Pääomatulojen verotuksen ja varallisuusverotuksen epäkohtien korjaaminen lisäisi yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja parantaisi samalla tuottavuutta sekä tuotannolliseen toimintaan investoimisen taloudellisia kannustimia. Se vähentäisi myös haitallista verosuunnittelua
– Mitä suurempi osuus tuloista on pääomatuloa tai niiksi kirjattuja tuloja, sitä pienempi on verotaakka verrattuna saman verran tienaavaan palkansaajaan, raportissa todetaan. Selkein keino korjata tämä epäkohta on raportin mukaan omaksua periaate ”samasta tulosta sama vero” eli yhtenäinen tuloverotus.
– Mitä suurempi osuus tuloista on pääomatuloa tai niiksi kirjattuja tuloja, sitä pienempi on verotaakka verrattuna saman verran tienaavaan palkansaajaan, raportissa todetaan. Selkein keino korjata tämä epäkohta on raportin mukaan omaksua periaate ”samasta tulosta sama vero” eli yhtenäinen tuloverotus.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pääoman verotuksessa unohdetaan helposti, että kyse on yrityksen voittorahoista, jonka yrityksen omistaja nostaa itselleen. yritys on voitosta maksanut veroa 21% ja sen lisäksi osingosta maksetaan veroa 30%. Yhteensä veroa maksetaan 45%, joka vastaa aika hyvin palkkaveroa.
Listaamattomilla yrityksillä on oma kuvionsa, joka on turhankin monimutkainen. Sillä pyritään samaan aikaan estämään palkan nostamista osinkona, mutta toisaalta kannustamaan yrittämään.
Normaalissa korkotilanteessa pääomalle pitäisi saada n.5% korko yli inflaation. Tällä hetkellä se olisi n. 11,5 %. Verotuksessa listaamattomille yrityksille kuitenkin sallitaan 8% tuotto pääomalle, joka tekee yrittämisestä kannattamatonta verrattuna rahan sijoittamiseen vaikkapa korkoihin. Periaatteessahan pienyrityksessä on suuremmat riskit kuin valtion lainoissa ja koron pitäisi olla suurempi.
On tavallaan kiva, kun ihmiset osallistuvat keskusteluun, mutta mielipidettä pitäisi pystyä myös perustelemaan eikä se onnistu, jos ei tunne talouden perusteita. Yleensä mitä kärkevämpää arvostelu on ja mitä varmempi näkemys, sitä vähemmän asiasta ymmärtää.
Osinkojen verotus on monimutkainen koska asia on monimutkainen ei siksi, että sillä haluttaisiin tehdä vilppiä. Kun tarjotaan ratkaisuja, pitää ratkaista kokonaisuus, eikä vain yhtä nurkaa.
VATT:n erikoistutkija Marja Riihelä ja taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala tarkastelevat tulo- ja varallisuuserojen kehitystä eriytetyn verojärjestelmän aikana. Vuonna 1993 tehtyjen reformien vuoksi verotuksen progressiivisuus väheni voimakkaasti, kun ansio- ja pääomatulojen verotus eriytettiin. Se on lisännyt tulo- ja varallisuuseroja viime vuosikymmeninä.
Ylimmän yhden prosentin varallisuus Suomessa jopa viisinkertaistui vuosina 1987–2019, kun taas alimmassa 90 prosentissa kasvu oli vähäistä