Työministeri ?

😋😍😋😍😋😍😋😍😋

🔞 ­N­­y­m­f­o­­m­­a­­a­n­i -> https://ye.pe/finngirl21#18031547o

🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞

Elinkeinoelämän keskusliiton vaatimien työehtojen heikennysten kirjaaminen laiksi vaikuttaa siltä, että kokoomuslaisella työministerillä ei ole minkäänlaista tolkkua työllisyysasioiden hoidossa tai työmarkkinoiden kehittämisessä työllisyysnäkökohdat huomioiden. Kun taantuman aikana leikataan, se lisää työttömyyttä.

Sipilän oikeistohallituksen työministeri oli perussuomalainen laborantti, joka kertoi häntä haastatelleelle toimittajalle itkeneensä allekirjoittaessaan aktiivimallia, josta seurasi työttömille liian kovaa kohtelua.

Kokoomuslainen miljonääri, työministeri Satonen, ei itke työttömien kovaa kohtaloa allekirjoittaessaan uutta entistä kovempaa "aktiivimallia", joka tuo työttömille viisi uutta työttömyysturvan heikennystä.

Sanna Marinin hallituksen aikana Suomeen saatiin kriiseistä huolimatta satatuhatta uutta työpaikkaa, mikä oli hyvää työllisyyden hoitoa. Työttömiltä ja pienituloisilta ei leikattu, vaan puhallettiin yhteen hiileen ja hoidettiin kriisit.
Nyt Orpon hallituksen aikana mennään kehityksessä taaksepäin ja tehdään Sipilän oikeistohallituksen virheet vielä pahempana.

Peeustele vastauksesi sosiaaliturvalla elävä persu

Sanotaanko wettä ukomäoön peeustéla ko. Ministeri ei oyty huolehtimaan edes imata terveydestään ja ulkonäöstään

Miksi pitää juoda bettä kokoajan kun in tv ssä
Voihan sen lasinloisen juoda ennen haastetula
Bai onko lasin kiinni pitäminen joku tarve

Anonyymi00010 kirjoitti:

Elinkeinoelämän keskusliiton vaatimien työehtojen heikennysten kirjaaminen laiksi vaikuttaa siltä, että kokoomuslaisella työministerillä ei ole minkäänlaista tolkkua työllisyysasioiden hoidossa tai työmarkkinoiden kehittämisessä työllisyysnäkökohdat huomioiden. Kun taantuman aikana leikataan, se lisää työttömyyttä.

Sipilän oikeistohallituksen työministeri oli perussuomalainen laborantti, joka kertoi häntä haastatelleelle toimittajalle itkeneensä allekirjoittaessaan aktiivimallia, josta seurasi työttömille liian kovaa kohtelua.

Kokoomuslainen miljonääri, työministeri Satonen, ei itke työttömien kovaa kohtaloa allekirjoittaessaan uutta entistä kovempaa "aktiivimallia", joka tuo työttömille viisi uutta työttömyysturvan heikennystä.

Sanna Marinin hallituksen aikana Suomeen saatiin kriiseistä huolimatta satatuhatta uutta työpaikkaa, mikä oli hyvää työllisyyden hoitoa. Työttömiltä ja pienituloisilta ei leikattu, vaan puhallettiin yhteen hiileen ja hoidettiin kriisit.
Nyt Orpon hallituksen aikana mennään kehityksessä taaksepäin ja tehdään Sipilän oikeistohallituksen virheet vielä pahempana.

Miten se eläkeläisten vappusatanen?
Jäi myös hoitamatta omaishoitajien taloudellinen ahdinko ja verotus.
Entäpä se sähkön hintakatto? Sekin jäi haaveeksi. Tehtiin vain jokin ihmeellinen tukihimmeli mistä kukaan apua tarvitseva ei hyötynyt mitään.
"Ympäristön hätätila" oli yhden ministerin suyssa joka lauseessa. Piti tuhota luonto tuulimyllyillä. Ongelmajätteellä mitä pystytetään luontoalueille. Oma lehmä taisi olla täsdäkin ojassa.
Entäs tämä väkisin läpi nuijittu Hyvinvointi alue-farssi joka oli susi jo syntyessään?
Missä se työllisyys näkyi?
Samat ihmiset näyttää edelleen olevan työttömänä kuin ennen tätä hallitusta. Tilastot saadaan kauniiksi työnhakukursseilla ja karensseilla.
Entäpä tämä eläkeiän nosto? Kannattiko? Tietenkin, onhan se kiva yhteiskunnan ruokkia nuoret täysi-ikäiset kotiin kun vajaakuntoiset eläkeläiset puurtavat töissä.

