Vauhtia rasismikeskusteluun RKP

Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin. Ruotsinkielisistä hakijoista 54% pääsee Suomen yliopistoihin. Suomenkielisistä vastaavasti 29 %”.

Suomenkieliseltä nuorelta edellytetään yliopistoon hakiessa enemmän pisteitä kuin ruotsinkieliseltä nuorelta. Otetaan esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelma (2018):

Suomenkieliseen ohjelmaan pisterajana oli yli 98 pistettä, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan pääsi 91 pisteellä.
Suomenkieliseen ohjelmaan hakijoista yliopistoon pääsi alle 5 prosenttia hakijoista, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan yli 10 prosenttia hakijoista.
Aloituspaikkoja oli suomenkieliseen ohjelmaan 108, ruotsinkieliseen 37. Tämä tarkoittaa, että aloituspaikoista yli 25% oli ruotsinkieliseen ohjelmaan. Ruotsinkielisten määrä (280 000) Suomessa on noin 5% väestöstä.
Eikö yhdenvertaisuuden nimissä kuuluisi suomen- ja ruotsinkielisten päästä yliopistoon samoilla pisterajoilla. Kielen perusteella ei tule syrjiä ketään, edes suomenkielistä nuorta.
0106
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin. Ruotsinkielisistä hakijoista 54% pääsee Suomen yliopistoihin. Suomenkielisistä vastaavasti 29 %”.

Suomenkieliseltä nuorelta edellytetään yliopistoon hakiessa enemmän pisteitä kuin ruotsinkieliseltä nuorelta. Otetaan esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelma (2018):

Suomenkieliseen ohjelmaan pisterajana oli yli 98 pistettä, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan pääsi 91 pisteellä.
Suomenkieliseen ohjelmaan hakijoista yliopistoon pääsi alle 5 prosenttia hakijoista, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan yli 10 prosenttia hakijoista.
Aloituspaikkoja oli suomenkieliseen ohjelmaan 108, ruotsinkieliseen 37. Tämä tarkoittaa, että aloituspaikoista yli 25% oli ruotsinkieliseen ohjelmaan. Ruotsinkielisten määrä (280 000) Suomessa on noin 5% väestöstä.
Eikö yhdenvertaisuuden nimissä kuuluisi suomen- ja ruotsinkielisten päästä yliopistoon samoilla pisterajoilla. Kielen perusteella ei tule syrjiä ketään, edes suomenkielistä nuorta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu