Olen muutamia vuosia aktiivisesti harrrastanut ja harjoitellut purjehdusta. Tähän asti olen rantautunut vain laitureihin, mutta toive olisi päästä hyödyntämään myös luonnonsamamia ja kalliokoukkuja.
Miten tuo kalliokoukkuun kiinnittyminen oikeastaan tehdään? Onko niin, että keula ajetaan niin lähelle kuin mahdollista, joku hyppää siitä kalliolle? Ennen tätä on jo perään tiputettu ankkuri? Huomasin, että Söderskäriin mennessä taito olisi tarpeen,, kun veneen syväys menee yli tuon laituripoukaman 1,5m.
luonnonsatamat ja kalliokoukut
Anonyymi-ap
34
788
Vastaukset
- Anonyymi
Pudotetaan leka mereen hyvissä ajoin. Pidetään ankkuriköysi tiukkana, jotta leka tarttuu kunnolla ja jotta sillä voi tarvittaessa jarruttaa. Ajetaan keula niin lähelle rantaa, että vaimo uskaltaa hypätä rantaan köyden kanssa. Älä anna sen hypätä ennen kuin vene on täysin pysähtynyt. On nimittäin suuri vaara, että ajat vaimosi päälle, jos hän liukastuu kalliolla ja putoaa veteen.
Sit kun vaimo on tukevasti rannassa. Kiinnitä ankkuriköysi väliaikaisesti knaapiin ja mene vaimon avuksi keulaan. Jos rannassa on jo lenkki, keulaköysi siitä läpi ja takaisin paattiin. Jos lenkki puuttuu, niin sitten se on sinne lyötävä johonkin rakoon.- Anonyymi
Eikö kannattaisi antaa vaimon ajaa venettä ja mennä itse hyppimään?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö kannattaisi antaa vaimon ajaa venettä ja mennä itse hyppimään?
Jos vaimo sen veneen maksaa niin mikä ettei.
- Anonyymi
Ajat oudossa paikassa ensin melkein kallioon/rantaan tarkistamaan että syvyys riittää. Sitten pakitat tarpeeksi kauas, mitä syvempää, sitä kauemmas ja pudotat persankkurin ja katsot, että sen köysi pääsee juoksemaan vapaasti eikä lopu kesken, sitten kohti kalliota/rantaa - jarrua ja hyppäät kalliolle/rannalle pitkä köysi kädessä. Köysi kiinni koukkuun, puuhun tai kiveen ja sitten kiristämään ankkuriköyttä - nopeasti, jos tuulee takaa - tai sivustakin- ja sitten vaan säätöä - ehkä sen jälkeen toinen köysi vielä maihin, jotta keula ei vaeltele. Kovassa sivutuulessa tarvitaan kokemusta - jos sitä ei ole, jää ankkuriin ja mene kumiveneelläsi maihin jos sinne pitää päästä. Ai niin, jotkut kiertävät vain köyden jonkin ympäri, silloin lähtiessä ei (ehkä) tarvitse käydä sitä maissa irroittamassa.
- Anonyymi
Tää se on. Hyvät pointit. Ruotsalaiset paljon luonnonsatamia harrastaa veneellään. Ne aina ekana tosi hitaasti ikäänkuin tiedustelee, eli käy aiotussa kohdin ihan siinä asti tai lähes että keulan voisi jo kiinnittää, pakkia ja uusi tulo kuokka tiputtaen ja pian Sven on jo kaffen keitossa 😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tää se on. Hyvät pointit. Ruotsalaiset paljon luonnonsatamia harrastaa veneellään. Ne aina ekana tosi hitaasti ikäänkuin tiedustelee, eli käy aiotussa kohdin ihan siinä asti tai lähes että keulan voisi jo kiinnittää, pakkia ja uusi tulo kuokka tiputtaen ja pian Sven on jo kaffen keitossa 😂
Kun vene on peruutettaessa sellainen vikuri ettei takaisin tulosuuntaan helposti pääse on mukavampi laskea ankkuri jo tiedustelukierroksella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tää se on. Hyvät pointit. Ruotsalaiset paljon luonnonsatamia harrastaa veneellään. Ne aina ekana tosi hitaasti ikäänkuin tiedustelee, eli käy aiotussa kohdin ihan siinä asti tai lähes että keulan voisi jo kiinnittää, pakkia ja uusi tulo kuokka tiputtaen ja pian Sven on jo kaffen keitossa 😂
Riippuu myös miehistön määrästä ja laadusta. Jos on irrottaa osaava kaveri ankkuriin, voi ankkurin laskea heti, jos on yksi tai kaksi henkeä kyydissä, on parempi käydä tiedustelemassa, koska vene lähtee helposti ajelehtimaan kiville, kun kippari sählää yhtä aikaa monen asian kimpussa.