Siinä on meriittiä. Satonen on omalla työllään kartuttanut omaisuuttaan. Tehkää perässä. Nyt hän tekee töitä, että suomalaiset työttömät pääsisivät kartuttamaan omaisuuttaan työtä tekemällä. Satonen kaltaisia poliitikkoja tarvitaan lisää.

Kokoomuksen miehiä ja Ek asialla. Koettaa tietysti löytää perustelut kaikelle selvähän se ja kuvittelee että lakkolaki läpi ajamalla hiljennetään liitot ja estetään vasta toimet, mutta erehtyy.

Kuvitelkoon mitä tahtoo, mutta lakien voimalla sortamalla saa aikaiseksi korkeintaan sen että maassa on yleislakko laittomia lakeja vastaan ja hallitus istutaan ulos ,jonka jälkeen puretaan nuo kohtuuttomuuksiin menneet toimet .

Anonyymi00007 kirjoitti:

Kokoomuksen miehiä ja Ek asialla. Koettaa tietysti löytää perustelut kaikelle selvähän se ja kuvittelee että lakkolaki läpi ajamalla hiljennetään liitot ja estetään vasta toimet, mutta erehtyy.

Kuvitelkoon mitä tahtoo, mutta lakien voimalla sortamalla saa aikaiseksi korkeintaan sen että maassa on yleislakko laittomia lakeja vastaan ja hallitus istutaan ulos ,jonka jälkeen puretaan nuo kohtuuttomuuksiin menneet toimet .

Miksi Suomen perusturvan taso on jatkuvasti Euroopan neuvoston erikoissyynissä?

Hyvinvointi- ja terveyserot, Sote-palvelujen johtaminen, Yleinen

Suomi on ollut viime vuosina vähän väliä otsikoissa saatuaan Euroopan neuvostolta sapiskaa liian matalasta perusturvan tasosta. Suomi on ainoa maa, joka on saanut kantelun johdosta moitteita perusturvan yleisestä tasosta. Moitteiden seurauksena Suomen pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes sen taso täyttää vaatimukset.

Toistuvat moitteet vaikuttavat kummallisilta, kun niitä vertaa juuri julkaistuun tutkimukseen (Ilmakunnas ja Moisio 2019) ja lakisääteisen perusturvan riittävyyden arviointien tuloksiin (2015 ja 2019). Niissä Suomen vähimmäisturvan taso sijoittuu Euroopan kärjen tai keskitason tuntumaan riippuen perhemuodosta ja elämäntilanteesta.

Tarkempi tarkastelu osoittaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean (ESOK) moitteiden takana on kaksi seikkaa.

Ensinnäkin, Suomi on ainoana maana antanut mahdollisuuden kansallisille järjestöille tehdä kanteluita kansainvälisten järjestöjen lisäksi (ESOK 2019). Tosiasiassa käytännössä kaikki Euroopan maat, ml. Ruotsi, Tanska ja Norja, ovat myös saaneet huomautuksen perus- tai vähimmäisturvan matalasta tasosta. Suomi on ainoa maa, jolle huomautus on tehty kantelun perusteella ja siksi Suomen perusturvan tasoa seurataan erityisen tarkasti.

Perusturvan kansainvälinen vertailu vaatii monen asian huomioimista

Toinen seikka liittyy riittävän tason määrittelemiseen, mikä ei ole yksinkertaista edes yhden maan kohdalla, saati kansainvälisesti. Kansainvälinen vertailu on vaikeaa jo järjestelmien erojen vuoksi. Esimerkiksi Suomen työmarkkinatukea vastaavaa perusturvaetuutta, jonka kestoa ei ole rajoitettu ja jonka saamiseen ei vaadita työhistoriaa, ei ole monissa Euroopan maissa (esim. Van Mechelen ja Marchal 2013).

