jatkuvasti lainvastaisia ratkaisuja. Mutta edelleen ihmettelen, että miksi sinä vain valitat tästä Suomi24:ssä. Noin poikkeukselliselle osaamiselle ja ymmärrykselle olisi kallispalkkaista tilausta yhteiskunnassa, ja olisi se kyllä jo ihan moraalinen velvollisuutesikin yrittää vähän täällä kirjoittelemista painokkaammin korjata tätä vääryyttä yhteiskunnassa.
Tosin kyllä sinun kannattaisi ihan uteliaisuuttasi katsoa, mitä tuolla lausella oikeasi on tarkoitettu. Jos osaisit oikeuslähdeoppia yhtään, löytäisit sivukaupalla tavaraa siitä, milloin omaisuudensuojaan voidaan puuttua tavallisella lailla ja milloin ei. Mutta koska goole ei löydä sinulle kuin perustuslain säännöksen, eikä hallituksen esityksiä, perustuslakivaliokunnan lausuntoja ja oikeuskäytäntöä, joku voisi kritisoida kuitenkin, että oletko lopulta oikeassa ehdottomuudessasi.
Vinkki: et ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt meni väärin, avioikeus ei anna omistusoikeutta, omistusoikeus ja avio-oikeus syntyy ainoastaan avioliiton aikana yhdessä hankittuun.
Ennen avioliittoa hankittu omaisuus on omistajansa..
Avioliittolain väärän tulkinnan johdosta on syntynyt väärä käsitys, että avio-oikeus antaa oikeuden kaikkeen omaisuuteen ja se suljetaan avioehdolla pois.
Mutta näin on vain ja ainoastaan avioliiton aikana hankittuun, eli tällöin voidaan sulkea avioikeus pois avioehdolla ja sen kertoo IV osan osituksesta, että esine tai muu josta ei saada selville kumpi sen on hankkinu, on katsottava yhteiseksi.
Lisäksi sen myös kertoo se, että jos avioliiton aikana on saatu tai hankkinut, on omaisuus katsottava sen saajan tai hankinneen omaisuudeksi, (esim. Jos on auto ja sitä ei ole rekisteröity kummankin nimiin taikka kauppasopimus osoittaa toisen osapuolen se ostaneen, niin tällöin auto on sen hankkineen omaisuutta tai jompi kumpi on saanut arvokkaan lahjan taikka perintöä.
Lisäksi on huomioitava jo antamani avioliittolain toisen luvun 34 pykälä joka jo erittelee omaisuuden, että myöskin avioliittolain IVosa 90§ eli nämä erittelee avio-oikeuden ulkopuolelle omaisuus eriä eli tästä seuraa se, että ainoastaan yhdessä hankittu/molempien nimissä oleva omaisuus on avio-oikeuden alaista, eli selvittäkää nyt ensinnä se, onko asunto yhdessä hankittu eli kauppakirja ja asunto-osakepaperit kertoo sen.
Jos on yhdessä ostettu avioliiton aikana, niin tällöin jako menee kuin olette ajatelleet, mutta jos ei ole, menee jako flfti sixsty (nykäsen matematiikkaa periaatteella), vitsit sikseen, mutta menee tasajakona eli kuin velipuolesi sanoo, eli jos asunto onkin isänne yksinään hankkima edellisen avioliiton jälkeen hankkima.
Eli selvittäkää ne ensin, jos on yhdessä hankittu, niin sitten selvitätte velipuolellenne asian.
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via VTuo on saivartelua. Asunto omistetaan 50/50 eikä ole mitään tekijää mikä muuttaisi sitä. Kyse ei ole siitä, että äidillä olisi avio-oikus vaan hänellä on ihan perustuslain suojaama omistusoikeus.
Ap perii äitinsä koska on ainoa lapsi. Hän saa siis äidin omistaman osuuden asunnosta. Ap ja velipuoli perivät isänsä 50/50 ja silloin isän osuus asunnosta jaetaan myös 50/50 ja puolet puolikkaasta on neljännes.
Ap saa siis 75%
Velipuoli saa 25%. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei minun tarvitse miettiä. Sinähän sen sanot. Perustuslain määräys on absoluuttinen ja tyhjentävä, ja tulkitaan sinun esittämälläsi tavalla. Kukaan ei koskaan voi mitenkään menettää omaisuuttaan vasten tahtoaan. Sakot ovat laittomia, koska ketään ei voi rangaistuksena pakottaa menettämään omaisuuttaan. Avioliittolain mukainen tasinko on laiton. Verot ovat laittomia. Ihmisellä on aina absoluuttinen ja täysin varaukseton oikeus itse määrätä omaisuudestaan, eikä sitä voida häneltä mitenkään väkisin tavallisen lain tasolla ottaa muuten kuin 2.mom tarkoittamalla pakkolunastuksella yleiseen tarpeeseen (joka siis on kyllä lakivaraus, vaikka sinusta tuossa ei lakivarausta olekaan).
Harmi, että sinä olet ainoa maailmassa, joka tämän totuuden tietää. Tuomioistuimetkin antavat jatkuvasti lainvastaisia ratkaisuja. Mutta edelleen ihmettelen, että miksi sinä vain valitat tästä Suomi24:ssä. Noin poikkeukselliselle osaamiselle ja ymmärrykselle olisi kallispalkkaista tilausta yhteiskunnassa, ja olisi se kyllä jo ihan moraalinen velvollisuutesikin yrittää vähän täällä kirjoittelemista painokkaammin korjata tätä vääryyttä yhteiskunnassa.
Tosin kyllä sinun kannattaisi ihan uteliaisuuttasi katsoa, mitä tuolla lausella oikeasi on tarkoitettu. Jos osaisit oikeuslähdeoppia yhtään, löytäisit sivukaupalla tavaraa siitä, milloin omaisuudensuojaan voidaan puuttua tavallisella lailla ja milloin ei. Mutta koska goole ei löydä sinulle kuin perustuslain säännöksen, eikä hallituksen esityksiä, perustuslakivaliokunnan lausuntoja ja oikeuskäytäntöä, joku voisi kritisoida kuitenkin, että oletko lopulta oikeassa ehdottomuudessasi.
Vinkki: et ole.Lukaseppa seuraavat, PeLa 2§ 3mom. 22§, 80§ ja118§, erityisesti 118§ koska siellä ilmaistaan julkisen vallan perusteet.
Eli ensimmäisenä oleva määrää ja toisenakin oleva, sitten määrää myös 80§ ja että velvoitteet ja oikeudet tulee olla laissa ja sitten onkin 118§.
Et varmaan ymmärrä mikä on oikeuslähdeoppi, koska sillä ei ole mitään tekemistä lakien noudattamisessa, koska oikeuslähdeoppi on niille jotka ei ymmärrä lakien sääntelytapaa, taikka kuinka oikeuslaitos rakentuu ja johan luettelit ja hallituksen esityksellä ole mitään tekemistä lain noudattamisen kannallta, koska luettelemisia voidaan käyttää vain heikosti ohjaavina, eli lainkäyttämiseksi voidaan katsoa esim. hallituksien esityksestä mitä on tarkoitettu "lainvastaisentilan ylläpitämisellä" ja milloin/mihin ja miten kyseinen tila päättyy (tuosta on jo näillä suomi24 vääntöä, ja vastapuolet oli tikahtua kiukkuunsa).
Lisäksi oikeuskäytännön yhtenäistämiseksi voidaan katsoa esim. Kko:n päätöksiä kuinka asia on ratkaistu, mutta se ei saa vaikuttaa ratkaisevasti lain sisältöön.
Mitä taasen perustusvalikuntaan tulee, niin sen tehtävä n ainoastaan antaa lausuntoja, perustuslainmukaisuudesta/vastaisuudesta, muutosehdotuksineen (lue lainsäätäjänopas, löytyy finlexistä).
Sitten mitä tulee perustuslain ensisijaisuuteen, on ehdoton.
Joten siitä seuraa se, että jos laki on perustuslain kanssa ristiriidassa taikka perustuslain säännöstä noudattamaton, niin on perustuslaissa säännöstö sen noudattamisesta, mutta jo 2§ 3mom. sanoo että tulee perustua lakiin, eli myöskin perustuslakiin ja jollei perustuslainsäädäntöä ole noudatettu, ei asia voi olla tällöin lain mukainenkaan.
Tästä tullaankin sitten sinun tähän, "Jos osaisit oikeuslähdeoppia yhtään, löytäisit sivukaupalla tavaraa siitä, milloin omaisuudensuojaan voidaan puuttua tavallisella lailla ja milloin ei", voin sanoa vain, lue se lainkirjoittajan opas, siellä on oikein hyvin sanottu milloinka voidaan puuttua perusoikeuteen eli perustuslainkohdan mukaiseen asiaan, eli ainoastaam silloin kun perustuslain säännöksessä on lakivaraus jolla voidaan säännellä perustuslakia alemmalla lainsäädöksellä, esim. PeLa 15§ 1mom. ilman lakivarausta, 2 mom. pakkolunastuksesta LAKIVARAUKSINEEN,
Huomaathan, että 1mom. päättyy pisteeseen, eli se oli siinä, toinen ei kuin vastalakivarausmuodon jälkeen.
Mutta tulipas taas kirjoiteltua varmaan ihan turhaan, kun eihän teidänkaltainen mulkkuaivoinen ymmärrä näin hienoja asioiapuun.
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V
Jk. Äläkä tuo sitä perustuslainsäätämisjärjestystä tänne, koska se on jo tiedossa, että myöskin se ettei tavallista lakia voida juurikin PeLa 73§ vuoksi säätää lakia rajoittaan perustuslaissa säänneltyä, jos et ymmärrä, huuda täällä kovaan ääneen, saatan ehkä tulla apuun. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lukaseppa seuraavat, PeLa 2§ 3mom. 22§, 80§ ja118§, erityisesti 118§ koska siellä ilmaistaan julkisen vallan perusteet.
Eli ensimmäisenä oleva määrää ja toisenakin oleva, sitten määrää myös 80§ ja että velvoitteet ja oikeudet tulee olla laissa ja sitten onkin 118§.
Et varmaan ymmärrä mikä on oikeuslähdeoppi, koska sillä ei ole mitään tekemistä lakien noudattamisessa, koska oikeuslähdeoppi on niille jotka ei ymmärrä lakien sääntelytapaa, taikka kuinka oikeuslaitos rakentuu ja johan luettelit ja hallituksen esityksellä ole mitään tekemistä lain noudattamisen kannallta, koska luettelemisia voidaan käyttää vain heikosti ohjaavina, eli lainkäyttämiseksi voidaan katsoa esim. hallituksien esityksestä mitä on tarkoitettu "lainvastaisentilan ylläpitämisellä" ja milloin/mihin ja miten kyseinen tila päättyy (tuosta on jo näillä suomi24 vääntöä, ja vastapuolet oli tikahtua kiukkuunsa).
Lisäksi oikeuskäytännön yhtenäistämiseksi voidaan katsoa esim. Kko:n päätöksiä kuinka asia on ratkaistu, mutta se ei saa vaikuttaa ratkaisevasti lain sisältöön.
Mitä taasen perustusvalikuntaan tulee, niin sen tehtävä n ainoastaan antaa lausuntoja, perustuslainmukaisuudesta/vastaisuudesta, muutosehdotuksineen (lue lainsäätäjänopas, löytyy finlexistä).
Sitten mitä tulee perustuslain ensisijaisuuteen, on ehdoton.
Joten siitä seuraa se, että jos laki on perustuslain kanssa ristiriidassa taikka perustuslain säännöstä noudattamaton, niin on perustuslaissa säännöstö sen noudattamisesta, mutta jo 2§ 3mom. sanoo että tulee perustua lakiin, eli myöskin perustuslakiin ja jollei perustuslainsäädäntöä ole noudatettu, ei asia voi olla tällöin lain mukainenkaan.
Tästä tullaankin sitten sinun tähän, "Jos osaisit oikeuslähdeoppia yhtään, löytäisit sivukaupalla tavaraa siitä, milloin omaisuudensuojaan voidaan puuttua tavallisella lailla ja milloin ei", voin sanoa vain, lue se lainkirjoittajan opas, siellä on oikein hyvin sanottu milloinka voidaan puuttua perusoikeuteen eli perustuslainkohdan mukaiseen asiaan, eli ainoastaam silloin kun perustuslain säännöksessä on lakivaraus jolla voidaan säännellä perustuslakia alemmalla lainsäädöksellä, esim. PeLa 15§ 1mom. ilman lakivarausta, 2 mom. pakkolunastuksesta LAKIVARAUKSINEEN,
Huomaathan, että 1mom. päättyy pisteeseen, eli se oli siinä, toinen ei kuin vastalakivarausmuodon jälkeen.
Mutta tulipas taas kirjoiteltua varmaan ihan turhaan, kun eihän teidänkaltainen mulkkuaivoinen ymmärrä näin hienoja asioiapuun.
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V
Jk. Äläkä tuo sitä perustuslainsäätämisjärjestystä tänne, koska se on jo tiedossa, että myöskin se ettei tavallista lakia voida juurikin PeLa 73§ vuoksi säätää lakia rajoittaan perustuslaissa säänneltyä, jos et ymmärrä, huuda täällä kovaan ääneen, saatan ehkä tulla apuun.Olipa pitkä runo, ei jaksanut lukea.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olipa pitkä runo, ei jaksanut lukea.
No se ei ole meikän vika vaiko oli syynä ettette halunneet tulla nolatuksi hienoine oikeuslähdeoppeinenne?
Mutta kuten olen muualla sanonut, niin nykyinen perustuslaki on susi, mutta sekään ei ole meikän vika.
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lukaseppa seuraavat, PeLa 2§ 3mom. 22§, 80§ ja118§, erityisesti 118§ koska siellä ilmaistaan julkisen vallan perusteet.
Eli ensimmäisenä oleva määrää ja toisenakin oleva, sitten määrää myös 80§ ja että velvoitteet ja oikeudet tulee olla laissa ja sitten onkin 118§.
Et varmaan ymmärrä mikä on oikeuslähdeoppi, koska sillä ei ole mitään tekemistä lakien noudattamisessa, koska oikeuslähdeoppi on niille jotka ei ymmärrä lakien sääntelytapaa, taikka kuinka oikeuslaitos rakentuu ja johan luettelit ja hallituksen esityksellä ole mitään tekemistä lain noudattamisen kannallta, koska luettelemisia voidaan käyttää vain heikosti ohjaavina, eli lainkäyttämiseksi voidaan katsoa esim. hallituksien esityksestä mitä on tarkoitettu "lainvastaisentilan ylläpitämisellä" ja milloin/mihin ja miten kyseinen tila päättyy (tuosta on jo näillä suomi24 vääntöä, ja vastapuolet oli tikahtua kiukkuunsa).
Lisäksi oikeuskäytännön yhtenäistämiseksi voidaan katsoa esim. Kko:n päätöksiä kuinka asia on ratkaistu, mutta se ei saa vaikuttaa ratkaisevasti lain sisältöön.
Mitä taasen perustusvalikuntaan tulee, niin sen tehtävä n ainoastaan antaa lausuntoja, perustuslainmukaisuudesta/vastaisuudesta, muutosehdotuksineen (lue lainsäätäjänopas, löytyy finlexistä).
Sitten mitä tulee perustuslain ensisijaisuuteen, on ehdoton.
Joten siitä seuraa se, että jos laki on perustuslain kanssa ristiriidassa taikka perustuslain säännöstä noudattamaton, niin on perustuslaissa säännöstö sen noudattamisesta, mutta jo 2§ 3mom. sanoo että tulee perustua lakiin, eli myöskin perustuslakiin ja jollei perustuslainsäädäntöä ole noudatettu, ei asia voi olla tällöin lain mukainenkaan.
Tästä tullaankin sitten sinun tähän, "Jos osaisit oikeuslähdeoppia yhtään, löytäisit sivukaupalla tavaraa siitä, milloin omaisuudensuojaan voidaan puuttua tavallisella lailla ja milloin ei", voin sanoa vain, lue se lainkirjoittajan opas, siellä on oikein hyvin sanottu milloinka voidaan puuttua perusoikeuteen eli perustuslainkohdan mukaiseen asiaan, eli ainoastaam silloin kun perustuslain säännöksessä on lakivaraus jolla voidaan säännellä perustuslakia alemmalla lainsäädöksellä, esim. PeLa 15§ 1mom. ilman lakivarausta, 2 mom. pakkolunastuksesta LAKIVARAUKSINEEN,
Huomaathan, että 1mom. päättyy pisteeseen, eli se oli siinä, toinen ei kuin vastalakivarausmuodon jälkeen.
Mutta tulipas taas kirjoiteltua varmaan ihan turhaan, kun eihän teidänkaltainen mulkkuaivoinen ymmärrä näin hienoja asioiapuun.
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V
Jk. Äläkä tuo sitä perustuslainsäätämisjärjestystä tänne, koska se on jo tiedossa, että myöskin se ettei tavallista lakia voida juurikin PeLa 73§ vuoksi säätää lakia rajoittaan perustuslaissa säänneltyä, jos et ymmärrä, huuda täällä kovaan ääneen, saatan ehkä tulla apuun.Määritelmä säännös perustuslaissa, jonka mukaan tietyn perustuslaissa vahvistetun sääntelyn yksityiskohdista voidaan säätää poikkeamia tavallisella lailla
Selite
Lakivaraus on avoin silloin, kun sääntelyä tavallisella lailla ei suunnata yksityiskohdittain (esim. PeL 7.1 §: "Suomen kansalaisella on oikeus oleskella maassa... mikäli laissa ei toisin säädetä"). Se kuitenkin pidättää kysymyksessä olevan oikeudellisen ilmiön sääntelyn lakitasoon, eli asiasta ei voida säätää asetuksella. Tällainen lakivaraus on suhteessa kvalifioituun lakivaraukseen sikäli avoin, ettei perustuslain tasossa säännellä varauksen rajoista. Useat perustuslain sääntelyt ja erityisesti perusoikeussäännökset sisältävät ilmauksen, jonka mukaan perustuslakitasossa vahvistetun sääntelyn yksityiskohdista voidaan säätää tavallisessa laissa ja useimmiten myös siten, että perustuslain tason sääntelyn merkitystä, yleiskielen tulkintasääntöjen seuraten, ainakin näennäisesti rajoitetaan.
Perustuslain sääntelyjen sitovuusaste vaihtelee sen mukaan, kuinka lakivaraus- ja viittausjärjestelmää on tekstimuotoilussa käytetty. Säännöt asetettiin perusoikeusuudistuksen yhteydessä eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietinnössä 25/1994 s. 7 ss. Ne yleistettiin koskemaan koko vuoden 2000 perustuslakia perustuslakivaliokunnan mietinnössä 10/1998.
Perustuslain sitovimmat ja ehdottomimmat sääntelyt ilmaistaan kiellon muodossa. Toiseksi vahvin sääntelytaso on lakivaraukseton sääntelymuotoilu. Lakivarauksettomaan perusoikeuteen voidaan säätää rajoituksia vain perusoikeuksien yleisten rajoittamisedellytysten mukaisesti.
Lakivarauksen sisältävästä seikasta voidaan tavallisella lailla säätää lisäksi rajoituksia jossain määrin laajemmin ja kvalifioitujen lakivarausten tapauksessa kvalifioinnin puitteissa. Pelkän lakiviittauksen tai sääntelyvarauksen sisältävistä perustuslakisääntelyistä voidaan poiketa lakivarauksen sisältäviä sääntelyitä laveammin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Määritelmä säännös perustuslaissa, jonka mukaan tietyn perustuslaissa vahvistetun sääntelyn yksityiskohdista voidaan säätää poikkeamia tavallisella lailla
Selite
Lakivaraus on avoin silloin, kun sääntelyä tavallisella lailla ei suunnata yksityiskohdittain (esim. PeL 7.1 §: "Suomen kansalaisella on oikeus oleskella maassa... mikäli laissa ei toisin säädetä"). Se kuitenkin pidättää kysymyksessä olevan oikeudellisen ilmiön sääntelyn lakitasoon, eli asiasta ei voida säätää asetuksella. Tällainen lakivaraus on suhteessa kvalifioituun lakivaraukseen sikäli avoin, ettei perustuslain tasossa säännellä varauksen rajoista. Useat perustuslain sääntelyt ja erityisesti perusoikeussäännökset sisältävät ilmauksen, jonka mukaan perustuslakitasossa vahvistetun sääntelyn yksityiskohdista voidaan säätää tavallisessa laissa ja useimmiten myös siten, että perustuslain tason sääntelyn merkitystä, yleiskielen tulkintasääntöjen seuraten, ainakin näennäisesti rajoitetaan.
Perustuslain sääntelyjen sitovuusaste vaihtelee sen mukaan, kuinka lakivaraus- ja viittausjärjestelmää on tekstimuotoilussa käytetty. Säännöt asetettiin perusoikeusuudistuksen yhteydessä eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietinnössä 25/1994 s. 7 ss. Ne yleistettiin koskemaan koko vuoden 2000 perustuslakia perustuslakivaliokunnan mietinnössä 10/1998.
Perustuslain sitovimmat ja ehdottomimmat sääntelyt ilmaistaan kiellon muodossa. Toiseksi vahvin sääntelytaso on lakivaraukseton sääntelymuotoilu. Lakivarauksettomaan perusoikeuteen voidaan säätää rajoituksia vain perusoikeuksien yleisten rajoittamisedellytysten mukaisesti.
Lakivarauksen sisältävästä seikasta voidaan tavallisella lailla säätää lisäksi rajoituksia jossain määrin laajemmin ja kvalifioitujen lakivarausten tapauksessa kvalifioinnin puitteissa. Pelkän lakiviittauksen tai sääntelyvarauksen sisältävistä perustuslakisääntelyistä voidaan poiketa lakivarauksen sisältäviä sääntelyitä laveammin.Lakivarauksettomaan perusoikeuteen voidaan säätää rajoituksia vain perusoikeuksien yleisten rajoittamisedellytysten mukaisesti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on saivartelua. Asunto omistetaan 50/50 eikä ole mitään tekijää mikä muuttaisi sitä. Kyse ei ole siitä, että äidillä olisi avio-oikus vaan hänellä on ihan perustuslain suojaama omistusoikeus.
Ap perii äitinsä koska on ainoa lapsi. Hän saa siis äidin omistaman osuuden asunnosta. Ap ja velipuoli perivät isänsä 50/50 ja silloin isän osuus asunnosta jaetaan myös 50/50 ja puolet puolikkaasta on neljännes.
Ap saa siis 75%
Velipuoli saa 25%."Ap saa siis 75%
Velipuoli saa 25%."
Ei mene näin. Koska kummankin kuoleen puolison omistusosuus selviää vasta omaisuuden osituksessa kuolinpesien kesken. Se riippuu siitä, mitä varallisuutta ja velkoja niissä on. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ap saa siis 75%
Velipuoli saa 25%."
Ei mene näin. Koska kummankin kuoleen puolison omistusosuus selviää vasta omaisuuden osituksessa kuolinpesien kesken. Se riippuu siitä, mitä varallisuutta ja velkoja niissä on.Ei kuolinpesiä ositeta, vaan aviopuolisoiden oma omaisuus erotellaan ja yhteinen omaisuus ositetaan, muttei fifti fifti periaatteella, vaan perusteela kumpi on uhrannut varantoja tai muuta rahallisesti katsottavaa omaisuuden hankkimiseksi ja jos toiselle kertyy enemmän, niin tällöin tulee tasinkovelvollisuus.
Ositus tulee kyseeseen kun avioliitto raukeaa taikka purkautuu.
Ositus tapahtuu joko eloonjääneen vaatimuksesta taikka tpisen aviopuolison niin vaatiessa eli ositus voi tapahtua myös vaikkei avioeroa olisi tapahtumassakaan (he).
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Määritelmä säännös perustuslaissa, jonka mukaan tietyn perustuslaissa vahvistetun sääntelyn yksityiskohdista voidaan säätää poikkeamia tavallisella lailla
Selite
Lakivaraus on avoin silloin, kun sääntelyä tavallisella lailla ei suunnata yksityiskohdittain (esim. PeL 7.1 §: "Suomen kansalaisella on oikeus oleskella maassa... mikäli laissa ei toisin säädetä"). Se kuitenkin pidättää kysymyksessä olevan oikeudellisen ilmiön sääntelyn lakitasoon, eli asiasta ei voida säätää asetuksella. Tällainen lakivaraus on suhteessa kvalifioituun lakivaraukseen sikäli avoin, ettei perustuslain tasossa säännellä varauksen rajoista. Useat perustuslain sääntelyt ja erityisesti perusoikeussäännökset sisältävät ilmauksen, jonka mukaan perustuslakitasossa vahvistetun sääntelyn yksityiskohdista voidaan säätää tavallisessa laissa ja useimmiten myös siten, että perustuslain tason sääntelyn merkitystä, yleiskielen tulkintasääntöjen seuraten, ainakin näennäisesti rajoitetaan.
Perustuslain sääntelyjen sitovuusaste vaihtelee sen mukaan, kuinka lakivaraus- ja viittausjärjestelmää on tekstimuotoilussa käytetty. Säännöt asetettiin perusoikeusuudistuksen yhteydessä eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietinnössä 25/1994 s. 7 ss. Ne yleistettiin koskemaan koko vuoden 2000 perustuslakia perustuslakivaliokunnan mietinnössä 10/1998.
Perustuslain sitovimmat ja ehdottomimmat sääntelyt ilmaistaan kiellon muodossa. Toiseksi vahvin sääntelytaso on lakivaraukseton sääntelymuotoilu. Lakivarauksettomaan perusoikeuteen voidaan säätää rajoituksia vain perusoikeuksien yleisten rajoittamisedellytysten mukaisesti.
Lakivarauksen sisältävästä seikasta voidaan tavallisella lailla säätää lisäksi rajoituksia jossain määrin laajemmin ja kvalifioitujen lakivarausten tapauksessa kvalifioinnin puitteissa. Pelkän lakiviittauksen tai sääntelyvarauksen sisältävistä perustuslakisääntelyistä voidaan poiketa lakivarauksen sisältäviä sääntelyitä laveammin.Kerroppas uudelleen PeLa 7§.1 joka onkin oikeus elämään ja jne. 😁🤣🤣🤣
Siellä kun ei ole noin kuin olette vääntäneet muka lainauksena ja oikea pykälä on PeLa 9§ ja mikä huvittavinta, ainoat kohdat rajoittaa lailla on maastapoistuminen määrätyistä syistä, että ulkomaalaisen tuloa maahan voidaa rajoittaa.
Olette te vain aika velikulta kun jakelette aivan täysin väärää tietoa täällä.
Nyt menetitte uskottavuutenne.
