Ateismi on laajimmassa merkityksessään jumaluskon puutetta, eli se ei vaadi mitään kognitiivisia kykyjä. Suurin osa ateisteista on uskomatta jumalaan omien kognitiivisten kykyjen vuoksi eli he ovat fiksumpia kuin uskovaiset.
Korreloiko tämä myös tunnereaktioihin? Ateisti on viileä ja teisti on intuitiivinen ja kuumaverinen? Tämähän saa teistin tekemään vääriä päätöksiä kuten esimerkiksi tekemään rikoksia niin, että ainoa tepsivä pelote on rankaiseva jumala. Viileä ateisti pystyy itse hillitsemään itsensä?
”Fiksut ovat viileitä. Kognitiivisesti kyvykkäiden ihmisten tunnereaktiot ovat miedompia, kehittyvät hitaammin ja muuttuvat asteittaisemmin kuin niiden ihmisten, joiden tiedonkäsittelyn taidot ovat heikompia.
Näin raportoivat yhdysvaltalaisen Pohjois-Dakotan osavaltioyliopiston tutkijat Intelligence-tiedelehdessä. He selvittivät sarjalla kokeita, poikkeavatko välkkyjen ja vähemmän välkkyjen ihmisten tunnereaktiot toisistaan.”
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009837221.html
Korreloiko tämä myös tunnereaktioihin? Ateisti on viileä ja teisti on intuitiivinen ja kuumaverinen? Tämähän saa teistin tekemään vääriä päätöksiä kuten esimerkiksi tekemään rikoksia niin, että ainoa tepsivä pelote on rankaiseva jumala. Viileä ateisti pystyy itse hillitsemään itsensä?
”Fiksut ovat viileitä. Kognitiivisesti kyvykkäiden ihmisten tunnereaktiot ovat miedompia, kehittyvät hitaammin ja muuttuvat asteittaisemmin kuin niiden ihmisten, joiden tiedonkäsittelyn taidot ovat heikompia.
Näin raportoivat yhdysvaltalaisen Pohjois-Dakotan osavaltioyliopiston tutkijat Intelligence-tiedelehdessä. He selvittivät sarjalla kokeita, poikkeavatko välkkyjen ja vähemmän välkkyjen ihmisten tunnereaktiot toisistaan.”
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009837221.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ateistien kognitiiviset optiot ovat samalla tasolla kuin uskovilla. Sillä erolla, että he pakkomielteisesti ylentävät itsensä & oman älykkyytensä ja samalla halventaen riemuidiooteiksi muita. Tässä ovat kognitiiviset kyvyt sievässä paketissa. Tietomäärä
voi olla hyvä siitä huolimatta, mutta henkinen osasto on epätasapainossa.
Tämä tärkeä henkinen puoli on siis lähinnä anemisessa tilassa, jos tunnetaan
ylemmyyttä. Mitäs Raamattu sanoo: "Joka itsensä ylentää, se alennetaan"
Metafyysisiä totuuksia, joita ateismi ei tutki koska ei kykene.
Mihinkään syväluotaavaan.
Matteuksen evankeliumi:
23:10 Älkääkä antako kutsua itseänne mestareiksi, sillä yksi on teidän mestarinne, Kristus.
23:11 Vaan joka teistä on suurin, se olkoon teidän palvelijanne.
23:12 Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan; ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
23:13 Mutta voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun suljette taivasten valtakunnan ihmisiltä! Sillä itse te ette mene sisälle, ettekä salli meneväisten sisälle mennä.
23:15 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette! >> Jakeen lisätiedot
23:16 Voi teitä, te sokeat taluttajat, jotka sanotte: 'Jos joku vannoo temppelin kautta, niin se ei ole mitään; mutta jos joku vannoo temppelin kullan kautta, niin hän on valaansa sidottu'!
23:17 Te tyhmät ja sokeat! Kumpi on suurempi, kultako vai temppeli, joka kullan pyhittää ?
