OECD:n jutun yhteydessä oli myös mainittu, että
Suomessa naisten työllisyysaste on 66%, kun OECD-maiden keskiarvo on 55%.
Yhdeksän kymmenestä työssä käyvästä naisesta on kokopäivätyössä.
27% korkeakoulutetuista yli 40-vuotiaista naisista on lapsettomia.
44% 20-29 votiaista suomalaisnaisista on pätkätyössä.
Suomessa lapsettomat naiset ansaitsevat keskimäärin 77% miehiin verrattuna, kun kahden lapsen äidit ansaitsevat 63% miesten palkkoihin verrattuna.
Suomessa naisten työllisyysaste on 66%, kun OECD-maiden keskiarvo on 55%.
Yhdeksän kymmenestä työssä käyvästä naisesta on kokopäivätyössä.
27% korkeakoulutetuista yli 40-vuotiaista naisista on lapsettomia.
44% 20-29 votiaista suomalaisnaisista on pätkätyössä.
Suomessa lapsettomat naiset ansaitsevat keskimäärin 77% miehiin verrattuna, kun kahden lapsen äidit ansaitsevat 63% miesten palkkoihin verrattuna.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ihan ensimmäiseksi huomioni kiintyi tuohon, että lapsettomat naiset ansaitsevat vain 77 % miehiin verrattuna.
Tämä tarkoittanee sitä, että lapsettomuuskaan ei turvaa naiselle kohtuullista palkkaa mieheen verrattuna. 77 % on mielettömän vähän. :(
Kuinka saataisiin kasaan puuttuvat 23% naisten palkkoihin? Se tilanne ei kyllä parane pelkästään feministien voimin. Omasta puolestani kritisoin (osittain) myös naisia itseään. Vähän jämäkämpi ote pitäisi palkkavaatimuksissakin olla.
Mitenkä sitä vielä jämäkämmäksi...
Ainakaan palstalla ei asiasta voi puhua, ettei antien ystävälliset viestit kumoa koko totuutta.
Uskaltaisipa hoitajat mennä lakkoon ja rytinällä, palkkoja ylös ja kunnolla......se vain että mistä ne rahat saataisiin ?????
Naisten ja miesten palkkaerothan ovat lukemattomissa tutkimuksissa /mm. 1/ todettu 2-6 % suuruisiksi, kun verrataan saman koulutustason ja kokemuksen omaavia työtekijäitä. Tuo keskipalkkojen 20% ero – ”naisen 80 senttiä” – taasen selittyy eri alojen, pääasiassa yleisen ja julkisen sektorin palkkaeroista (joka juuri on tuo maaginen parikymmentä prosenttia sukupuolesta riippumatta), ei suoranaisesta sukupuolisyrjinnästä.
Mitä siis naiset voisivat tehdä itse palkkansa eteen? Edellinen kirjoittaja ehdotti, että ”nyrkkiä pöytään”. No, keskipalkkaisella 2500 tienaavalla tuollainen 5% ”palkkaero” syntyy, jos palkkapyynti on 125 E/kk pienempi kuin mieskollegalla. Tähän viittaa tutkimus /2/, jossa on verrattu luonnontieteiden alalla työskennelleiden miesten ja naisten tyytyväisyyttä omaan palkkaansa: luonnontieteilijöiden joukossa tehdyn tutkimuksen mukaan naiset ovat selkeästi tyyvyväisempiä palkkaansa kuin miehet. Johtaisiko tämä erilaisiin käsityksiin kohtuullisesta palkasta ja siten eroihin työtekijöiden omissa palkkatoivomuksissa? Ihmettelen, ellei näin kävisi.
Ammatinvalinnassaan miehet ”kymästi” korostavat palkan suuruutta; tätä kuvaa lastentarhanopettajien joukossa tehty tutkimus: "Erityisesti miehille huono palkka ja heikko arvostus ovat epäkohtia, jotka ajavat ammatin vaihtoon, vaikka he itse arvostaisivat omaa työtään" /3/.
Tässä hieman miettimistä…
1. http://www.tek.fi/tek/tek-lehti/TEK204/204s15-20.pdf
2. Luonnontieteiden akateemiset 2/05
3. http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/isamiet/isaluku6.htm
Nämä asiat mitä tässä tuot esiin ovat kyllä minullekin pääpiirteissään tuttuja. Mutta en omasta puolestani oikein ymmärrä sitä, että naiset yleensä, eivät oivalla työstä saadun korvauksen ja työn arvostuksen liittyvän oleellisesti toisiinsa. Hyvä esimerkki on sairaanhoitajat jotka uupuvat työssään ja kärsivät mielenterveysongelmista puuttuvan työn arvostuksen, huonojen etenemismahdollisuuksien ja liian suuren työmäärän vuoksi. Näistä syistä alalle hakeutuminen ja kouluttautuminen on vähentynyt tai lähdetään ulkomaille töihin.
Kaikkia naisvaltaisia aloja näyttäisi vaivaavan kiltin tytön syndrooma tai käsitys naisen työstä pelkäästään avaustavana lisänä parisuhteen/perheen tuloihin. Miehet eivät hakeudu naisvaltaisille aloille usein juuri huonon palkkauksen vuoksi. Toisaalta jos hakeutuisivat, alojen palkkataso nousisi miesten jämäkämpien palkkavaatimusten ansiosta.
Naisten olisi uskallettava katsoa peiliin näissä kysymyksissä ja pyrittävä omalta osaltaan saamaan parannusta aikaan. Miten? Asennemuutoksista ja oman työn arvostuksesta suhteessa palkkavaatimuksiin olisi hyvä aloittaa.
Kysymys on lopuksi kuitenkin elämän hyvästä tai huonosta laadusta. Tiedostavien feministen panos ei yksin tässä tilanteessa riitä. (Tietysti mukaan on saatava myös koko elinkeinoelämä.)
Miksi vertailua ei ole tehty lapsettomien naisten ja lapsettomien miesten välillä??? Osaatko sano?
Eikö tuohon otettu huomioon miehet yleensä?
Minunkin piti oikein takistaa mitä siinä luki:
"Suomessa lapsettomat naiset ansaitsevat keskimäärin 77% miehiin verrattuna, kun kahden lapsen äidit ansaitsevat 63% miesten palkkoihin verrattuna."
Eikö tässä verrata verrokkimiehen ansioihin?
valhetta ja vääristelyä.
Ettei aviosääty muuta miehen palkkaustasoa. Miksi muuttaisi.
Oho, olipa rakentava avaus ;) Olisiko sinulla yksityiskohtaisempia kommentteja esittää noista esittämistäni lähteistä? Miltä osin noin tarkkaan ottaen ne ovat valhetta ja vääristelyä? Vai olisiko sinulla vaihtoehtoisesti lähteitä, jotka kumoavat esittämäni väittämät? Eli onko valetta, että miehet vaihtavat ammattia naisia useammin palkan perässä, tai että naiset ovat miehiä tyytyväisempiä omaan palkkaansa?
Korostan nyt kuitenkin, etten tässä mitenkään ole naisia syyllistämässä palkkatasostaan, haluaisin pikemminkin kannustaa heitä itseään vaatimaan parempia palkkoja.
Lisäkommentteja mielenkiinnolla odottelen - ehkä kuitenkin hieman syvemmältä kuin "höpönlöpön" -tasolta ;)
Jaa just! naisten tuloero miehiin ei kavennu, jos kunnat eivät lopeta pätkötyöllistämistä. Paras keino kaventaa eroa on kieltä pätkätyö sekä osa-aikaisuus. Olisivat sitten kunnolla työttöminä, niin saataisiin naisten keskipalkka nousuun.
tuo oli jotenkin jörismäisen ytimekäs ja tyhjä kommentti
Ja tämä oli Bullin testosteroniärinää. Pieni iso koira. :o Huonoissa käsissä jopa vaarallinen. :)
Tämä aloitustekstin katsaus naisten ansioista vertaisryhmän miesten kesken, esitti eroja sukupuolten välisistä kokonaisansioista.
Julkisella sektorilla kuntien palveluksessa on naisia noin 77% joiden keski-ikä on noin 44 vuotta. He toimivat lähinnä terveyden huollon, sosiaalitoimen ja opetustoimen tehtävissä. Ja noin 90 prosentilla on vähintään keskiasteen tutkinto ja puolella kuukausipalkkalaisista vähintään alemman korkea-asteen tutkinto.
Jos vertaa heidän palkkojaan esimerkiksi saman tasoisen koulutuksen omaaviin teknisten tomihenkilöiden palkkaukseen niin mikä mahtaa olla eroprosentti palkkatasossa?
Mitkään näistä aloista eivät suoranaisesti kuulu tuottaviin aloihin. Alojen välinen suuri TÄRKEYSero on mielestäni se, että koko nykyinen yhteiskuntajärjestemä romahtaisi jos terveyden huolto, sosiaalitoimen ja opetustoimen tehtävät lakkautettaisiin.
Kertokaa, miksi olisi perusteltua vedota rahanpuuteeseen aina silloin, kun naisvaltaisten alojen palkkatasoa vaaditaan nostettavaksi miesten vastaan koulutuksen vaativan työn palkkauksen tasolle?
..uskaltaisi lähteä tosissaan penkomaan. Voi pian tulla esiin Grande Kupla.
Ehdota nyt jotakin konkreettista. Ei ole mahdollista että rahat eivät milloinkaan riitä silloin kun on kysymys naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkkakorjauksesta.
Suomessa naisten työllisyysaste on 66%, kun OECD-maiden keskiarvo on 55%.
Loogista, Suomessa on naisten työllä pitkät perinteet. Toisin kuin esimerkiksi Saksalaisessa Hausfrau kulttuurissa. Työläisnaisia on Suomessa aina ollut.
Yhdeksän kymmenestä työssä käyvästä naisesta on kokopäivätyössä.
Ohoh, juttujen perusteella olisi luullut, että vähemmän...
27% korkeakoulutetuista yli 40-vuotiaista naisista on lapsettomia.
Tämäkään ei yllätä. Osa siis on valinnut sen uran.
44% 20-29 votiaista suomalaisnaisista on pätkätyössä.
Yllättäen pätkätyössä ovat juuri pahimman lisääntymisriskin alaiset. Tämä muuttuisi jos työnantajien riskit poitettaisiin.
Suomessa lapsettomat naiset ansaitsevat keskimäärin 77% miehiin verrattuna, kun kahden lapsen äidit ansaitsevat 63% miesten palkkoihin verrattuna.
Luonnollisesti. Lapsettomat ovat edenneet urallaan paremmin.
Kyllä tuo tutkimus aika hyvin vastaa omaa näkemystäni.
"Yllättäen pätkätyössä ovat juuri pahimman lisääntymisriskin alaiset. Tämä muuttuisi jos työnantajien riskit poitettaisiin."
Eikö se aika loogista (huonossa mielessä) että lisääntymisikäiset joutuvat pätkätyökierteeseen.
Tilanne tosiaan muuttuisi oleellisesti jos työnantajien riskit poistettaisiin.
Sana 'yllättäen' oli tässä yhteydessä tarkoitettu sarkastiseksi.
Niin olin ymmärtävinänikin.
Vaikuttaa itse asiaan? Kotihoidontuen maksamiseen ja sen rajoittamiseen?
En laittanut tätä esiin ollenkaan siinä mielessä, että vertaisin näitä tietoja kodinhoidontuen maksamiseen, en. Itse asiassa olen siinä asiassa samoilla linjoilla. Pistimpähän tämän nyt tähän vaikkapa näiden tietojen päivityksen vuoksi.
Eli kovasta feministisestä painotuksesta ei ole ollut mitään hyötyä. Palkkaero vain kasvaa.
Kannattaisikohan alkaa etsiä syitä siihen muualta kuin vastapuolesta?
Tai tarkemmin vielä: olen OSITTAIN samoilla linjoilla kun vertaa sen mahdollista vaikutusta naisten tämän hetkiseen pätkätyökierteeseen.
En tiedä. Muistan kun kolmen vuoden hoitovapaasta aikoinaan - olisiko ollut vuonna 1975 - tehtiin päätös, otin osaa sitä kohtaan esitettyyn kriitiseen keskusteluun.
Mutta ehkä 'syylliset' tähän tilanteeseen alkaa olla jo kartoitettu. Paljon halua tilanteen korjaamiseen ja viisaita päitä nyt kaivattaisiin. Mielestäni feministien panos tässä prosessissa on ehdottoman tärkeä.