Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue lakkauttaa peineten kuntien terveysasemat

Parempi olisi Alajärvi siirtää Säkylään, saisi lisää virkamiehiä.

Kuntien määräksi riittäisi entinen läänijako. Tai vaikkapa nykyinen hyvinvointialueiden jako.
Kuntien yhdistäminen ei tuo riittäviä säästöjä, jos siinä tulee henkilöstön työllistämisvelvoite.

Kunnat voidaan toki yhdistää mutta peruspalvelut kuten lääkärinvastaanotto ja sairaanhoitajan vastaanotto oltava pienessäkin kunnassa jotta ihmisten ei tarvitse ajaa satojen kilometrien päähän apua tarvitessaan.

Anonyymi kirjoitti:

Parempi olisi Alajärvi siirtää Säkylään, saisi lisää virkamiehiä.

Säkylä on Varsinais-Suomessa.

Anonyymi kirjoitti:

Kunnat voidaan toki yhdistää mutta peruspalvelut kuten lääkärinvastaanotto ja sairaanhoitajan vastaanotto oltava pienessäkin kunnassa jotta ihmisten ei tarvitse ajaa satojen kilometrien päähän apua tarvitessaan.

Lue lisää

Helpompi on viedä asukas palvelujen äärelle. Ei ole järkevää asettaa lääkäri ja hoitaja vajaakäytölle muutaman kuntalaisen vuoksi.

Miten se toisi perusterveydenhoidon lähemmäksi?

Anonyymi kirjoitti:

Helpompi on viedä asukas palvelujen äärelle. Ei ole järkevää asettaa lääkäri ja hoitaja vajaakäytölle muutaman kuntalaisen vuoksi.

Pienissäkin kunnissa on useampi tutah asukasta joten turhaan elvistelet porvaritrolli.

Anonyymi kirjoitti:

Kuntien määräksi riittäisi entinen läänijako. Tai vaikkapa nykyinen hyvinvointialueiden jako.
Kuntien yhdistäminen ei tuo riittäviä säästöjä, jos siinä tulee henkilöstön työllistämisvelvoite.

Lue lisää

Tuollainen hölmöys ajattelussa näköjään vaivaa moni ihmisiä. Tuon ajattelun taustalla on naiivi abstraktioiden tarkastelu ja piittaamattomuus konkreettisista yksityiskohdista. Ts. tuollainen ajattelu johtuu osaamisen puutteesta.

Tässä hieman kuvausta julkisen sektorin todellisuudesta:

Kuntien yhdistämien ei tuo mitään säästöjä, koska kunnilla on tietyt lakisääteiset tehtävät hoidettavana.

Yksi ihminen voi hoitaa vain tietyn määrän tehtäviä/tapauksia päivässä. Kuntien liitos ei olennaisesti vähennä vaadittujen työsuoritteiden määrää. Isompi kunta tarvitsee enemmän henkilöstöä kuin pienempi kunta.

Kuntaliitos tuo siis pienen teoreettisen säästön työsuoritteiden määrässä.

Isot organisaatiot on usein tehottomampia kuin mitä pienemmät organisaatiot voivat olla. Toimintojen ”harmonisointi”, mitä käytännössä organisaatioiden yhteenliittymisestä aina seuraa, tarkoittaa, ettei toimintoja voi optimoida maksimaalisen tehokkaasti.

Hyviä käytänteitä noudattaneiden käytänteet huonontuu ja huonoja käytänteitä noudattaneiden parantuu. Ts. kaikkein tehokkaimmin työt tehneitä yksiköitä estetään tekemästä työsuoritteita yhtä tehokkaasti kuin ennen. Teoriassa huonosti toimineiden työsuoritteiden tekemisen pitäisi vastaavasti parantua. Kokemus kuitenkin on osoittanut, että tehokkaiden yksiköiden tehokkuuden lasku on suurempi kuin tehottomien yksiköiden tehokkuuden nousu.

Kuntaliitos tuo siis toimintatapojen osalta usein pienen tehokkuuden laskun työsuoritteiden hoitamisessa.

Lopputulos on, ettei kuntaliitos tuo mitään säästöjä. Pieni säästö työsuoritteiden määrässä hupenee työtehon laskemisen myötä.

Anonyymi kirjoitti:

Miten se toisi perusterveydenhoidon lähemmäksi?

Ei se toisikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollainen hölmöys ajattelussa näköjään vaivaa moni ihmisiä. Tuon ajattelun taustalla on naiivi abstraktioiden tarkastelu ja piittaamattomuus konkreettisista yksityiskohdista. Ts. tuollainen ajattelu johtuu osaamisen puutteesta.

Tässä hieman kuvausta julkisen sektorin todellisuudesta:

Kuntien yhdistämien ei tuo mitään säästöjä, koska kunnilla on tietyt lakisääteiset tehtävät hoidettavana.

Yksi ihminen voi hoitaa vain tietyn määrän tehtäviä/tapauksia päivässä. Kuntien liitos ei olennaisesti vähennä vaadittujen työsuoritteiden määrää. Isompi kunta tarvitsee enemmän henkilöstöä kuin pienempi kunta.

Kuntaliitos tuo siis pienen teoreettisen säästön työsuoritteiden määrässä.

Isot organisaatiot on usein tehottomampia kuin mitä pienemmät organisaatiot voivat olla. Toimintojen ”harmonisointi”, mitä käytännössä organisaatioiden yhteenliittymisestä aina seuraa, tarkoittaa, ettei toimintoja voi optimoida maksimaalisen tehokkaasti.

Hyviä käytänteitä noudattaneiden käytänteet huonontuu ja huonoja käytänteitä noudattaneiden parantuu. Ts. kaikkein tehokkaimmin työt tehneitä yksiköitä estetään tekemästä työsuoritteita yhtä tehokkaasti kuin ennen. Teoriassa huonosti toimineiden työsuoritteiden tekemisen pitäisi vastaavasti parantua. Kokemus kuitenkin on osoittanut, että tehokkaiden yksiköiden tehokkuuden lasku on suurempi kuin tehottomien yksiköiden tehokkuuden nousu.

Kuntaliitos tuo siis toimintatapojen osalta usein pienen tehokkuuden laskun työsuoritteiden hoitamisessa.

Lopputulos on, ettei kuntaliitos tuo mitään säästöjä. Pieni säästö työsuoritteiden määrässä hupenee työtehon laskemisen myötä.

Lue lisää

Asiaa kirjoitat.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollainen hölmöys ajattelussa näköjään vaivaa moni ihmisiä. Tuon ajattelun taustalla on naiivi abstraktioiden tarkastelu ja piittaamattomuus konkreettisista yksityiskohdista. Ts. tuollainen ajattelu johtuu osaamisen puutteesta.

Tässä hieman kuvausta julkisen sektorin todellisuudesta:

Kuntien yhdistämien ei tuo mitään säästöjä, koska kunnilla on tietyt lakisääteiset tehtävät hoidettavana.

Yksi ihminen voi hoitaa vain tietyn määrän tehtäviä/tapauksia päivässä. Kuntien liitos ei olennaisesti vähennä vaadittujen työsuoritteiden määrää. Isompi kunta tarvitsee enemmän henkilöstöä kuin pienempi kunta.

Kuntaliitos tuo siis pienen teoreettisen säästön työsuoritteiden määrässä.

Isot organisaatiot on usein tehottomampia kuin mitä pienemmät organisaatiot voivat olla. Toimintojen ”harmonisointi”, mitä käytännössä organisaatioiden yhteenliittymisestä aina seuraa, tarkoittaa, ettei toimintoja voi optimoida maksimaalisen tehokkaasti.

Hyviä käytänteitä noudattaneiden käytänteet huonontuu ja huonoja käytänteitä noudattaneiden parantuu. Ts. kaikkein tehokkaimmin työt tehneitä yksiköitä estetään tekemästä työsuoritteita yhtä tehokkaasti kuin ennen. Teoriassa huonosti toimineiden työsuoritteiden tekemisen pitäisi vastaavasti parantua. Kokemus kuitenkin on osoittanut, että tehokkaiden yksiköiden tehokkuuden lasku on suurempi kuin tehottomien yksiköiden tehokkuuden nousu.

Kuntaliitos tuo siis toimintatapojen osalta usein pienen tehokkuuden laskun työsuoritteiden hoitamisessa.

Lopputulos on, ettei kuntaliitos tuo mitään säästöjä. Pieni säästö työsuoritteiden määrässä hupenee työtehon laskemisen myötä.

Lue lisää

Kuntaliitoksia tehokkaampi tapa tehostaa julkisen sektorin toimintaa, olisi mahdollisuus saada enemmän palkkaa, jos on tehokas työssään.

Julkisella sektorilla palkkaus ei kannusta tehokkuuteen. Ja tuo, on se perusongelma! Eikä tuo perusongelma katoa mihinkään kuntaliitoksilla tai organisaatioiden kokoa kasvattamalla.

Julkisella sektorilla, jos tekee työnsä tehokkaasti, saa kyllä lisää töitä muttei lisää palkkaa. Siksi, jos hoitaa työnsä tehokkaasti julkisella sektorilla, kannattaa pysyä asiasta vaiti ja käyttää säästynyt aika esim. siihen, että viettää pidempiä lounastunteja tai vaikka lukee kirjoja työaikana.

Anonyymi kirjoitti:

Kuntien määräksi riittäisi entinen läänijako. Tai vaikkapa nykyinen hyvinvointialueiden jako.
Kuntien yhdistäminen ei tuo riittäviä säästöjä, jos siinä tulee henkilöstön työllistämisvelvoite.

Lue lisää

Kuntien virkamiesten irtisanomiskielto kuntaliitosten yhteydessä oli Keskustan miina, jolla haluttiin varmistaa, että säästöjä ei synny ja näin kuntaliitoksia ja keskustalaisten kunnanjohtajien ja -sihteerien palkkiovirkoja puolustaa.

Kuntajakohan on alkujaan 1860-luvun seurakuntajako ja kun nyt digitalisaation myötä keskeistä ei enää ole miten kauan hevosvetoisella reellä kestää päästä kirkolle, kuntajako voitaisiin miettiä radikaalisti uudestaaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kuntien määräksi riittäisi entinen läänijako. Tai vaikkapa nykyinen hyvinvointialueiden jako.
Kuntien yhdistäminen ei tuo riittäviä säästöjä, jos siinä tulee henkilöstön työllistämisvelvoite.

Lue lisää

Kuinka monta
Päättäjää
Valtuustossa?
10?
100?
1000?

Anonyymi kirjoitti:

Tuollainen hölmöys ajattelussa näköjään vaivaa moni ihmisiä. Tuon ajattelun taustalla on naiivi abstraktioiden tarkastelu ja piittaamattomuus konkreettisista yksityiskohdista. Ts. tuollainen ajattelu johtuu osaamisen puutteesta.

Tässä hieman kuvausta julkisen sektorin todellisuudesta:

Kuntien yhdistämien ei tuo mitään säästöjä, koska kunnilla on tietyt lakisääteiset tehtävät hoidettavana.

Yksi ihminen voi hoitaa vain tietyn määrän tehtäviä/tapauksia päivässä. Kuntien liitos ei olennaisesti vähennä vaadittujen työsuoritteiden määrää. Isompi kunta tarvitsee enemmän henkilöstöä kuin pienempi kunta.

Kuntaliitos tuo siis pienen teoreettisen säästön työsuoritteiden määrässä.

Isot organisaatiot on usein tehottomampia kuin mitä pienemmät organisaatiot voivat olla. Toimintojen ”harmonisointi”, mitä käytännössä organisaatioiden yhteenliittymisestä aina seuraa, tarkoittaa, ettei toimintoja voi optimoida maksimaalisen tehokkaasti.

Hyviä käytänteitä noudattaneiden käytänteet huonontuu ja huonoja käytänteitä noudattaneiden parantuu. Ts. kaikkein tehokkaimmin työt tehneitä yksiköitä estetään tekemästä työsuoritteita yhtä tehokkaasti kuin ennen. Teoriassa huonosti toimineiden työsuoritteiden tekemisen pitäisi vastaavasti parantua. Kokemus kuitenkin on osoittanut, että tehokkaiden yksiköiden tehokkuuden lasku on suurempi kuin tehottomien yksiköiden tehokkuuden nousu.

Kuntaliitos tuo siis toimintatapojen osalta usein pienen tehokkuuden laskun työsuoritteiden hoitamisessa.

Lopputulos on, ettei kuntaliitos tuo mitään säästöjä. Pieni säästö työsuoritteiden määrässä hupenee työtehon laskemisen myötä.

Lue lisää

Suomen kuntien mediaanikoko vuonna 2022 oli 5879 asukasta. Jos otetaan ääriesimerkki niin Helsinkiin mahtuisi yli 110 tuollaista kuntaa. Olisiko helsingin alueen hallinnointi ja palveluiden järjestäminen tehokkaampaa, jos täällä olisi 110 kunnanjohtajaa, 110 valtuustoa, 110 kunnanhallitusta, 110 kunnantaloa ja koska joka kunnassa pitää olla "omat palvelut", niin myös 110 terveyskeskusta, 110 uimahallia, 110 lukiota jne. Aurauspalvelut, siivouspalvelut jne kilpailutettaisiin 110 kertaa jne.

Sote-ratkaisu oli välttämätön, koska suuri osa kunnista oli kykenemättömiä hoitamaan sosiaali ja terveyspalveluita. Eduskunta on säätänyt esimerkiksi vanhustenhoitoon minihoitajamääriä, koska paikallinen päätöksenteko on johtanut sietämättömän huonoon vanhusten hoitoon, epäonnistuneisiin ulkoistuksiin jne. Juuri palveluiden ulkoistukset ovat hyvä esimerkki alueesta, jossa alle 6000 asukkaan kunnasta tuskin löytyy osaamista.

Ja miten nämä "tehokkaat pikkukunnat" järjestävät palvelut joita he eivät pysty yksin järjestämään? Rakennetaan erilaisia kuntayhtymähimmeleitä, jotka maksimoivat kuntapäättäjien kokouspalkkiot, kun samat asiat käsitellään esimerkiksi kolmessa kunnanhallituksessa ja sitten vielä kuntayhtymän hallituksessa. Sitten kuntayhtymä laskuttaa palveluista jäseniään ja joku lähettää laskut ja kunnassa joku tarkastaa, ja jos on virheitä reklamoi jne. Hallintoon palaa kamalasti työtä.

Kunnalla, jonka hallinnon pääasialliseksi työksi muodostuu osallistuminen erilaisiin kuntayhtymähimmeleihin (niitähän voi olla yhdellä kunnalla useita eri alueille) ei tee mitään. Ja kunnanvaltuustojen sijasta päätöksenteko karkaa kuntalaisen näkyvistä jonnekkin kuntayhtymän hallintoelimiin.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Suomen kuntien mediaanikoko vuonna 2022 oli 5879 asukasta. Jos otetaan ääriesimerkki niin Helsinkiin mahtuisi yli 110 tuollaista kuntaa. Olisiko helsingin alueen hallinnointi ja palveluiden järjestäminen tehokkaampaa, jos täällä olisi 110 kunnanjohtajaa, 110 valtuustoa, 110 kunnanhallitusta, 110 kunnantaloa ja koska joka kunnassa pitää olla "omat palvelut", niin myös 110 terveyskeskusta, 110 uimahallia, 110 lukiota jne. Aurauspalvelut, siivouspalvelut jne kilpailutettaisiin 110 kertaa jne.

Sote-ratkaisu oli välttämätön, koska suuri osa kunnista oli kykenemättömiä hoitamaan sosiaali ja terveyspalveluita. Eduskunta on säätänyt esimerkiksi vanhustenhoitoon minihoitajamääriä, koska paikallinen päätöksenteko on johtanut sietämättömän huonoon vanhusten hoitoon, epäonnistuneisiin ulkoistuksiin jne. Juuri palveluiden ulkoistukset ovat hyvä esimerkki alueesta, jossa alle 6000 asukkaan kunnasta tuskin löytyy osaamista.

Ja miten nämä "tehokkaat pikkukunnat" järjestävät palvelut joita he eivät pysty yksin järjestämään? Rakennetaan erilaisia kuntayhtymähimmeleitä, jotka maksimoivat kuntapäättäjien kokouspalkkiot, kun samat asiat käsitellään esimerkiksi kolmessa kunnanhallituksessa ja sitten vielä kuntayhtymän hallituksessa. Sitten kuntayhtymä laskuttaa palveluista jäseniään ja joku lähettää laskut ja kunnassa joku tarkastaa, ja jos on virheitä reklamoi jne. Hallintoon palaa kamalasti työtä.

Kunnalla, jonka hallinnon pääasialliseksi työksi muodostuu osallistuminen erilaisiin kuntayhtymähimmeleihin (niitähän voi olla yhdellä kunnalla useita eri alueille) ei tee mitään. Ja kunnanvaltuustojen sijasta päätöksenteko karkaa kuntalaisen näkyvistä jonnekkin kuntayhtymän hallintoelimiin.

Lue lisää

110 kunnanjohtajaa Helsingissä , nyt meinasin revetä..:)

Huutelee tyyppi joka ei itse asu pienessä kunnassa.

Missä noin on?

Anonyymi kirjoitti:

Missä noin on?

Itä-Suomessa on paljon kuntia, joissa ei ole terveyskeskusta päivystyksestä puhumattakaan. Terveyskeskuksen lisäksi tarvitaan myös mm. lavboratorio. Vuodeosasto on myös tarpeen.
Kaikkeen ei ole mahdollisuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Missä noin on?

Mitäpä terkkarilla tekee, kun ei saada lääkäriä kuin satunnaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Itä-Suomessa on paljon kuntia, joissa ei ole terveyskeskusta päivystyksestä puhumattakaan. Terveyskeskuksen lisäksi tarvitaan myös mm. lavboratorio. Vuodeosasto on myös tarpeen.
Kaikkeen ei ole mahdollisuuksia.

Lue lisää

Luettele ne kunnat.

Kepulaiset rehupuntit saavat syränslaageja. Helikoptereilla ja ambulansseilla vievät sitten pikaisesti ohitusleikkauksiin jos evät vielä jotenkin heiluu.

Anonyymi kirjoitti:

Kepulaiset rehupuntit saavat syränslaageja. Helikoptereilla ja ambulansseilla vievät sitten pikaisesti ohitusleikkauksiin jos evät vielä jotenkin heiluu.

Pienissä kunnissa ei ole enää ambulanssejakaan koska ne lakkautettiin jo lähes 10 vuotta sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Pienissä kunnissa ei ole enää ambulanssejakaan koska ne lakkautettiin jo lähes 10 vuotta sitten.

Mutta ambulanssi palvelut ovat tarjolla, vaikka omassa kylässä niitä ei olisikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta ambulanssi palvelut ovat tarjolla, vaikka omassa kylässä niitä ei olisikaan.

Ei ole jos ne on lopetettu kunnasta ja ambulanssilta menee tunnin verran aikaa tulla kuntaan josta ambulanssi on lakkautettu.

Anonyymi kirjoitti:

Kepulaiset rehupuntit saavat syränslaageja. Helikoptereilla ja ambulansseilla vievät sitten pikaisesti ohitusleikkauksiin jos evät vielä jotenkin heiluu.

Hesan paskahousujen takia Suomi täyttyy mamuilla ja rikollisjengeillä.

Olisi parasta sulkea koko yhteiskunnan kuona Hesaan ja pääkaupunkiseudulle Hesan paskahousujen sekaan.

Kyseiseen ongelmajätelaitokseen voisi tuoda muualta maailmaltakin paskasakin. Aito Suomi voisi hankkia lisätuloja asuttamalla koko maailman paskasakin Hesan paskahousujen joukkoon.

Ja kunnon lestadiolainen luottaa Jumalaan. Terveyskeskukseen turvautuminen on merkki heikosta uskosta.

Etelä -Pohjanmaalla tuntuu olevan niin sairasta väkeä, että olisi hyvä ennakoida ja kerätä koko porukka yhteen paikkaan jonkin sairaalan kupeeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Etelä -Pohjanmaalla tuntuu olevan niin sairasta väkeä, että olisi hyvä ennakoida ja kerätä koko porukka yhteen paikkaan jonkin sairaalan kupeeseen.

Ilmajoella ja Kurikalla voisi olla yhteinen terveyskeskus, mutta täällä on rakennettu erillisiä.

Alajärvi - Kauhava väli on tietä pitkin 57 kilometriä. Luulisin että sen matkan ambulanssi huristaa vähintään yhtä nopeasti kuin ruuhka-aikana Kontulasta Meilahden sairaalaan.

Mutta kehitysaluemaalaisille kaikki pitää olla heti, nyt ja joku muu maksaa.

Varmasti kuolemantapaukset lisääntyvät koska sairaanhoidonsaanti vaikeutuu entisestään.

Yhtään mamua ei kuole, joten mitään ongelmaa ei väestönvaihtajien mielestä ole.

Suomessa on nyt porvarihallitus jossa ovat porvaripuolueet kokoomus, PS, KD eli Kristilliset ja Rkp.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa on nyt porvarihallitus jossa ovat porvaripuolueet kokoomus, PS, KD eli Kristilliset ja Rkp.

Paikalliskulttuurien kansanmurha on jatkunut jo useita vuosikymmeniä.

Ei terveyskeskuksissa ole mitään "paikalliskulttuuria", vaan kaikissa hoidetaan ihmisiä ihan samojen hoitosuositusten mukaisesti samaan lääketieteelliseen tietoon perustuen.