Puolisona teisti?

Kyllä parisuhde voi toimia ihan hyvin erilaisista maailmankatsomuksista riippumatta, jos molemmat ovat joustavia. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että ateistin pitää sallia lapsiensa vienti uskonnollisiin juttuihin, iltarukoukset ja muunkinlainen pehmeä indoktrinaatio. Teistin taas pitää hyväksyä se, että kaikesta huolimatta lapsista voi tulla ateisteja. Tämä voi olla monille kovakin paikka, jos uskoo kadotukseen tai helvettiin.

Jos uskonto ja uskonnollisuus on toiselle tärkeä, niin näistä asioista kannattaa sopia ennen lapsien hankkimista. Eli kastetaanko lapset, laitetaanko pakolla rippikouluun - vai saavatko lapset itse päättää yms.

Minä olin valmis joustamaan aikoinani lähes kaikesta. Ainut mihin en suostunut oli, että minun olisi pitänyt vaieta omista näkemyksistäni täysin ja vieläpä kääntyä uskoon. Kirkossa käynnit, ruokarukoukset ja kaikki muu olisi ollut ihan ok.

Onneksi puhuimme nämä selväksi ja päätimme suhteen sopuisasti todeten, että maailmankatsomuksemme ovat liian erilaisia. Käytännön asioista voi sopia, mutta jos listalla on toisen ihmisen muuttaminen toiseksi, niin ollaan astuttu rajan yli, mistä ei tule mitään.

Minulla hiukan haittasi se, että teistipuolisoni halusi naulita minut seinään saadakseen syntinsä anteeksi. Onnistuin saamaan naulapyssyn hänen kädestään ja taltutin hänet niittaamalla hänet henkseleistä lattiaan. Meno on välillä hurjaa.

On jännää, että ateistit halveksuvat teistejä, mutta panevat teistinaisia hyvin mielellään.

Mikähän kieroutuma tuokin on?

Taitavat pitää alistamisesta, vaikka näön vuoksi täällä valehtelevat kannattavansa tasa-arvoa miesten ja naisten välille.

Vaimoni ja seitsemän lapsemme äiti on teisti ja sanoo, ettei voisi edes kuvitella olevansa suhteessa jonkun alistavan Lähi-idän vuohipaimenteistin kanssa. Hänelle ateistimies on parasta maailmassa.