Kalliin sähkösopimuksen tehnyttä pitäisi auttaa vai pitäisikö?

Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n arvion mukaan noin 200 000 ihmistä teki viime vuonna energiakriisin aikaan määräaikaisen sähkösopimuksen, jossa sähkön hinta on yli 20 senttiä kilowattitunnilta.

KKV tiedotti tänään, että kalliin määräaikaisen sähkösopimuksen energiakriisin aikaan ottaneiden kuluttajien auttamista kohdennetulla tukijärjestelmällä tai lainsäädäntöä muuttamalla voisi vielä olla syytä harkita.

KKV nostaa vaihtoehtoina esiin jopa toimeentulotuen väliaikaisen ja poikkeuksellisen laajentamisen tukalasta tilanteesta kärsiville kuluttajille tai lainsäädännön muuttamisen niin, että tilanteesta kohtuuttomasti kärsivät voisivat päästä sopimuksista eroon.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n arvion mukaan noin 200 000 ihmistä teki viime vuonna energiakriisin aikaan määräaikaisen sähkösopimuksen, jossa sähkön hinta on yli 20 senttiä kilowattitunnilta.

KKV tiedotti tänään, että kalliin määräaikaisen sähkösopimuksen energiakriisin aikaan ottaneiden kuluttajien auttamista kohdennetulla tukijärjestelmällä tai lainsäädäntöä muuttamalla voisi vielä olla syytä harkita.
Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat tällaisen sähkösopimuksen tehneet saavat tukea sähkölaskuihin jo nyt toimeentulotuesta.

Kuluttaja-asiamies Katri Väänänen kertoo, että KKV:llä ei ole tietoa siitä, kuinka moni näistä 200 000 henkilöstä kuuluu toimeentulotuen saajiin ja kuinka montaa henkilöä laajennettu toimeentulotuki koskisi.

”On suuri joukko ihmisiä, jotka eivät ole toimeentulotuen piirissä, joilla tulee ensi talvena todella kalliit sähkölaskut, jos on sähkölämmitteinen talo. Heidän asemalleen pitäisi saada jotain parannusta”, hän sanoo.

Yksi vaihtoehto nykyiseen tilanteeseen voisi olla, että kuluttaja-asiamies avustaisi yksittäisiä kuluttajia oikeudessa, mutta ongelma on, että tilanteet ovat yksilöllisiä ja sähkösopimusten ehdot poikkeavat toisistaan, joten ratkaisusta ei saataisi yleisiä suuntaviivoja muiden sopimusten kohtuullistamiseksi.

Lisäksi ratkaisu ei ehtisi ensi talveksi.

Kuluttajariitalautakunta teki kesän alussa päätöksen, jonka mukaan määräaikainen sähkösopimus saa olla enintään 15 prosenttia kalliimpi kuin sen voimassaoloaikana myytävät vastaavat sopimukset.

Valtaosa Suomen suurista sähkönmyyjistä ei kuitenkaan aio noudattaa Kuluttajariitalautakunnan päätöstä. Tilanne on harvinainen ja johtanut Väänäsen mukaan siihen, ettei kuluttaja-asiamiehen keinoilla voida saada riittävää ratkaisua tilanteeseen.

Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg uskoo, että lautakunnan päätöksestä on myös esitetty virheellistä tietoa.

Hän sanoo, että kyse on pääsäännöstä ja ohjaavista kriteereistä sovitteluharkinnalle – ei absoluuttisesta 15 prosentin rajasta, jota kalliimpi sähkösopimus ei missään olosuhteissa saisi olla.

Sovittelu on aina tapauskohtausta ja huomioon pitää ottaa sovittelussa esimerkiksi se, kuinka kallis sähkölaskusta kokonaisuudesta muodostuu, kuinka paljon haittaa kalliista sähkösopimuksesta on ja mihin sähköä käytetään.

”Oli yllätys, että sähköyhtiöt tyrmäsivät sen täysin ja heti”, Ståhlberg sanoo.
35336
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 35

Vanhimmat

Mikä on yksilön oma vastuu?

Äänestä

Sopimus on sopimus ja jos sen hyväksyy on sopimus voimassa tuohan vesittäisi kaikki sopimukset

Äänestä
  • Periaatteessa näin on, että sopimuksia on noudatettava. Mutta moni kuluttaja teki epäedullisen sopimuksen tilanteessa, jossa oli ahdingossa: saako sähköä lainkaan?

    Sähköhän on nyky-yhteiskunnassa ruokaan rinnastettavissa oleva välttämätömyys. Jos olisit nälissäsi, voisit suostua maksamaan ylihintaa ruoastasi.

    Kohtuullisuus pitäisi siis ottaa huomioon sopimuksissa niiden sitovuudesta huolimatta.

    Äänestä

Muistamme toki kuinka sotamies Riitaoja velttoili uupuneena mutta kun alikersantti Lehto antoi hänelle keppiä suolla voimia yhtä äkkiä alkoi Riitaojalla löytyä. Pitääkö siis aina antaa vain porkkanaa niille tyhmille jotka eivät kykene loogiseen ajatteluun vaan joutuvat omien pelkojensa pauloihin niin helposti kuin kävi myös sähkön hinnan kanssa viime syys-talvena?

Äänestä

Sopimus mikä sopimus. Kyse on kysynnästä ja tarjonnasta joka määrää hinnan. Silloin sähkö maksoi mitä maksoi. Mitäs tekivät valittajat kalliita sopimuksia, olisivat olleet ilman sähköä. Eli kuluttajan oma vika.

Äänestä

Tapaus on tyypillinen. Pörssisähkön facebook-ryhmästä useat paniikissa hyppäsivät pois ja tekivät 25-30 sentin per KWh-sopimukset. Muutaman viikon päästä he jo kaatuivat katkerasti päätöstään. Mutta tehty mikä tehty. Sitoivat itsensä puuhun kahdeksi vuodeksi.

Äänestä

Viime vuoden joulukuussa Seppänen naureskeli aamu-tv:ssä pörssisähkön valinneille mutta ilmeisesti Seppäsen hymy taisi myöhemmin hyytyä. Näissä asioissa testataan ihmiset. Kenellä on kykyä nähdä tulevaisuuteen kulloisenkin lopulta lyhyen paniikkivaiheen yli. Sähkön hinnan tulevaisuus ei eroa esim asunnon hinnan kehityksen kannalta. Kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Äänestä
  • Kysynnän ja tarjonnan laki. Jos Suomeen ei saada jätti-investointeja teollisuuteen ei sähkön kulutus välttämättä nouse kun energiatehokkuus kiinteistössä ja muutenkin paranee. Tässä skenaariossa sähköstä ei tule olemaan pula. Lähinnä kalliiksi tullut OL3 pitää hintaa ylhäällä ja vastaavasti tuuli ja vesivoima painaa hintaa alas. Myös aurinkovoiman rakentaminen hillitsee sähkön hinnan nousua huhti-syyskuussa.

    Äänestä

Tyhmyydestä sakotetaan.

Äänestä

En missään vaiheessa viime vuonna edes harkinnut tekeväni kallista pitkäaikaista sopimusta. Miksi? Koska pidin täysin mahdottomana että sähkön hinta pitemmällä aikavälillä olisi yli 20 c/KWh. Koko talouselämähän olisi romahtanut. Sen sijaan voi olla mahdollista että siirrymme pysyvästi pois 4-5 c/KWh hinnasta kohti 10 c/KWh tasoa.

Äänestä
  • Sama täällä sen jälkeen kun Vetelin Energia huijasi.
    Energiaviraston vertailun perusteella tein 2-vuotisen sopimuksen 9.12.2021.
    Eivät vaan olleet tietävinään sopimuksesta eivätkä vastanneet sähköposteihin.

    Alkoi siirtoyhtiön oletusarvoisesti tarjoama kvartaalisähkö.
    Kuullosti kohtuulliselta ja irtisanomisaika oli 14 vuorokautta.

    Mikä lie ennyt pieleen kun kvartaalisähkö lokakuun alusta nousi hurjasti.
    Ajoissa irtisanoin ja otin pörssisähkön, noina viikkoina yli puolet tuota halvempi.
    Joulukuussa oli ajoittain kovia tuntihintoja mutta keskimäärin ollut hyvin halpa.

    Äänestä

Minusta ei pitäisi auttaa. 20 senttiä per kilowattitunti ei useimmille ole ylivoimainen. Kannattaisi hankkia ILP niin myös sähkön lämmityskustannukset laskisivat. Osa väestöstä on aloitekyvyttömiä pysyen vain "vanhassa".