Nyt ateistien tulisi arvioida, voiko luonnollisessa tilassa oleva ihminen kirjoittaa tällaista
gloriaa omasta päästään. Matteuksen evankeliumi on kertomus Jeesuksen elämästä, pääasiassa hänen julkisesta opetus- ja julistustyöstään. Evankeliumi pyrkii välittämään Jeesuksen sanoman ja kehottaa ihmisiä uskomaan häneen.
Matteuksen evankeliumi painottaa vahvasti, että Jeesus tuli täyttämään Vanhassa testamentissa annetut lupaukset. Kirjan juuret ovat vahvasti juutalaisuudessa. Samalla monista tekstikohdista välittyy juutalaisuuden ja kristinuskon kireä suhde; vastapuoli kuvataan karkeasti.
Matteuksen evankeliumin teemoja ovat:
Jeesus oli erinomainen opettaja ja ainoa, joka todella ansaitsi tämän nimityksen. Kiertäviä opettajia oli paljon, ja myös undefined pidettiin opettajina. Mutta Jeesus oli oikea opettaja ja varsinkin hänen oppilaansa kuuntelivat hänen selityksiään Toorasta.
Seurakunnan organisaatio ja koko kirkon rakentuminen. Muissa evankeliumeissa ei esiinny ilmaisuja ”yhteisö”, ”seurakunta” tai ”kirkko” samalla tavoin kuin Matteuksella (Matt. 16:18 ja Matt. 18:17).
Lopunajan odotus. Vaikka Jumalan valtakunnan lopullinen tulo nähdään kauempana tulevaisuudessa kuin esim. Markuksella tai Ensimmäisessä kirjeessä tessalonikalaisille, Matteus kertoo, että uskovien on kuitenkin tärkeää varautua siihen (Matt. 25:1-13).
Tyylilaji
Matteus aloittaa Jeesuksen sukupuusta ja lapsuuskertomuksista. Evankeliumin huippukohta on pitkä selostus Jeesuksen kärsimyksestä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Jeesuksen puheissa korostuu se, miten Jeesus tulkitsee juutalaisia kirjoituksia taitavasti ja on uskollinen niille.
Matteuksen tyyli on hieman hiotumpaa kuin sitä vanhemmassa Markuksen evankeliumissa. Monissa kohdissa Matteus värittää sanastoa ja varioi lauserakenteita. Markuksen kieli on varsin yksinkertaisia.
Raamatun tuntemus opettaa ihmisen nöyryyteen ja
sen jälkeen avaamaan lukkoja. Ateismissa puhutaan edelleen
myös vertauskuvista, mutta niitä ovat esim. saunatonttu versus Jumala
joten kognitiiviset tasot vaativat myös sinnikästä harjoittelua.
Itsensä ylentäminen voi kertoa monesta erilaisesta muuttujasta.
Kyseessä voi olla esim. masennus, tai traumaperäinen oma kokemus
josta ei olla päästy irti. Fanaattinen uskonnollinen kasvatus on saanut
lestadiolaisuudessa täysin päinvastaisia reaktioita, eli syntyy myös
piilokatkeruutta, joka vaikuttaa persoonallisuuteen. Isosta perheestä
voidaan synnyttää pahoja mielenterveysongelmia ja senjälkeen huumeongelmaisia lapsia. Väkivaltaa ja mielen pirstaloitumista jo nuorena.
Ateistinen tiede ihmisen käyttäytymisestä on
ihan eri linjassa kuin kristittyjen tiede, missä kehoitetaan nöyryyteen.
Sekä Jumalan että tieteen suhteen.
Tiede kokee samanlaisen evoluution, jota ateistit markkinoivat.
Siis sopeutuu koko ajan vallitseviin olosuhteisiin kuten on oletettua
myös ihmisissä.
Jumala ei koe evoluutioita, kehittymistä ja parantumista teoistaan.