Vaikka eri maiden järjestelmät olisivatkin samanlaisia, perusturvan tason vertailu on hankalaa elintasoeroista johtuen. ESOK käyttää arviossaan riittävyyden rajana tulotasoa, joka on 40 tai 50 prosenttia maan keskitulosta (ns. ekvivalentti mediaanitulo). Perusturvaetuuksia verrataan 50 prosentin rajaan. Jos ne alittavat rajan, mutta ovat kuitenkin yli 40 prosenttia mediaanitulosta, voidaan ottaa huomioon myös täydentäviä etuuksia kuten asumistuki ja toimeentulotuki. (ESOK 2015)

Suomessa 40 prosenttia mediaanitulosta tarkoitti vuonna 2013 noin 776 euroa kuukaudessa. Kaikki perusturvaetuudet olivat alle sen, joten täydentäviä etuuksia ei otettu huomioon. Komitean johtopäätös oli, että kaikki Suomen perusturvaetuudet työmarkkinatukea ja takuueläkettä myöten sekä viimesijainen toimeentulotuki katsottiin riittämättömiksi (ESOK 2015). Tulos on ollut sama myös myöhemmissä arvioinneissa (ESOK 2017).

Komitean tavassa arvioida (Suomen) perusturvan riittävyyttä on parantamisen varaa. On vaikea keksiä perusteluja, miksi täydentävät etuudet on jätetty huomiotta, jos perusturvaetuus alittaa tietyn tason. Esimerkiksi Suomessa valtaosa työmarkkinatuen saajista täydentää tuloaan asumistuella ja pienituloisin kolmannes toimeentulotuella (Korpela 2018).

Lisäksi: tietty prosenttiosuus maan mediaanitulosta ei kerro juurikaan tulotason mahdollistamasta elintasosta.

Esimerkiksi Suomen köyhyysraja euroissa on ostovoimakorjauksen jälkeenkin kaksi kertaa korkeampi kuin Virossa, ja nelinkertainen Romanian köyhyysrajaan verrattuna.

Tätä seikkaa on havainnollistettu suuntaa-antavasti alla olevassa kuviossa, jossa on esitetty työttömän vähimmäisturvan tasot Euroopan maissa ja niiden suhde komitean käyttämään 50 prosentin rajaan. Luvut ovat keskiarvoja neljästä eri perhetyypistä.

Vähimmäisturvan tasoissa on hyvin suuria eroja Euroopan maiden välillä. Suomessa eri etuuksien (ml. toimeentulotuki) yhteenlaskettu määrä on keskimäärin melko lähellä (93 %) komitean käyttämää rajaa. Vain kolme maata näyttää täyttävän komitean käyttämän rajan: Saksa, Tanska ja hieman yllättäen Kreikka.

Teksti jatkuu kuvion jälkeen.

Huom. Tarkastelussa oletettu, että työttömillä ei ole työhistoriaa. Lisäksi huomioitu perusturva- sekä sitä täydentävät asumistuki ja toimeentulotuki. Asumiskustannuksina käytetty 20 prosenttia kunkin maan keskimääräisestä bruttopalkasta, mikä on oletuksena mm. OECD:n laskelmissa.

Talousvaikeuksissa painivan Kreikan perusturva näyttäytyy tässä laskelmassa riittävänä, sillä maassa on niin matala mediaanitulo. Tämä alleviivaa mediaanituloon sidotun mittarin ongelmakohtia. Mittari ei kerro, minkälaiseen elintasoon sen takaama tulotaso mahdollistaa eri maissa.

Tutkimuksella ei pysty antamaan vastausta siihen, mikä olisi perusturvan ”oikea” euromääräinen taso

Ei ole olemassa absoluuttista määritelmää perusturvan riittävälle tasolle.

Se, mikä katsotaan riittäväksi perusturvan tasoksi, on pitkälti poliittinen arvovalinta, johon tutkimuksella ei pystytä suoraan vastaamaan.

vähimmäisturvajärjestelmän erityispiirteet ja

Anonyymi00013 kirjoitti:

Miksi Suomen perusturvan taso on jatkuvasti Euroopan neuvoston erikoissyynissä?

Hyvinvointi- ja terveyserot, Sote-palvelujen johtaminen, Yleinen

Suomi on ollut viime vuosina vähän väliä otsikoissa saatuaan Euroopan neuvostolta sapiskaa liian matalasta perusturvan tasosta. Suomi on ainoa maa, joka on saanut kantelun johdosta moitteita perusturvan yleisestä tasosta. Moitteiden seurauksena Suomen pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes sen taso täyttää vaatimukset.

Toistuvat moitteet vaikuttavat kummallisilta, kun niitä vertaa juuri julkaistuun tutkimukseen (Ilmakunnas ja Moisio 2019) ja lakisääteisen perusturvan riittävyyden arviointien tuloksiin (2015 ja 2019). Niissä Suomen vähimmäisturvan taso sijoittuu Euroopan kärjen tai keskitason tuntumaan riippuen perhemuodosta ja elämäntilanteesta.

Tarkempi tarkastelu osoittaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean (ESOK) moitteiden takana on kaksi seikkaa.

Ensinnäkin, Suomi on ainoana maana antanut mahdollisuuden kansallisille järjestöille tehdä kanteluita kansainvälisten järjestöjen lisäksi (ESOK 2019). Tosiasiassa käytännössä kaikki Euroopan maat, ml. Ruotsi, Tanska ja Norja, ovat myös saaneet huomautuksen perus- tai vähimmäisturvan matalasta tasosta. Suomi on ainoa maa, jolle huomautus on tehty kantelun perusteella ja siksi Suomen perusturvan tasoa seurataan erityisen tarkasti.

Perusturvan kansainvälinen vertailu vaatii monen asian huomioimista

Toinen seikka liittyy riittävän tason määrittelemiseen, mikä ei ole yksinkertaista edes yhden maan kohdalla, saati kansainvälisesti. Kansainvälinen vertailu on vaikeaa jo järjestelmien erojen vuoksi. Esimerkiksi Suomen työmarkkinatukea vastaavaa perusturvaetuutta, jonka kestoa ei ole rajoitettu ja jonka saamiseen ei vaadita työhistoriaa, ei ole monissa Euroopan maissa (esim. Van Mechelen ja Marchal 2013).

Vaikka eri maiden järjestelmät olisivatkin samanlaisia, perusturvan tason vertailu on hankalaa elintasoeroista johtuen. ESOK käyttää arviossaan riittävyyden rajana tulotasoa, joka on 40 tai 50 prosenttia maan keskitulosta (ns. ekvivalentti mediaanitulo). Perusturvaetuuksia verrataan 50 prosentin rajaan. Jos ne alittavat rajan, mutta ovat kuitenkin yli 40 prosenttia mediaanitulosta, voidaan ottaa huomioon myös täydentäviä etuuksia kuten asumistuki ja toimeentulotuki. (ESOK 2015)

Suomessa 40 prosenttia mediaanitulosta tarkoitti vuonna 2013 noin 776 euroa kuukaudessa. Kaikki perusturvaetuudet olivat alle sen, joten täydentäviä etuuksia ei otettu huomioon. Komitean johtopäätös oli, että kaikki Suomen perusturvaetuudet työmarkkinatukea ja takuueläkettä myöten sekä viimesijainen toimeentulotuki katsottiin riittämättömiksi (ESOK 2015). Tulos on ollut sama myös myöhemmissä arvioinneissa (ESOK 2017).

Komitean tavassa arvioida (Suomen) perusturvan riittävyyttä on parantamisen varaa. On vaikea keksiä perusteluja, miksi täydentävät etuudet on jätetty huomiotta, jos perusturvaetuus alittaa tietyn tason. Esimerkiksi Suomessa valtaosa työmarkkinatuen saajista täydentää tuloaan asumistuella ja pienituloisin kolmannes toimeentulotuella (Korpela 2018).

Lisäksi: tietty prosenttiosuus maan mediaanitulosta ei kerro juurikaan tulotason mahdollistamasta elintasosta.

Esimerkiksi Suomen köyhyysraja euroissa on ostovoimakorjauksen jälkeenkin kaksi kertaa korkeampi kuin Virossa, ja nelinkertainen Romanian köyhyysrajaan verrattuna.

Tätä seikkaa on havainnollistettu suuntaa-antavasti alla olevassa kuviossa, jossa on esitetty työttömän vähimmäisturvan tasot Euroopan maissa ja niiden suhde komitean käyttämään 50 prosentin rajaan. Luvut ovat keskiarvoja neljästä eri perhetyypistä.

Vähimmäisturvan tasoissa on hyvin suuria eroja Euroopan maiden välillä. Suomessa eri etuuksien (ml. toimeentulotuki) yhteenlaskettu määrä on keskimäärin melko lähellä (93 %) komitean käyttämää rajaa. Vain kolme maata näyttää täyttävän komitean käyttämän rajan: Saksa, Tanska ja hieman yllättäen Kreikka.

Teksti jatkuu kuvion jälkeen.

Huom. Tarkastelussa oletettu, että työttömillä ei ole työhistoriaa. Lisäksi huomioitu perusturva- sekä sitä täydentävät asumistuki ja toimeentulotuki. Asumiskustannuksina käytetty 20 prosenttia kunkin maan keskimääräisestä bruttopalkasta, mikä on oletuksena mm. OECD:n laskelmissa.

Talousvaikeuksissa painivan Kreikan perusturva näyttäytyy tässä laskelmassa riittävänä, sillä maassa on niin matala mediaanitulo. Tämä alleviivaa mediaanituloon sidotun mittarin ongelmakohtia. Mittari ei kerro, minkälaiseen elintasoon sen takaama tulotaso mahdollistaa eri maissa.

Tutkimuksella ei pysty antamaan vastausta siihen, mikä olisi perusturvan ”oikea” euromääräinen taso

Ei ole olemassa absoluuttista määritelmää perusturvan riittävälle tasolle.

Se, mikä katsotaan riittäväksi perusturvan tasoksi, on pitkälti poliittinen arvovalinta, johon tutkimuksella ei pystytä suoraan vastaamaan.

vähimmäisturvajärjestelmän erityispiirteet ja

Miksi asialle ei ole tehty mitään?
Miksi perustoimeentuloa ei ole korotettu aikaisempien hallitusten toimesta.
EU on turha laitos. Jos olisi ottanut asiaan oikeasti kantaa ja määrännyt Suomelle sanktioita olisi jotain tapahtunut.
Toisaalta, jos EU:n jäsenmaksua ei olisi nekin rahat tulisivat oman jansan hyvinvointiin.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Miksi asialle ei ole tehty mitään?
Miksi perustoimeentuloa ei ole korotettu aikaisempien hallitusten toimesta.
EU on turha laitos. Jos olisi ottanut asiaan oikeasti kantaa ja määrännyt Suomelle sanktioita olisi jotain tapahtunut.
Toisaalta, jos EU:n jäsenmaksua ei olisi nekin rahat tulisivat oman jansan hyvinvointiin.

Sanoppa muuta! Onneksi nyt on saatu ihmiset, jotka ryhtyvät korjaamaan epäoikeudenmukaisuuksia. Työ nostaa elintasoa, parantaa mielialaa, tuo kavereita, jola ystäviä jne. Olkaa nyt iloisia, kun vihdoinkin joku kantaa huolto kaikista ihmisistä. Sosialiinen pulina vei valtion ja ihmisen lähes perikatoon. Moni jäi Haataisen mallilla elelemään tukiasilla, eikä olisi ilman uuden hallituksen sysäystä osannut tilaansa tiedostaakaan. Vuoden sana on "työ".

Ei ole mikään ihme .Ei ole neuvottelukierros ,eikä hallitus edes neuvottelija ja kesken sopimuskierroksen kolmantena osapuolena puuttuu työmarkkina sopimuksiin purkaen niitä mielivaltaisesti. Toimea koetetaan kutsua neuvotteluiksi, mutta hallitus ei ole osapuoli joten se ei laillisesti kutsu työmarkkina neuvottelu osapuolia neuvotteluun . Toiseksi sellainen pohja ei ole otollinen neuvottelu pohja jossa sanellaan valmiiksi neuvottelujen tavoite joka on täytettävä jotta hallitus ei yksinkertaisesti vain päätä asiasta ja päättää jos ei sovita niin kuin on esitetty hallitus ohjelman puitteissa. Tuo on lähinnä sanelua kuinka tehdään ja se ei ole edes demokraattinen toimitapa, vaan jotain ihan muuta.