Äänestä

Tuoreen tilaston mukaan sähkön kulutus Suomessa voi pudota tänä vuonna 77 TWh:iin eli noin 10% alle "normaalitason". Hintojen noustua ihmiset ja talouselämä on tehostanut sähkön säästöä. Lopputulos on että monilla sähkölasku on jopa pudonnut.

Äänestä

Pörssisähkön käyttäjät lopulta voittivat ja paniikin vietäväksi joutuneet hävisivät. Muut (enemmistö) ovat siinä välissä. Osa tästä enemmistöstä osti itsensä vapaiksi tuosta hirttosilmukasta.

Äänestä

Voitaisiinko ehkä ajatella niinkin, että sähkö on välttämätön perustarve jonka pitäisi olla samanhintaista kaikille riippumatta ajankohdasta jolloin oli pakotettu tekemään sähkösopimuksen?

Jos vaikkapa ruuan hinta kaupassa määräytyisi sen mukaan milloin olisi sattumalta tehnyt jonkin sopimuksen kaupan kanssa sen hetkisen hinnan mukaan, ja tämä hinnoittelu olisi sitten voimassa vuosien määräajan riippumatta siitä vaikka ruuan hinta todellisuudessa tippuisi miten alas? Eikä olisi siis sopimuksen voimassa ollessa mahdollisuutta ostaa ruokaa mistään muualtakaan halvemmalla hinnalla. Olisiko tämä jälkimmäinenkin oikeudenmukaista?

Äänestä

1500 KWh kuukaudessa kulutettuna maksaa sähkölaskussa 300 € jos hinta 20 c/KWh. Sen päälle siirtolasku + sähkövero joka suurella osalla talviaikana vähintäin 5 c/KWh ja osalla jopa 9 c/KWh. Sen päälle perusmaksut. Talvikuukauden sähkölasku lienee tuon kokoisella kulutuksella 400-700 € kuukaudessa. Se voi olla pienituloisella eläkeläispariskunnalla hyvinkin 20-25% kuukauden tuloista.

Äänestä

Sähköyhtiöiden kannattaisi itsensä ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja tarjota tässä tilanteessa vaihtoehdoksi joko siirtymistä pörssisähköön tai vaikkapa 10 c/KWh pitkäaikaista sopimusta.

Äänestä
  • Sähköyhtiöiden EI kannata päästää irti kalliista määräaikaisista sopimuksista.
    Usein ovat tehneet itsekin kalliit futuurikaupat sopimuksen täyttämiseksi.

    Äänestä

Kyllä sähköyhtiöt ottavat omansa pois, että ei kannata vielä henkseleitään paukutella.

Äänestä

Onko sähkönmyyjät oikeasti ostaneet korkealla hinnalla vastaavan määrän sähköä etukäteen myydessään hirmuhintaisia kahden vuoden sopimuksia, vai ovatko ovelasti käyttäneet pelon ilmapiiriä hyväksi saaden asiakkaat ottamaan sähköyhtiölle tuottoisan sopimuksen.

Äänestä

Kuluttajat tekivät aikoinaan sähkösopimuksensa tunteisiinsa perustuen, koska tunteet kertoo totuuden ja nyt kaduttaa.

Äänestä
  • Määräaikaisiin hirttäytyneet olivat poikkeuksellisen säkkipäisiä.
    OL3 tulossa käyttöön ja tuulivoimaa lisää joka viikko 150 MWp

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Määräaikaisiin hirttäytyneet olivat poikkeuksellisen säkkipäisiä.
    OL3 tulossa käyttöön ja tuulivoimaa lisää joka viikko 150 MWp

    Ehkäpä perusteesi ontuu sillä OL3 ei pysty kannattavasti tuottamaan sähköä ellei markkinahinta vähintäin 12 c/KWh.

    Äänestä

Miksi tänne monistettiin taas uutinen muualta....ei tämä ole kopiointipalsta!

Äänestä
  • Taas tämä narsisti narisee suotta hyvästä ja asiallisesta avauksesta. Monia uutisjuttuja ei pysty maksumuurin vuoksi edes lukea joten hyvä että avaus aiheesta tehtiin.

    Äänestä

Miksi yksityisten ihmisten itse tekemien huonojen päätösten vastuu pitää ulkoistaa yhteiskunnalle?

Äänestä
  • Suomi on sosiaalivaltio.