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V
- Anonyymi
"Isäni ja äitini ovat kuolleet ja olen heidän ainoa yhteinen lapsensa mutta isäni kuolinpesässä on toisena osakkaana velipuoli isäni ensimmäisestä avioliitosta...... Asunto on siis vanhempieni yhdessä ostama ja puoliksi omistama, joten luulisi rahojen jakamisen olevan täysin selvää mutta ei näköjään."
Jos on selvää, että asunto on ollut 50-50 -osuuksin kuulunut vanhemmillesi, sinulle kuuluu 3/4 myyntihinnasta aivan kuten sanot avauksessa.
Sinulle kuuluu 1/1 x 1/2 asunnosta äitisi kuolinpesän kautta ja 1/2 x 1/2 isäsi kuolinpesän kautta.
"Samoin lukee isännöitsijäntodistuksessa."
Missä on asunnon osakekirja? Osakekirjasta on nähtävissä se, miten ja kenelle asunto on jossakin vaiheessa luovutettu. Jos siinä on jotakin ongelmia, ensimmäisen avioliiton avioeron ositussopimus saattaa antaa asiaan lisäosviittaa.- Anonyymi
Kantsisko aina, ihka ensteksee lukea aloitus ja aloittajan lisäykset huolella ja ymmärtäen, ettei tule kaltaistanne sekoilua??
Aloittajan eli ap lisäys, "Kyseessä oleva asunto-osake on myös hankittu reilusti yli 50 vuotta ====>>>>isäni ensimmäisen avioliiton päättymisen jälkeen<<<<<===, joten se ei vaikuta omistussuhteisiin".
Tavvooppa ny ookkee kovvoo, mu mieppää viisoon eli mittee tuol lukkoopi??
Oho, lukisko siinä, että asunto on HANKITTU AIEMMAN AVIOLIITON ERON. J Ä L K E E E N???
Ollaanko samaa mieltä, ettei asunto kuulu edellisen avioliiton ositukseen millään tavoin??
Entäpä nuo ihmeelliset kertolaskut sitten?? Yritättekö saada yksinkertsisen asian mahdollisimman sekaiseksi jonka pääsette vieläkin enemmän sekottaan jotta rahastus lyö leiville??
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kantsisko aina, ihka ensteksee lukea aloitus ja aloittajan lisäykset huolella ja ymmärtäen, ettei tule kaltaistanne sekoilua??
Aloittajan eli ap lisäys, "Kyseessä oleva asunto-osake on myös hankittu reilusti yli 50 vuotta ====>>>>isäni ensimmäisen avioliiton päättymisen jälkeen<<<<<===, joten se ei vaikuta omistussuhteisiin".
Tavvooppa ny ookkee kovvoo, mu mieppää viisoon eli mittee tuol lukkoopi??
Oho, lukisko siinä, että asunto on HANKITTU AIEMMAN AVIOLIITON ERON. J Ä L K E E E N???
Ollaanko samaa mieltä, ettei asunto kuulu edellisen avioliiton ositukseen millään tavoin??
Entäpä nuo ihmeelliset kertolaskut sitten?? Yritättekö saada yksinkertsisen asian mahdollisimman sekaiseksi jonka pääsette vieläkin enemmän sekottaan jotta rahastus lyö leiville??
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via VPilaat kaikki avaukset, et ole tasapainossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pilaat kaikki avaukset, et ole tasapainossa.
Tehän tässä olette kunnette lue asioita kunnolla ja sekoitatte asioihin kuulumattomia sepustuksia, olisitte pysyneet siivoojana, siihen ehkä kykenette.
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kantsisko aina, ihka ensteksee lukea aloitus ja aloittajan lisäykset huolella ja ymmärtäen, ettei tule kaltaistanne sekoilua??
Aloittajan eli ap lisäys, "Kyseessä oleva asunto-osake on myös hankittu reilusti yli 50 vuotta ====>>>>isäni ensimmäisen avioliiton päättymisen jälkeen<<<<<===, joten se ei vaikuta omistussuhteisiin".
Tavvooppa ny ookkee kovvoo, mu mieppää viisoon eli mittee tuol lukkoopi??
Oho, lukisko siinä, että asunto on HANKITTU AIEMMAN AVIOLIITON ERON. J Ä L K E E E N???
Ollaanko samaa mieltä, ettei asunto kuulu edellisen avioliiton ositukseen millään tavoin??
Entäpä nuo ihmeelliset kertolaskut sitten?? Yritättekö saada yksinkertsisen asian mahdollisimman sekaiseksi jonka pääsette vieläkin enemmän sekottaan jotta rahastus lyö leiville??
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via VMitä tuossa yritetään sanoa? Osa on suomeksi, mutta toki vain huonoa suomea. Osa on jotakin muuta kieltä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä tuossa yritetään sanoa? Osa on suomeksi, mutta toki vain huonoa suomea. Osa on jotakin muuta kieltä.
"Meillä kyllä olisi Lawetti, joka tietää paremmin, mitä lainsäätäjä on halunnut saada aikaan. On kuitenkin syvästi sääli, että hän jakaa tietoaan vain täällä, eikä suostu julkaisemaan tietojaan esimerkiksi juridiikan aikakausilehdissä, opettamaan oikeustieteellisessä tai kouluttamaan tuomareita tuomioistuimissa. "
Ihan omassa luokassaan tuo L-höpsö. Vähänkös naurattaa tuo peräkammarin poika. - Anonyymi
"Jos on selvää, että asunto on ollut 50-50 -osuuksin kuulunut vanhemmillesi, sinulle kuuluu 3/4 myyntihinnasta aivan kuten sanot avauksessa."
Ei mene näin. Ensin on tehtävä omaisuuden ositus kuolinpesien välillä. Riippuen kuolinpesien varallisuudesta ja veloista, jompikumpi niistä voi joutua maksamaan tasinkoa toiselle kuolinpesälle. Tämä oistuksen lopputulos kertoo vasta, mikä osuus asunnon kauppahinnasta menee kenellekin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Meillä kyllä olisi Lawetti, joka tietää paremmin, mitä lainsäätäjä on halunnut saada aikaan. On kuitenkin syvästi sääli, että hän jakaa tietoaan vain täällä, eikä suostu julkaisemaan tietojaan esimerkiksi juridiikan aikakausilehdissä, opettamaan oikeustieteellisessä tai kouluttamaan tuomareita tuomioistuimissa. "
Ihan omassa luokassaan tuo L-höpsö. Vähänkös naurattaa tuo peräkammarin poika.Ai, vieläkö teillä on nupin perässä lawetti, kuule jätä ne vetohommat osaajille, teillä ei ole kykyä edes vetään lewettiäkään.
Jos teitä naurattaa, niin miksette tuo nauramamisenne lomassa sitten eksaktia tietoa?
Ai niin, sori unohdin ettei järkenne riitä edes siihen.
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jos on selvää, että asunto on ollut 50-50 -osuuksin kuulunut vanhemmillesi, sinulle kuuluu 3/4 myyntihinnasta aivan kuten sanot avauksessa."
Ei mene näin. Ensin on tehtävä omaisuuden ositus kuolinpesien välillä. Riippuen kuolinpesien varallisuudesta ja veloista, jompikumpi niistä voi joutua maksamaan tasinkoa toiselle kuolinpesälle. Tämä oistuksen lopputulos kertoo vasta, mikä osuus asunnon kauppahinnasta menee kenellekin.Ahaaa, oletteko noin hyvin tietoinen omistus suhteista, että meinaatte heittää romukoppaan perustuslain 15 pykälän joka määrää omaisuusturvasta, eli jos edesmennyt isä omisti kokonaan asunto-osakkeen, niin mitään osituksia ei ole, vaan erottelu.
Lisäksi, huomaa, että on velipuoli ja koko perillinen.
Toinen on yksinään toisessa isänsä kuolinpesässä osakkaana ja toinen on isänsä ja äitinsä kuolinpesän osakas, eli kuolinpesät ovat sopineet yhdessä myydä yhteistä kuolinpesän omaisuutta ja kukaan ei ole vaatinut ositusta.
Lukaseppas se perintökaari uusiksi eli ositus tehdään kun sitä joku vaatii.
Voi hyvää tätä päivä tuo lukemansa ymmärtäminen ja asioidenkin.
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Löpsö ei ymmärrä tuota.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jos on selvää, että asunto on ollut 50-50 -osuuksin kuulunut vanhemmillesi, sinulle kuuluu 3/4 myyntihinnasta aivan kuten sanot avauksessa."
Ei mene näin. Ensin on tehtävä omaisuuden ositus kuolinpesien välillä. Riippuen kuolinpesien varallisuudesta ja veloista, jompikumpi niistä voi joutua maksamaan tasinkoa toiselle kuolinpesälle. Tämä oistuksen lopputulos kertoo vasta, mikä osuus asunnon kauppahinnasta menee kenellekin.Totta, jos äidinkin jakamaton kuolinpesä on vielä olemassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta, jos äidinkin jakamaton kuolinpesä on vielä olemassa.
Ei itään jos, vaan avauksessa kerrotaan: "Otin häneen yhteyttä koskien vanhempieni kuolinpesien puoliksi (50/50) omistaman asunto-osakkeen myyntiä."
On siis vanhempien kuolinpesät, joilla on yhteinen asunto-osake ja mahdollisesti muutakin varallisuutta. Ensimmäinen toimenpide on omaisuuden ositus niiden kesken. Avioehtoa ei ole olemassa, joten kyse ei ole omaisuuden erottelusta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei itään jos, vaan avauksessa kerrotaan: "Otin häneen yhteyttä koskien vanhempieni kuolinpesien puoliksi (50/50) omistaman asunto-osakkeen myyntiä."
On siis vanhempien kuolinpesät, joilla on yhteinen asunto-osake ja mahdollisesti muutakin varallisuutta. Ensimmäinen toimenpide on omaisuuden ositus niiden kesken. Avioehtoa ei ole olemassa, joten kyse ei ole omaisuuden erottelusta.> Ei mitään jos.
Onko asunto siis ollut yli 50 vuotta yhteisomistuksessa, vaikka avioero astui voimaan ilmeisesti 1970-luvulla...?! Avioeron toinen osapuoli lienee siis avaajan jo edesmennyt äiti.
On harvinaista, että eronnut aviopari pitää omistamansa asunnon yhteisomistuksessa. Laillista estettä sille ei tietenkään ole, mutta ositustakaan ei liene silloin tehty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei itään jos, vaan avauksessa kerrotaan: "Otin häneen yhteyttä koskien vanhempieni kuolinpesien puoliksi (50/50) omistaman asunto-osakkeen myyntiä."
On siis vanhempien kuolinpesät, joilla on yhteinen asunto-osake ja mahdollisesti muutakin varallisuutta. Ensimmäinen toimenpide on omaisuuden ositus niiden kesken. Avioehtoa ei ole olemassa, joten kyse ei ole omaisuuden erottelusta.Luehan nyt, eli kuolinpesien omistus on 50/50, ei siis edesmenneiden omistus oli 50/50, eli kumpikin lapsista omistaa kuolinpesinä nyt 50/50, kun taas omistus ennen edesmenemisiä on voinut olla, isä 100% kun taas uusi aviopuoliso 0%.
Ota huomioon, aloittaja sanoo lisämaininnassaan että, isänsä oli hankkinut asunnon avioeron jälkeen, vaikkakin sanoo perukirjassa olleen, että omistus n sihen merkitty 50/50 eli uudella aviopuolisolla, mutta kun siinä on se, että ei avioliitto tuo, eikä avioerkaan tuo omistusoikeutta mihinkään muuhun kuinbyhteisesti hankittuun ja jos kyseinen asunto o stettu avioliiton aikana yhdessä on omistus tällöin 50/50, mutta jos isänsä sen on hankkinut avioeron jälkeen ennen uutta avioliittoa, niin tällöin omistussuhde ei ole 50/50.
"Kyseessä oleva asunto-osake on myös hankittu reilusti yli 50 vuotta isäni ensimmäisen avioliiton päättymisen jälkeen, joten se ei vaikuta omistussuhteisiin".
- Anonyymi
Avaajalle. Missä on asunnon osakekirja? Osakekirjasta on nähtävissä se, miten ja kenelle asunto on jossakin vaiheessa luovutettu.
- Anonyymi
No arvuuteltaisko? Vaikka se jo aloittajan (ap) lisäyksessä olikin.
Josta pääsemme asiaanne, no ostatte auton, niin kenelle luovutetaan sen rekisteriote?? Ai heikkilän oskarille vaikka nimenne on pölhölän ville.
Ei kun se luovutetaan pölhölän villelle ja sama asia asunto-osakkeen kohdalla, osakekirja luovutetaan ostajalle ja osakkeen avaimet.
Tässä tapauksessa ostaja oli ap:n isä avioeron jälkeen eli mietittäiskö kenelle se on luovutettu?
LUKEKAA NYT HERRAN JUMALA AINA ENSIN KOKO KETJU, sitten tulkaa pölhöileen jos tuntuu tarvetta, kiitos.
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V
Jk. Eli kyllä ne vityu osakekirja asiat on jo ap tiedossa, hän vain joutui pyörryksiin kun velipuoli alkoikin vaatimaan tasajakoa ja luulo tulee siitä että isänsä omisti kokonaan, mutta onko niin ja sitähän tässä yritetään saada selville.
- Anonyymi
Eräällä on mielenterveysongelmia.
- Anonyymi
Otan osaa että teillä esiintyy mielenterveysongelmia, oletteko olleet yhteydessä psykiatriin tai auttavaan puhelimeen?
Täältä ette niihin apua löydä.
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V
- Anonyymi
"Kyseessä oleva asunto-osake on myös hankittu reilusti yli 50 vuotta isäni ensimmäisen avioliiton päättymisen jälkeen, joten se ei vaikuta omistussuhteisiin."
Avaajalle. Onko asunto siis ollut avioerosta huolimatta yhteisomsituksessa?- Anonyymi
Eikös avioero tullut jo aikaa sitten ja yhteisomistus koskee vain avaajan isää ja äitiä, jotka olivat naimisissa?
- Anonyymi
Ettekö oikeastikkaan ymmärrä lukemaanne, vaiko mikä on noinkim vaikeaa?
Vielä kerran, lainattu AP:Ä, "Kyseessä oleva asunto-osake on myös hankittu reilusti yli 50 vuotta isäni ensimmäisen avioliiton päättymisen jälkeen, joten se ei vaikuta omistussuhteisiin" eli AVIOERO <== 50 vuotta ==> uuden asunnon osto eli asunto ostettu vasta 50v JÄLKEEN AVIOEROSTA.
Oi miksi on noin vaikea ymmärtää lukemaansa??
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V
- Anonyymi
Vaikea ymmärtää sitä toisin kun miten sen esitit niin se pitäisi minunkin laskuopin mukaan jakaantua . Joten lakipykälissä en ole perillä , siksi en voi neuvoa! Joten toivon että se menee kuten sinä olet laskenut .
Ja kun lukee kaikkien ihmisten kirjoittamia ohjeita niin ei pysy perässä. Asian aja voisi selvittää asian juridisesti ja tämä poika joka nyt on kovin kiinnostunut asiasta voisi ehkä maksaa asianajan kulut .on se ihmeellistä kun aina kun on perinnöistä puhe niin on joku joka alkaa vänkäämään . Siis minä sain puolet isäni perinnöstä kun hän kuoli , ja veljeni joka oli isän ja hänen uuden vaimonsa yhteinen lapsi saimpuolet. Sitten kun veljeni äiti kuoli niin ei olisi tullut ajatustakaan siitä että olisin ollut siellä mankumassa hänen äitinsä osuuksia minulle kuuluviksi mitenkään . Siis asia jotakuinkin samanlainen mutta minä olin se sinun velipuoleesi verrattuna , meidän perintö asioissa . Ja koska en ollut paremmin edes tekemisissäkään niin olisihan se ollut naurettavaa mennä vaatimaan yhtään mitään
Joten toivon sydämmestäni että saat sen asian hoidettua ja että se on niin kuten olet laskenut . Lykkyä tykö- Anonyymi
Jos asunto ei oikeasti ole kuin 40.000 arvoinen, niin sotkekaa asiaan pari juristia ja pian toinen jää omilleen ja toinen velkaa juristien laskujen jälkeen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos asunto ei oikeasti ole kuin 40.000 arvoinen, niin sotkekaa asiaan pari juristia ja pian toinen jää omilleen ja toinen velkaa juristien laskujen jälkeen.
LUKEKAA NYT HERRAN JUMALA AINA ENSIN KOKO KETJU, sitten tulkaa pölhöileen jos tuntuu tarvetta, kiitos.
- Anonyymi
Avio-oikeuden ja siihen liittyvän tasingon sotkeminen asiaan on täysin turhaa. Se ei kuulu asiaan.
AP:n äidillä ei ole mitään "avio-oikeutta" asuntoon vaan hän on virallisesti osakereksiteriin merkitty asunnon omistaja 50% osuudella.
AP saa 75% asunnosta (50% äidiltä ja puolet isän 50%:sta).
Velipuoli saa 25% asunnosta (puolet isän 50%:sta).- Anonyymi
Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että 1970-luvulla tehdyssä avioerossa ositus on tehty. Ositushan ei ole avioerossa pakollista, ellei toinen osapuoli sitä vaadi.
On siis mahdollista, että velipuolen äidillä (siis ensimmäisellä vaimolla eli velipuolen äidillä tai vastaavalla kuolinpesällä) on edelleen saamisia tuon avioeron jäljiltä.
Onko osituspaperit tehty, löytyneet ja selvät?
Jos ositus on kunnossa, jako menee 25 + 75 %. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että 1970-luvulla tehdyssä avioerossa ositus on tehty. Ositushan ei ole avioerossa pakollista, ellei toinen osapuoli sitä vaadi.
On siis mahdollista, että velipuolen äidillä (siis ensimmäisellä vaimolla eli velipuolen äidillä tai vastaavalla kuolinpesällä) on edelleen saamisia tuon avioeron jäljiltä.
Onko osituspaperit tehty, löytyneet ja selvät?
Jos ositus on kunnossa, jako menee 25 75 %.Kuten on jo moneenkin kertaan tähdennetty, niin vielä kerran, ASUNTO-OSAKE ON OSTETTU Y L I 50 vuoden J Ä L K E E N A V I O E R O S T A, niin ymmärsittekö nyt ettei siihen enään jälkikäteiset ositukset enään vaikuta, niin lykätkää se osituksenne sinne johon se on teiltä jäänyt ummetustanne aiheuttaan.
Onks nii piipin vaikeeta tajuta???
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Avio-oikeudella on aivan ratkaiseva merkitys siihen, mitä aviovarallisuus jakautuu puolisoiden kesken. Sama koskee myös kuolinpesiä, jos puolisot olivat kuollessaan naimisissa keskenään.
Asunnon omistus on se, mikä peukirjaan on merkitty. Mutta jos toisessa (tai molemmissa) kuolinpesässä on muuta omaisuutta tai velkoja, se vaikuttaa omaisuuden ositukseen. Varakkaampi kuolinpesästä joutuu maksamaan tasinkoa, jolloin niiden varoja ei jaeta tasan.
Lopputulosta ei voi tietää ennen kuin tiedetään, mitä kaikkia varoja ja velkoja kuolinpesissä on. Tasingon voi maksaa rahana, joten se ei suoraan vaikuta yjsittäisten esineiden omistusosuuksiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avio-oikeudella on aivan ratkaiseva merkitys siihen, mitä aviovarallisuus jakautuu puolisoiden kesken. Sama koskee myös kuolinpesiä, jos puolisot olivat kuollessaan naimisissa keskenään.
Asunnon omistus on se, mikä peukirjaan on merkitty. Mutta jos toisessa (tai molemmissa) kuolinpesässä on muuta omaisuutta tai velkoja, se vaikuttaa omaisuuden ositukseen. Varakkaampi kuolinpesästä joutuu maksamaan tasinkoa, jolloin niiden varoja ei jaeta tasan.
Lopputulosta ei voi tietää ennen kuin tiedetään, mitä kaikkia varoja ja velkoja kuolinpesissä on. Tasingon voi maksaa rahana, joten se ei suoraan vaikuta yjsittäisten esineiden omistusosuuksiin.Ei nyt vittu, kun siinä on vain yksikuolinpesä,jonka asiasta on kyse ei kahden erin sillä lailla vaan eri avioliittojen kaksi osakasta joilla on sama isä, mutta eri äiti eli yksi yhteinen kuolinpesä ja ap:n äidinkuolinpesä ja jolla perukirjan mukaan on omistus asuntoon 50%, mutta onko osake ostettu avioliiton aikana yhdessä on tärkein kysymys.
Perukirjassa saa lukea mitä halutaankin lukevan, mutta onko edes selvitetty kuinka omistussuhteet oikeasti ovat.
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V
- Anonyymi
Ettekö oikeastikkaan ymmärrä lukemaanne, vaiko mikä on noinkin vaikeaa? Vaivaako lukihäiriö vai onko vika johdoissa ja liiassa alkoholinkulutuksessa?
Tulkaa ensi kerralla paikalle selvin päin.
Ositus ei ole avioerossa pakollinen. Jos ositusta ei ole tehty, ensimmäisellä vaimolla tai ensimmäisen vaimon kuolinpesällä saattaa olla osituksen myötä edelleenkin saatavia mieheltä ja siten miehen kuolinpesältä. 50 vuotta kulunutta aikaa ei tee ositusta pakolliseksi, mutta ositus on joka tapauksessa hoidettava viimeistään toisen puolison kuollessa. Nyt isä on kuollut eli edessä on ollut pakko.
Mikä tässä on teille niin vaikeaa ymmärtää vai tekeekö viina kaikesta niin vaikeaa?
Avaaja, onko isäsi ja ensimmäisen vaimon osituspaperit tehty jo aikaisemmin, löytyneet ja selvät? Ellei ole, niin ne pitää tehdä nyt. Sen jälkeen, kun ositus on kunnossa, jako menee avauksessa asunnosta kertomasi mukaan 25 + 75 %.- Anonyymi
Totta on, että osituksia voidaan joutua tekemään kaksi: ensimmäisen vaimon ja avaajan isän kesken ja toinen avaajan äidin ja isän kuolinpesien kesken.
Joka taoauksessa omaisuuden ositus on kuolinpesien kesken ensin tehtävä ennen perinnönjakoa. Perinnönjako ennen osituksen suorittamista olisi laiton ja sen saisi helposti kumottua moitekanteella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta on, että osituksia voidaan joutua tekemään kaksi: ensimmäisen vaimon ja avaajan isän kesken ja toinen avaajan äidin ja isän kuolinpesien kesken.
Joka taoauksessa omaisuuden ositus on kuolinpesien kesken ensin tehtävä ennen perinnönjakoa. Perinnönjako ennen osituksen suorittamista olisi laiton ja sen saisi helposti kumottua moitekanteella.L-höppänän on liian vaikeaa ymmärtää tuota.
- Anonyymi
Ei nyt juman kavita, ASUNTO ON OSTETTU VIISIKYMMENTÄ VUOTTA AVIOERON J Ä L K E E N.
Ei ny ittu, eikö ymmärrys riitä suomenkieleen????
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta on, että osituksia voidaan joutua tekemään kaksi: ensimmäisen vaimon ja avaajan isän kesken ja toinen avaajan äidin ja isän kuolinpesien kesken.
Joka taoauksessa omaisuuden ositus on kuolinpesien kesken ensin tehtävä ennen perinnönjakoa. Perinnönjako ennen osituksen suorittamista olisi laiton ja sen saisi helposti kumottua moitekanteella.Ei nyt, mitähän tähän sanoisi jo, kuolinpesiä ei olla, siis EI OLLA jakamassa,VAAN kuolinpesien osakkaat ovat yhdessä sopineet myydä kuolinpesän omaisuutta eli kuolinpesät jatkavat olemassa oloaan.
Vittujako te täällä väännätte oleen poroinpilluja???
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei nyt juman kavita, ASUNTO ON OSTETTU VIISIKYMMENTÄ VUOTTA AVIOERON J Ä L K E E N.
Ei ny ittu, eikö ymmärrys riitä suomenkieleen????
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via VMissä on ensimmäisen avioliiton osituspaperit?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä on ensimmäisen avioliiton osituspaperit?
Vitustako minä tiedän, MUT HEI HALOO, VIELÄ KERRAN, AVIOEROSTA ON KULUNUT YLI 50 VUOTTA ELI AVIOERO 50 VUOTTA VANHA ASIA, NIIN AP:N ISÄ ON OSTANUT OSAKEASUNNON eli avioero ====>> Kuluu 50 vuotta ===>> ostaa asunnon, eli aiempi avioero kuulu mitenkään tähänbasiaa, eli vitunkaan väliä onko ositusta vaiko ei ja jos on ollut epäsuhtaa, niin velkojen lopullinen vanhentuminenkin ollu jo aikaa sitten.
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vitustako minä tiedän, MUT HEI HALOO, VIELÄ KERRAN, AVIOEROSTA ON KULUNUT YLI 50 VUOTTA ELI AVIOERO 50 VUOTTA VANHA ASIA, NIIN AP:N ISÄ ON OSTANUT OSAKEASUNNON eli avioero ====>> Kuluu 50 vuotta ===>> ostaa asunnon, eli aiempi avioero kuulu mitenkään tähänbasiaa, eli vitunkaan väliä onko ositusta vaiko ei ja jos on ollut epäsuhtaa, niin velkojen lopullinen vanhentuminenkin ollu jo aikaa sitten.
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via VOnko ensimmäisellä vaimolla tai hänen kuolinpesällään saatavia mieheltä eli isältä? Se selviää osituskirjasta.
Ositus on voitu jättää yli 50 vuotta sitten tekemättä, koska se on vapaaehtoinen, mutta toisen aviopuolison kuolema viimeistään pakottaa tekemään osituskirjan.
Voisiko ap vastata. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vitustako minä tiedän, MUT HEI HALOO, VIELÄ KERRAN, AVIOEROSTA ON KULUNUT YLI 50 VUOTTA ELI AVIOERO 50 VUOTTA VANHA ASIA, NIIN AP:N ISÄ ON OSTANUT OSAKEASUNNON eli avioero ====>> Kuluu 50 vuotta ===>> ostaa asunnon, eli aiempi avioero kuulu mitenkään tähänbasiaa, eli vitunkaan väliä onko ositusta vaiko ei ja jos on ollut epäsuhtaa, niin velkojen lopullinen vanhentuminenkin ollu jo aikaa sitten.
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via VMitä nuo kummallisen omituiset nuolet tarkoittavat?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä nuo kummallisen omituiset nuolet tarkoittavat?
Niin, tehän olettekin siltä aikakaudelta kun suomessakin oli nuolet käytössä ja nyt ihmettelet miten ne on tekstiin ilmestynyt.
Otan osaa..
T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1323837- 851895
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151761Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541412Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1271301Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi371279VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu971260- 701156
- 691033
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k103999