- Anonyymi
Muistan nähneeni jossain vanhassa veneilyoppaassa varoituksen keulan repeämisestä jos keulan kiinnittää kahdella köydellä eri klyysseistä ja nämä muodostavat isohkon kulman. Ehkä se sitten vaatii vielä kireää peräkiinnitystä ja aallokkoa. Onko kokemuksia tästä?
- Anonyymi
Korkkaahan se klyyssi herkästi kannesta jos venettä siitä roikottaa... muutenhan ei jyrkkää kulmaa tule kun laittaa köydet keulakannella ristiin. Ennemmin kuitenkin ankkuri pettää ja keula kolisee rantakallioon.
- Anonyymi
En ole koskaan kuullutkaan moisesta. Taatusti ei keula repeä ankkuroidessa luonnonsatamaan eikä muuallakaan kiinnittäytymisestä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole koskaan kuullutkaan moisesta. Taatusti ei keula repeä ankkuroidessa luonnonsatamaan eikä muuallakaan kiinnittäytymisestä.
Kyllä niitä on revennyt ja repeää. Klyyssi irti kannesta tai kansi irti rungosta ellei ole kunnolla laminoitu. Niitä on nähty rikkoontuneina ja korjattuina. Ei tietenkään ole mitenkään yleinen yksinomaan luonnonsatamien ominaisuus, korkea laituri ajaa saman asian. Monessa veneessä klyyssit on täysin turhia.
- Anonyymi
No nyt on paras provo 20:een vuoteen. Vai että keula repeää. Tähän huutonauruhymiö.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No nyt on paras provo 20:een vuoteen. Vai että keula repeää. Tähän huutonauruhymiö.
Toisaalta, voihan se jostain Junkwindistä eiku Sunwindistä revetäkin. Kerran katselin kylmä kalja kädessä omasta sitloodasta kun naapuriveneen isäntä korjasi Sunwindin irronnutta mantookitolpan jalkaa silikonikitillä ja peltiruuveilla. Kyä pysyy!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No nyt on paras provo 20:een vuoteen. Vai että keula repeää. Tähän huutonauruhymiö.
Parissa Finn 26:ssa on kannen ja rungon sauma irvistänyt aika ikävästi klyyssien kohdalta ja paikatunkin olen nähnyt. Ainakin yksi niistä veistämön tekemä eikä puolivalmiste omatekele.
- Anonyymi
Jos keula tuosta repeää, se joutaa joka tapauksessa Kuusakoskelle. Ja hepposien puoleinen on klyyssienkin kiinnitys, jos ne irtoavat, mutta kuitenkin keulan täytyy olla paljon vahvempi kuin klyyssien kiinnitys.
Terveempi tapa on kuitenkin tuoda köydet suoraan knaapeihin, erityisesti, jos knaapeja on molemmilla puolilla. Mutka klyyssin kautta on turha ja työläs. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos keula tuosta repeää, se joutaa joka tapauksessa Kuusakoskelle. Ja hepposien puoleinen on klyyssienkin kiinnitys, jos ne irtoavat, mutta kuitenkin keulan täytyy olla paljon vahvempi kuin klyyssien kiinnitys.
Terveempi tapa on kuitenkin tuoda köydet suoraan knaapeihin, erityisesti, jos knaapeja on molemmilla puolilla. Mutka klyyssin kautta on turha ja työläs.Ei Kuusakoskelle jotain 14 vuotta vanhaa venettä sen takia roudata, vaan korjataan alkuperäistä rakennetta paremmaksi ja käytetään seuraavat 30 vuotta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä niitä on revennyt ja repeää. Klyyssi irti kannesta tai kansi irti rungosta ellei ole kunnolla laminoitu. Niitä on nähty rikkoontuneina ja korjattuina. Ei tietenkään ole mitenkään yleinen yksinomaan luonnonsatamien ominaisuus, korkea laituri ajaa saman asian. Monessa veneessä klyyssit on täysin turhia.
Luonnonsatamissa ei sellaisia voimia saa aikaiseksi. Köydet ovat pitkiä ja ankkurin pito rajallinen. Pitää olla kyllä todella heikko vene, että klyyssi tai knaapi lähtee irti kannesta ja varsinkin tuon seurauksena kansi irti rungosta. Hyvin harvassa veneessä kansi on laminoitu runkoon. On tyypillisesti pultattu ja liimattu tai ainoastaan liimattu. Minun nykyisessä ja edellisessä on ollut vain liimattu enkä ole tippaakaan huolissan knaapin tai varsinkaan kannen ja runkon sauman pettämisestä.
Yleensähän klyyssit ja knaapit pultataan juuri siihen runkon ja kannen liitoskohtaan, jossa runkon ja kannen laminaatit ovat päällekkäin ja kerrosrakenteisessakin veneessä ko. kohta on umpilaminaattia. Todella vahva kohta veneessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luonnonsatamissa ei sellaisia voimia saa aikaiseksi. Köydet ovat pitkiä ja ankkurin pito rajallinen. Pitää olla kyllä todella heikko vene, että klyyssi tai knaapi lähtee irti kannesta ja varsinkin tuon seurauksena kansi irti rungosta. Hyvin harvassa veneessä kansi on laminoitu runkoon. On tyypillisesti pultattu ja liimattu tai ainoastaan liimattu. Minun nykyisessä ja edellisessä on ollut vain liimattu enkä ole tippaakaan huolissan knaapin tai varsinkaan kannen ja runkon sauman pettämisestä.
Yleensähän klyyssit ja knaapit pultataan juuri siihen runkon ja kannen liitoskohtaan, jossa runkon ja kannen laminaatit ovat päällekkäin ja kerrosrakenteisessakin veneessä ko. kohta on umpilaminaattia. Todella vahva kohta veneessä.Ankkurin pito on rajallinen juu, mutta ei sillä köyden pituudella niin väliä jos se köysi lähtee siitä klyyssistä jyrkässä kulmassa ylöspäin. Harvassa veneessä knaapit kestää veneen nostoa ja vielä harvemmassa klyyssit sen kestää. Eikä luonnonsatamassa välttämättä ankkuria tarvita kun peräköyden voi viedä viereiseen saareen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ankkurin pito on rajallinen juu, mutta ei sillä köyden pituudella niin väliä jos se köysi lähtee siitä klyyssistä jyrkässä kulmassa ylöspäin. Harvassa veneessä knaapit kestää veneen nostoa ja vielä harvemmassa klyyssit sen kestää. Eikä luonnonsatamassa välttämättä ankkuria tarvita kun peräköyden voi viedä viereiseen saareen.
Jyrkässä kulmassa ylöspäin? Miten se köysi silloin edes pysyy klyyssissä? Ainakaan luotettavasti.
Köyden pituudella on suuri merkitys, koska köysi joustaa silloin enemmän. Lyhyellä köydellä veneen liikkeiden aiheuttamat nykäykset aiheuttavat valtavan voimapiikin, jolla voi jo jotain rikkoakin. Yleensä kyllä laiturista lähtee knaapi/rengas tai köysi katkeaa ennen kuin veneestä mitään hajoaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jyrkässä kulmassa ylöspäin? Miten se köysi silloin edes pysyy klyyssissä? Ainakaan luotettavasti.
Köyden pituudella on suuri merkitys, koska köysi joustaa silloin enemmän. Lyhyellä köydellä veneen liikkeiden aiheuttamat nykäykset aiheuttavat valtavan voimapiikin, jolla voi jo jotain rikkoakin. Yleensä kyllä laiturista lähtee knaapi/rengas tai köysi katkeaa ennen kuin veneestä mitään hajoaa.Niin, jyrkässä kulmassa ylöspäin korkealle laiturille tai kalliolle. Pysyyhän se köysi siinä, miksi ei pysyisi? Klyyssi ei välttämättä pysy kannessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ankkurin pito on rajallinen juu, mutta ei sillä köyden pituudella niin väliä jos se köysi lähtee siitä klyyssistä jyrkässä kulmassa ylöspäin. Harvassa veneessä knaapit kestää veneen nostoa ja vielä harvemmassa klyyssit sen kestää. Eikä luonnonsatamassa välttämättä ankkuria tarvita kun peräköyden voi viedä viereiseen saareen.
Mistä se jumalaton veto tulee siihen veneeseen, ei ainakaan tuulesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä se jumalaton veto tulee siihen veneeseen, ei ainakaan tuulesta.
Vaikkapa ohi ajavasta puolustusvoimien paatista. Jotkut sanoo että Busteri ajaa saman asian.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä se jumalaton veto tulee siihen veneeseen, ei ainakaan tuulesta.
Yllättävästä vuorovedestä
https://www.shutterstock.com/image-photo/boat-hanging-by-rope-this-within-184869272 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yllättävästä vuorovedestä
https://www.shutterstock.com/image-photo/boat-hanging-by-rope-this-within-184869272Suomessa vuorovesi olisi kyllä tosiaan yllättävä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomessa vuorovesi olisi kyllä tosiaan yllättävä.
Se voi yllättää suomalaisturistin ulkomaillakin.
- Anonyymi
Hienosti onnistuu pimeässä ja sateessa, väsyneenä.
Ja huudat vaan oikein saatanasti vaimolle niin ei tarvitse enää muuta kuin allekirjoittaa eropaperit ensi viikolla - Anonyymi
Osta erilaisia kiiloja suoria 4 kpl ja 90° asteen kiiloja 2 kpl. Hio suorista 2 kpl kärjet ohuimmiksi.
Ajatuksena käyttää noita 90° kiiloja köysiin ja noita suoria kiiloja tarvittaessa kiilaamaan noi 90° kiilat tukevasti railoon, jos se on leveämpi railo, kuin ne 90° tarvittaessa kahdella suoralla hakaten keskimäisen tiukasti näiden kahden väliin, näin saat tukevat ja pitävät.- Anonyymi
Pienempään veneeseen ja miksei tilapäiskiinnitykseen isompaankin suosittelen kiipeilyvarusteita. Camu tai kaksi ja kaveriksi muutama pieni taskuun menevä kiipeilykiila pikkurakoja varten. Pari kesää käytetty ja hyvin toimii. Camulla on laaja käyttöalue, kestää 14kN ja on nopeasti sujautettavissa jos jonkinlaiseen kallionrakoon vaikka vetosuunta olisi raon suuntainen tai raosta suoraan ulospäin. Hoppiland saa köyden nopeasti luotettavasti kiinni ilman vasarointia tai virittelyä, ja sitten voi tarvittaessa ajan kanssa säätää kiinnityksiä pitkillä köysillä, toisilla kiiloilla tms. Perinteisiä kiiloja ei olla enää pidetty veneessä mukana kun alkoivat ankkuriboksissa ruostumaan eikä ollut käyttöä, mutta nuo camut kannattaa säilyttää kajuutassa ja kevyesti öljytä kerran kaudessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pienempään veneeseen ja miksei tilapäiskiinnitykseen isompaankin suosittelen kiipeilyvarusteita. Camu tai kaksi ja kaveriksi muutama pieni taskuun menevä kiipeilykiila pikkurakoja varten. Pari kesää käytetty ja hyvin toimii. Camulla on laaja käyttöalue, kestää 14kN ja on nopeasti sujautettavissa jos jonkinlaiseen kallionrakoon vaikka vetosuunta olisi raon suuntainen tai raosta suoraan ulospäin. Hoppiland saa köyden nopeasti luotettavasti kiinni ilman vasarointia tai virittelyä, ja sitten voi tarvittaessa ajan kanssa säätää kiinnityksiä pitkillä köysillä, toisilla kiiloilla tms. Perinteisiä kiiloja ei olla enää pidetty veneessä mukana kun alkoivat ankkuriboksissa ruostumaan eikä ollut käyttöä, mutta nuo camut kannattaa säilyttää kajuutassa ja kevyesti öljytä kerran kaudessa.
Onko joku ottanut perinteisiä kiiloja mukaansa? Ainakin me ollaan niitä jätetty, niin voivat muutkin käyttää ja odottavat itseäkin seuraavalla kerralla
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko joku ottanut perinteisiä kiiloja mukaansa? Ainakin me ollaan niitä jätetty, niin voivat muutkin käyttää ja odottavat itseäkin seuraavalla kerralla
Omat on yleensä otettu. Viimevuosina on (ilmeisesti edullisten tehokkaiden akkuporakoneiden yleistyttyä) ilmennyt törkeää käytöstä ja silokallioihin on alkanut ilmestymään reikiä joihin on lyöty laajeneva kierreholkki ilmeisesti silmukkaa varten joka viedään seuraavaan kohteeseen... mutta pian se holkki onkin ruosteessa, kierteet täynnä moskaa ja viereen ilmestynyt uusi reikä ja holkki.
- Anonyymi
Söderskärissä on parhaan kölivenekiinnityspaikan lähistöllä pari kiinnityspistettä kalliolla, joten ainakin alustavaan kiinnitykseen riittävät ne.
Moni käy katsomassa/kokeilemassa paikan ennen ankkurin laskemista. Niin minäkin toisinaan, mutta se on laiskan tapa. Hyvänä puolena vain se, että ei tarvitse kiskoa ylös, jos ei ollutkaan hyvä kohta. Huonona se, että jos vene haluaakin juuttua pohjaan tms, niin ei ole sitä vetoköyttä apuna.
Tärkeimpänä ohjeena sanoisin, että kalliolle ei koskaan hypätä! Toki jos olet puolisoon tai kaveriin kyllästynyt, niin hyppyyttäminen on yksi mahdollinen tapa päästä eroon, mutta yleisesti ottaen hyppääminen on todella typerää, sitä typerämpää mitä märempi kallio on. Kalliolle astutaan varovaisesti. Kallion ja veneen geometriasta riippuen joko suoraan keulasta tai keulatikkailta.
Mitään kaiken kattavaa kiinnittymisohjetta on vaikea antaa, koska toimintatapa riippuu paljon tuulesta, rannan muodosta, onko muitakin kiinnityspisteitä kuin kiilat, miehistön koko, veneen koko ja tyyppi yms. Mitä enemmän miehistöä ja vähemmän tuulta, sen helpompaa yleensä. Minulla 32 jalkainen purkkari ja monesti olen yksin kiinnittynyt kalliorantaan, mutta yleensä tyynessä tai kevyellä tuulella. Vähänkin enemmän tuulta, niin tahtoo tulla kiire ja mokaamisen todennäköisyys kasvaa.
Helpoimpia ovat sellaiset rannat, joissa köli nappaa pohjaan ennen kuin keula yltää osumaan rantakallioon. Silloin voit koneella pitää veneen paikoillaan ja rauhassa viritellä köydet.
Monessa paikkaa löytyy kauempaa jokin kiinnityspiste (puu, kivi tms), johon voi tehdä alustavan kiinnityksen ja lyödä sitten kiilat rauhassa keulan tarkempaa asemointia varten. Jos mitään valmista kiinnityspaikkaa ei ole ja ei ole miehistöä pitämään venettä käsivoimin paikoillaan, niin tuulisella paikalla tahtoo olla lähes tekemätön paikka kiinnittyä. Sille kiilalle kun joutuu yleensä jonkun aikaa etsimään paikkaa ja usein kokeilemaankin pariin kertaan ennenkuin tarttuu hyvin. - Anonyymi
Tyypillisissä galvanoidusta lattaraudasta tehdyissä kalliokiiloissa tuppaa olemaan se ongelma, että jos köyden jättää vähänkään löysälle niin se nykii kiilan löysälle vaikka sitä olisi hartaasti vasaralla kiinni nakuteltu. Joskus ainoa mikä lopulta on pitänyt kiilan paikoillaan kallionraossa on optimaalinen vetosuunta, ja lähtiessä kiila on noussut raosta ilman mitään vastusta. Toisaalta, jos niitä oikein antaumuksella kiinni paukuttelee niin sinne jäävät seuraavaa visiittiä odottamaan.
Joskus on tullut sovellettua kiinnityspiste kiilaamalla kivi kallionrakoon ja pujottamalla köysi sen ympäri. Toimii yhtä hyvin kuin halpa kiila kunhan ei päästä köyttä hiertymään kalliohalkeaman reunaan. - Anonyymi
Olen hoidellut yksin peräankkurin pudottamisen, ohjaamisen, ja keulasta rannalle hyppäämisen, ja vain kerran olen pudonnut veteen juostuani perästä keulaan ja hypättyäni jyrkälle liukkaalle kalliolle, mutta ei siinäkään muuta vahinkoa tapahtunut kuin että kastuin tietysti läpimäräksi.
- Anonyymi
Pidä veneessä mukana suurta kiveä, jonka viet silokalliolle. Voit valmiiksi kiinnittää keulaköydet kiveen jo veneen kannella. Vaihtoehtoisesti voit kantaa rantaan keula-ankkurin. Tukkiankkurin saa yleensä kiilattua sopivaan kallion koloon.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mietitikö nainen koskaan
Miksi me ollaan päädytty tähän pisteeseen. Lähestmistapaa ei ole. Tarvitaanko me oikeasti enää tätä.1322407Marin on ehkä maailman kaunein "Nelikymppinen"
Marinin julkaisu on saanut yli 68 500 tykkäystä. Postauksen kommenttikentässä ylistetään paljon Marinin kauneutta, jota2912312Vernu Vasunta
On mahotonta miten marjanpoimijoita on kohdeltu! Eikö paremmalla kohtelulla olisi saanut paremman tuloksen?751790En kelpaa sinulle
Varattuna - olen sinulle ongelma. Eroaminen vuoksesi voi olla turhaa, sillä me ei puhuta, kun olen varattu ja kumpikin v1191462- 1301309
Olisi hauska tietää
Koska huomasit pitäväsi minusta? Itse taisin ihastua sinuun heti silloin kun tavattiin ensimmäistä kertaa. Miehelle, jon641308Taidat vanhempi nainen
Haluta sen tien itsellesi. juokse vaan karkuun ! Pahentaa vaan asiaa.Pitäs toimia ihan toisin päin721040Minun on vaan päästettävä irti
Toiveesta. Satutan vain itseäni😥😔. Toivon sinulle pelkkää hyvää, eläthän elämäsi parasta aikaa, mutta en halua enää k371030Kertoisit jo
Rakastatko minua vai olenko käsittänyt väärin onko tämä vaan ystävyyttä tai kaveruutta? En haluaisi enää nolata itseäni47925En koskaan saanut asiattomia kuvia!
Silloin kun olin vielä nuori, kukaan mies ei koskaan lähettänyt minulle asiattomia kuvia itsestään. Jos tiedätte mitä ta156901