    Äänestä

Muistan kuinka marraskuussa 2022 monet kehuskelivat 15 c/KWh pitkäaikaisella sopimuksillaan. Miltähän nyt heistä tuntuu kun pörssisähkö ollut jo viikon alle 1 c/KWh ja halvat hinnat näyttävät jatkuvan myös ensi viikolla. 🙈🤣

Äänestä

Ei pitäisi auttaa.

Äänestä

Missä olette nyt te jotka vuosi sitten luulitte tehneenne edullisen pitkäaikaisen sopimuksen? 😆

Äänestä

Kaikki työhän onkin nappien kytkemistä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n arvion mukaan noin 200 000 ihmistä teki viime vuonna energiakriisin aikaan määräaikaisen sähkösopimuksen, jossa sähkön hinta on yli 20 senttiä kilowattitunnilta.

KKV tiedotti tänään, että kalliin määräaikaisen sähkösopimuksen energiakriisin aikaan ottaneiden kuluttajien auttamista kohdennetulla tukijärjestelmällä tai lainsäädäntöä muuttamalla voisi vielä olla syytä harkita.

KKV nostaa vaihtoehtoina esiin jopa toimeentulotuen väliaikaisen ja poikkeuksellisen laajentamisen tukalasta tilanteesta kärsiville kuluttajille tai lainsäädännön muuttamisen niin, että tilanteesta kohtuuttomasti kärsivät voisivat päästä sopimuksista eroon.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n arvion mukaan noin 200 000 ihmistä teki viime vuonna energiakriisin aikaan määräaikaisen sähkösopimuksen, jossa sähkön hinta on yli 20 senttiä kilowattitunnilta.

KKV tiedotti tänään, että kalliin määräaikaisen sähkösopimuksen energiakriisin aikaan ottaneiden kuluttajien auttamista kohdennetulla tukijärjestelmällä tai lainsäädäntöä muuttamalla voisi vielä olla syytä harkita.
Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat tällaisen sähkösopimuksen tehneet saavat tukea sähkölaskuihin jo nyt toimeentulotuesta.

Kuluttaja-asiamies Katri Väänänen kertoo, että KKV:llä ei ole tietoa siitä, kuinka moni näistä 200 000 henkilöstä kuuluu toimeentulotuen saajiin ja kuinka montaa henkilöä laajennettu toimeentulotuki koskisi.

”On suuri joukko ihmisiä, jotka eivät ole toimeentulotuen piirissä, joilla tulee ensi talvena todella kalliit sähkölaskut, jos on sähkölämmitteinen talo. Heidän asemalleen pitäisi saada jotain parannusta”, hän sanoo.

Yksi vaihtoehto nykyiseen tilanteeseen voisi olla, että kuluttaja-asiamies avustaisi yksittäisiä kuluttajia oikeudessa, mutta ongelma on, että tilanteet ovat yksilöllisiä ja sähkösopimusten ehdot poikkeavat toisistaan, joten ratkaisusta ei saataisi yleisiä suuntaviivoja muiden sopimusten kohtuullistamiseksi.

Lisäksi ratkaisu ei ehtisi ensi talveksi.

Kuluttajariitalautakunta teki kesän alussa päätöksen, jonka mukaan määräaikainen sähkösopimus saa olla enintään 15 prosenttia kalliimpi kuin sen voimassaoloaikana myytävät vastaavat sopimukset.

Valtaosa Suomen suurista sähkönmyyjistä ei kuitenkaan aio noudattaa Kuluttajariitalautakunnan päätöstä. Tilanne on harvinainen ja johtanut Väänäsen mukaan siihen, ettei kuluttaja-asiamiehen keinoilla voida saada riittävää ratkaisua tilanteeseen.

Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg uskoo, että lautakunnan päätöksestä on myös esitetty virheellistä tietoa.

Hän sanoo, että kyse on pääsäännöstä ja ohjaavista kriteereistä sovitteluharkinnalle – ei absoluuttisesta 15 prosentin rajasta, jota kalliimpi sähkösopimus ei missään olosuhteissa saisi olla.

Sovittelu on aina tapauskohtausta ja huomioon pitää ottaa sovittelussa esimerkiksi se, kuinka kallis sähkölaskusta kokonaisuudesta muodostuu, kuinka paljon haittaa kalliista sähkösopimuksesta on ja mihin sähköä käytetään.

”Oli yllätys, että sähköyhtiöt tyrmäsivät sen täysin ja heti”, Ståhlberg sanoo.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu