Hyvä malliesimerkki eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta sekä kielikiintiöjärjestelmästä suomenkielisten ja ruotsinkielisten opiskelijoiden välillä on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely.
Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.
1) Pääsykoetemppuilu:
Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Tämä on tarpeen kohdan 2) vuoksi, koska näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.
Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.
2) Kielikiintiöjärjestelmä
Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.
Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?
Tästä linkistä lisätiedot Vaasan Oikeustieteellisestä:
http://www.helsinki.fi/oik/tdk/vaasa/su/koulutus.html
Suora lainaus linkin opinto-oppaasta:
”Opiskelijavalinta ja opinnot
Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.
Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.”
SELVITYS, MIKSI VAASAN –MALLIIN ON JOUDUTTU:
Korkeimman oikeuden presidentti Leif Sevon on todennut:
"Endast få svenskspråkiga kan tävla med de finskpråkiga...” (= Vain harvat ruotsinkieliset pystyvät kilpailemaan suomenkielisten kanssa lakitieteelliseen pyrittäessä ). Loppupäätelmä oli, että kiintiöitä ruotsinkielisille on lisättävä. Niin tehtiin. Siis saamme yhä kehnompia ruotsinkielisiä juristeja ja etevämmät suomenkieliset jäävät rannalle.
HS 23.6.89: ”Ruotsikielisille esitetään omaa sisäänottoa Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ruotsinkielisille nykyisin varatut kiintiöt eivät ole täyttyneet, koska hakijat eivät ole yltäneet vaadittuun pisterajaan.”
Alemmat pääsyvaatimukset osoittavat, että ruotsinkielisten heikompi ymmärtämisen taso on virallisestikin todettu. ”Kielikiintiö loukkaa yhdenvertaisuutta.” (Oikeuskanslerin lausunto HS 20.5.92.) Ruotsinkielisten oikeustieteen opiskelijoiden kiintiötä Helsingin yliopistossa nostettiin 20:stä 30:een. Kantelussaan oikeuskanslerille ainejärjestö Pykälä ry korosti, että lähes 200 karsiutunutta suomenkielistä pyrkijää sai enemmän pisteitä kuin heikoin opiskelupaikan saanut ruotsinkielinen.
”Oikeustieteen opiskelijat reputtavat urakalla.” (HS 10.5.99): ”Noin 12 prosenttia oikeustieteilijöistä joutui selittämään, miksi ei ole suorittanut riittävästi opintoviikkoja, kun saman selityksen kaikista Helsingin yliopiston opiskelijoista joutui antamaan vain 7,4 prosenttia. Asian selittää ruotsinkielisten suuri osuus oikeustieteellisessä tiedekunnassa.”
Tällaisesta aineksesta Suomelle lähdetään tekemään oikeuslaitoksen tasapuolisia juristeja.
Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.
1) Pääsykoetemppuilu:
Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Tämä on tarpeen kohdan 2) vuoksi, koska näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.
Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.
2) Kielikiintiöjärjestelmä
Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.
Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?
Tästä linkistä lisätiedot Vaasan Oikeustieteellisestä:
http://www.helsinki.fi/oik/tdk/vaasa/su/koulutus.html
Suora lainaus linkin opinto-oppaasta:
”Opiskelijavalinta ja opinnot
Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.
Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.”
SELVITYS, MIKSI VAASAN –MALLIIN ON JOUDUTTU:
Korkeimman oikeuden presidentti Leif Sevon on todennut:
"Endast få svenskspråkiga kan tävla med de finskpråkiga...” (= Vain harvat ruotsinkieliset pystyvät kilpailemaan suomenkielisten kanssa lakitieteelliseen pyrittäessä ). Loppupäätelmä oli, että kiintiöitä ruotsinkielisille on lisättävä. Niin tehtiin. Siis saamme yhä kehnompia ruotsinkielisiä juristeja ja etevämmät suomenkieliset jäävät rannalle.
HS 23.6.89: ”Ruotsikielisille esitetään omaa sisäänottoa Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ruotsinkielisille nykyisin varatut kiintiöt eivät ole täyttyneet, koska hakijat eivät ole yltäneet vaadittuun pisterajaan.”
Alemmat pääsyvaatimukset osoittavat, että ruotsinkielisten heikompi ymmärtämisen taso on virallisestikin todettu. ”Kielikiintiö loukkaa yhdenvertaisuutta.” (Oikeuskanslerin lausunto HS 20.5.92.) Ruotsinkielisten oikeustieteen opiskelijoiden kiintiötä Helsingin yliopistossa nostettiin 20:stä 30:een. Kantelussaan oikeuskanslerille ainejärjestö Pykälä ry korosti, että lähes 200 karsiutunutta suomenkielistä pyrkijää sai enemmän pisteitä kuin heikoin opiskelupaikan saanut ruotsinkielinen.
”Oikeustieteen opiskelijat reputtavat urakalla.” (HS 10.5.99): ”Noin 12 prosenttia oikeustieteilijöistä joutui selittämään, miksi ei ole suorittanut riittävästi opintoviikkoja, kun saman selityksen kaikista Helsingin yliopiston opiskelijoista joutui antamaan vain 7,4 prosenttia. Asian selittää ruotsinkielisten suuri osuus oikeustieteellisessä tiedekunnassa.”
Tällaisesta aineksesta Suomelle lähdetään tekemään oikeuslaitoksen tasapuolisia juristeja.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aika rankkaa meininkiä, suorastaan vaikea uskoa moista, mutta toki uskottava tuo on, kun noin selvät lähteet on laitettu näkyviin. Varsin erikoisia ilmiöitä on edelleen Suomessakin, vrt. sairaanhoitajien muuntokoulutus lääkäreiksi, sair. hoitajat siis pääsevät huomattavasti helpommalla kiintiössään lääkikseen Turkuun verrattuna normaalihakijoihin ja loppujen lopuksi nykymallilla koulutus kestää aivan yhtä kauan kuin muillakin, eli ei se sair. hoitajan tutkinto lyhentänytkään valmistumista yhtään kuten aluksi uumoiltiin tai mitenkään takaa että nämä muka menisivät pelastamaan syrjäseutujen terv. keskuksia.
HE 230/2004 vp laiksi käräjäoikeuslain muuttamisesta Yleiskeskustelu.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi käräjäoikeuslain muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kärä-
jäoikeuslakia. Lakia ehdotetaan täydennettä-
väksi säännöksillä siitä, että käräjäoikeudessa
voi olla toimintayksikköinä osastoja.
Osastoja voitaisiin perustaa lainkäyttöasioissa tarvittavan asiantuntemuksen edellyttämän eri-
koistumisen turvaamiseksi. Osasto voitaisiin
myös perustaa, jotta suomen- ja ruotsinkieli-
nen väestö saisi oikeuspalveluja omalla kie-
lellään omien perusteidensa mukaan.
http://www.eduskunta.fi/fakta/vk/lav/lav1.htm
Tämähän on hyvä systeemi - ruotsinkielisten ei tarvitse kärsiä suomenkielisten tuomareiden tiukkapipoisuudesta. Siitä ovat kärsineetmm.:
Soneran
Kaj-Erik Relander
STT pankinjohtaja, SDP puheenjohtaja
Ulf Sundqvist
SKOP:n pankinjohtaja
Christopfer Wegelius
Töölön Matkatoimiston entinen talousjohtaja
Erik Mattsson
Talousrikollinen
Peter Fryckman
Talousrikollinen ja ex-laulaja
Johnny Liebkind