Lääkäreille maksettu ylimääräinen palkka

Ja arvatkaa mitä vastaavat, jos aletaan vaatia, että ne pitäisi maksaa? He sanoisivat, että "ei voi, kun summa olisi aivan liian suuri..."
Eli pienituloisilta voitaisiin ottaa ne vähäisetkin, mutta..

Kuinka monessa esim. työpaikassa maksetaan liikaa useita vuosia ja todetaan ettei tarvi maksaa takaisin siinä missä kaikki ei saa edes riittävää palkkaa tai muuta toimeentuloa. Näin yleisesti empä vois itse nostaa ökypalkkaa tai muuta tuloa ja katsoa vierestä kun toinen on vaikeassa tilanteessa taloudellisen ahdingon partaalla. Kyllä mun oikeustajua nyt puhuttelee että eikö tässä tapauksessa vinoudu ja vääristy moraali ja miten näin saa edes olla. Sinänsä muuten lääkärin työ tärkeää ja heille kuin muillekin kuuluu riittävä palkkaus mutta tää tapaus ontuu.

Sairaalan hallinnossa vastuuta ei kanna kukaan. Normaali suomalainen hallintotapa.

Tuskinpa se lääkärin elämä on aina niin hääviä. Monet ovat siinä loukussa ettö on lainaa, on kakarat joita ei jaksaisi katella jne. Pitää jaksaa töitä puurtaa mutta mikään ei tunnu miltään varmaankaan .rutiini. lainaa lyhennellä ja kakaroita katsella. Hyvin monella näin . Sitten maksetaan liikaa palkkaa,kelpaa,kun kakaroihin menee rahaa ja matkailuun jotta saisi hetken rentoutua.

Kuulin kerran kun yhdenlaiset kermikset keskustelivat verenpaineasioista. Ei mitään klinistä pohjaa,joku että mansetti laitetaan kyynärpäähän ja toinen alkoi selittämään etä öö tota ne on kai jotkut lääkkeet verenpainetautiin. Sitten hih hih,hihitys puheet meni bileisiin. Kuka noita jaksaa opettaa, pitäisi olla valintakoe ja kypsyyskoe ennen kuin opinnot aloittaa.

Siinä liki oli semmoinen viiskymppinem rva. Nauratti hirveästi. Hymyiltiin siinä että voi elämän kevät noita pikkutyttäriä.

Joskus kun lääketiedettä opettaa, niin voisi kokeilla kliinisessä mielessä, tiedollisesti sitä, mitä oppilasaines uskoo. Jos joukossa sattuisi olemaan kuuskymppinen herrasmieskin ,noin hän voisi todellakin sanoa että "Kyllä minä Uskon". Tai Minä kyllä Uskon.

No, laskee yks,kax, kolme, ala kuin toinen ja muistelee omaa nuoruutta.

Elämä on muutenkin sellaista nuoruuden ihannointia.

Apulannan sanoin:

"Perspektiiviharhaan on helppo jäädä kii, se on selkeydessään kovin pettävää, näennäiseen rauhaan suuri vaara kätkeytyy."

Moni opiskelijakin kuuntelee apulantaa. Musiikin kuuntelussa joskus se, etenkin jos sanat hyvässä muistissa,niin joskus sitä miettii että onko minussa esimerkiksi rauhallisuutta, tyyneyttä vai olenko ajatellut niin. Muun muassa. Moninainen on ajattelutapa,niin musiikinkin suhteen.

Se kannattaa niitä minuuden rakenteita, ainesosia ja mekanismeja tutkia että voi ymmärtää itseä, muita ja maailmaa enemmän niin ei jää se käsitys todellisuudesta valheelliseksi ja suppeaksi.

Musiikkiin ei vain aina ole luottaminen. Joskus se lisää käsitystä esimerkiksi tyynestä rauhallisuudesta ja voi esimerkiksi omaksua sitä ajatusta liikaa,että olen tyyni viilipytty, mutta kuitenkin minussa on toinen puoli. Usein se,että kirjoittaa sanoja ylös, heijastaa ehkä epävarmuutta siitä mitä ajattelee, mikäli tiedostaa olevansa tietynlainen, ei niin usein välttämättä musiikin sanoja kirjoita ylös.

Usein musiikki on liian negatiivista. Ruokkii melankolisuutta pahimmillaan. Se on musiikin ongelma, onneksi ei aina samat levyt pyöri.

Sitä mieltä että musiikin kautta ei voi tarkastella itseään, omia toimintamekanismejään täydellä teholla . Musiikki on hyvä taustavoima, tuo hyvän fiiliksen mikäli erityisen sanomarikas kappale, mutta siltikään sanomarikkast kappaletta eivät voi korvata omaa ajattelua itsensä, toimintansa ja ajattelutapansa suhteen. Kirjoittakaahan lempikapoaleita,jos haluatte. Stairway to heaven on monen suosikki ehkä, monella tavalla tulkittava ja sanomarikas.

Musiikilla voi myös monesti yllättävän hyvin ilmaista itseään. Mikäli on kuvitellut muuta, ettei musiikki auttaisi,kyllä se auttaa monissakin elämäntilanteissa ja itseilmaisu käynnistyy usein sitä kautta, tunneperäisellä tasolla.

Lisäksi monelle asukeino elämän hankalien prosessien läpikäymisessä, niiden työstämisessä ja käsittelyssä . Eri tilanteisiin sopii eri musiikki ,ei aina todellakaan sama.

Pääasia että musiikki on musiikkia korville.

Näkee itsensä totaalisemmin joskus ja kuulee itseään usein musiikinkin avulla.

Varsinkin jos kappaleella on hyvä soittaja. Monet on, todella hyviä soittajia kyllä.

Kyllä. Mukava on keskustella elämän tosiasioista ja niiden vierestä. Keskustelukulttuuri saisi olla Suomessa avoimempi, loppujen lopuksi kaikilla meillä omat pirunme ja huolrnaiheemme jne.

Vivaldi on kyllä hyvä. Jotenkin sen kevään kuuntelee aina kahteen kertaan. Klassinen tuo arvolkuudeb tunnetta, yleisesti mielestäni esille tuo elämän arvokkuutta ja monet klassiset kappaleet lisäävät endorfiinin määrää jotenkin.

Jos kuuntelisi pelkästään metallican onea, voisi lisätä negativismia.

Joskus sitä saattaa vahingossa valita vaikka metallican onen liian pitkäksi aikaa. Saattaa valintoihin joskus vaikuttaa eletty elämä sekin.

Ei pitäisi hoitajiltakaan mitään periä takaisin, kun ei lääköreiltökään ole peritty. Lääkäri on tavallinen ammatti näinä päivinä, ennen vanhaan oli auktoriteetti,nyt on Suomessa jo liikaakin tarjontaa.

Aika on muuttunut, ei niin hyväönkäön suuntaan,mutta monet asiat ajatellaan näinä päivinä eri tavoin. Se on onni se.

Osaajista puutetta. Sehän siinä onkin kun usein viisaampi hlö kokee että on muut siinä pälättämässä, keskitttymisrauhan vaje.

Monikin lääkäri joka osaa hommat ajattelee ettö voi voi kun noita keltanokkia pyörii. Että silencio ,kiitos.