Kohta tulee 3 kuukautta täyteen. On ollut tavattoman helppoa eikä ole ollut lainkaan vaikeaa ohittaa välillä tulevia mielitekoja. En ajattele, että minun täytyy olla päivä kerrallaan raitis. Tilanne ei ole niin huono. Pystyn hyvinkin olemaan kk kerrallaan selvinpäin ja niin olen matkaani tehnyt. Enkä sitäkään ajattele tietoisesti. En tee joka viikko tai päivä päätöstä että en juo. En vain juo eikä minun tarvitse asiaa ajatella sen enempää.
Tulevaisuudessa näen vain kaksi mahdollista uhkakuvaa jota varten nytkin raitistun ettei silloin tarvitse juoda. Ne on äitini kuolema ja koirani kuolema. Jos en nyt raitistu niin tulevaisuudessa ratkean kun kohtaan suru- uutiset. Koiran kuolemaan ei mene enää pitkä aika, ehkä pari vuotta ja äitini kuolemaan voi olla vielä vuosia.
Varsinkin äitini tuleva kuolema on syy raitistumiseen. Tiedostin että jos en lopeta alkoholin käyttöä sitä ennen en onnistu sitä mielitekoa ohittamaan sinä päivänä kun äitini kuolee. On valmistauduttava nyt, jotta olen kasvanut ihmisenä tuohon päivään mennessä.
Vuosina 2009-2012 join kännit joka toinen ilta. Samoin kävi 2015-2016 jonka jälkeen ryhdyin taistelemaan alkoholin käyttöä vastaan tietoisesti. Matka on ollut pitkä. Vähensin juomistani niin että join kerran kk ja kun siihen totuin niin lopetin senkin juomisen. Ei ole ollut helppoa. Mutta työ minkä olen tehnyt raitistumisen eteen on ollut sen arvoista.
Juhannuspäivänä kun heräsin niin myönsin olevani alkoholisti. Tuona aamuna tein päätöksen etten juo enää ikinä. En lähtenyt päivä kerrallaan ajatukseen vaan heitin alkoholin kokonaan pois vaihtoehdoista.
En käy a-a kokouksissa. Kävin muutaman kerran ja siellä touhu keskittyy siihen että joka päivä tehdään päätös olla juomatta. Minun tilanne ei ole niin huono että joka päivä tarviisi tehdä päätöstä etten juo. Pystyn olemaan kk raittiina kerrallaan ja niin olen toiminut. Tässä kuussa en juo ja se riittää. Ei tarvitse taistella tai ajatella alkoholia päivittäin.
Äitini teki raitistumispäätöksen v 2016. Hän päätti ettei juo enää ikinä eikä ole juonut. Hän on esikuvana minulle
Tulevaisuudessa näen vain kaksi mahdollista uhkakuvaa jota varten nytkin raitistun ettei silloin tarvitse juoda. Ne on äitini kuolema ja koirani kuolema. Jos en nyt raitistu niin tulevaisuudessa ratkean kun kohtaan suru- uutiset. Koiran kuolemaan ei mene enää pitkä aika, ehkä pari vuotta ja äitini kuolemaan voi olla vielä vuosia.
Varsinkin äitini tuleva kuolema on syy raitistumiseen. Tiedostin että jos en lopeta alkoholin käyttöä sitä ennen en onnistu sitä mielitekoa ohittamaan sinä päivänä kun äitini kuolee. On valmistauduttava nyt, jotta olen kasvanut ihmisenä tuohon päivään mennessä.
Vuosina 2009-2012 join kännit joka toinen ilta. Samoin kävi 2015-2016 jonka jälkeen ryhdyin taistelemaan alkoholin käyttöä vastaan tietoisesti. Matka on ollut pitkä. Vähensin juomistani niin että join kerran kk ja kun siihen totuin niin lopetin senkin juomisen. Ei ole ollut helppoa. Mutta työ minkä olen tehnyt raitistumisen eteen on ollut sen arvoista.
Juhannuspäivänä kun heräsin niin myönsin olevani alkoholisti. Tuona aamuna tein päätöksen etten juo enää ikinä. En lähtenyt päivä kerrallaan ajatukseen vaan heitin alkoholin kokonaan pois vaihtoehdoista.
En käy a-a kokouksissa. Kävin muutaman kerran ja siellä touhu keskittyy siihen että joka päivä tehdään päätös olla juomatta. Minun tilanne ei ole niin huono että joka päivä tarviisi tehdä päätöstä etten juo. Pystyn olemaan kk raittiina kerrallaan ja niin olen toiminut. Tässä kuussa en juo ja se riittää. Ei tarvitse taistella tai ajatella alkoholia päivittäin.
Äitini teki raitistumispäätöksen v 2016. Hän päätti ettei juo enää ikinä eikä ole juonut. Hän on esikuvana minulle
Vastaukset 2
Vanhimmat
Siis äitini raitistui 2006
Hyvä ja tsemppiä olla jatkossakin selvinpäin.