Suomen valtio on velkaa jo 153 miljardia – Kuka hyötyy nousevista koroista.
Monella velkojalla on niin paljon kiinteäkorkoisia velkakirjoja nollakorkojen ajalta, ettei nousseilla koroilla pääse tekemään rahaa.
Suomen Pankin suurten joukkovelkakirjaomistusten taustalla on EKP:n elvytysohjelma, jossa korkoja pyrittiin painamaan pitkällä aikavälillä alas niin, että keskuspankit ostivat joukkovelkakirjoja.
EKP:n ohjelma. Suomen Pankin suurten joukkovelkakirjaomistusten taustalla on EKP:n elvytysohjelma, jossa korkoja pyrittiin painamaan pitkällä aikavälillä alas niin, että keskuspankit ostivat joukkovelkakirjoja.
Suomen julkinen velka puhuttaa aina ja aivan erityisesti taas budjettiriihen aikaan. Onhan Suomen valtiolla velkaa jo 153 miljardia euroa Valtiokonttorin elokuun tiedon mukaan.
Mutta kenelle Suomi on oikein velkaa?
Valtionhallinnon suurin yksittäinen velkoja on Suomen Pankki, selviää Tilastokeskuksen rahoitustilinpidosta.
Suomen Pankin osuus valtionhallinnon velkapapereista vuonna 2022 oli 38 prosenttia ja ulkomaisten sijoittajien osuus noin 60 prosenttia. Suomen kansantalouden osuus, lukuun ottamatta Suomen Pankkia, oli vain kaksi prosenttia.
Suomen talous ei Suomen Pankin kautta kuitenkaan hyödy valtion velan korkojen noususta, vaan lyhyellä tähtäimellä sille on siitä enemmän haittaa.
Tämä johtuu siitä, että velkakirjoilla on useimmiten kiinteä kuponkikorko, josta on sovittu silloin, kun velkakirja on laskettu liikkeelle. Suomen Pankki osti Suomen velkakirjoja pitkällä maturiteetilla nollakorkojen ja negatiivisten korkojen aikaan.
Sillä on siis edelleen omistuksessaan rutkasti joukkovelkakirjoja, joista ei saa korkotuottoa.
Suomen Pankki tekee itseasiassa jopa tappiota, sillä se rahoittaa valtionlainaomistuksiaan pankkien reservien kautta, huomauttaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.
”Se joutuu rahoittamaan salkkuaan maksamalla neljän prosentin korkoa pankeille”, von Gerich avaa.
”Se heijastuu valtiollekin. Ei suoraan, koska Suomen Pankilla on puskureita, mutta jos Suomen Pankki on tulouttanut voittojaan alun perin valtiolle, niin sellaista ei ole lähivuosina odotettavissa.”
Suuri osa omistuksesta Euroopassa
Ulkomaiset Suomen joukkovelkakirjoihin sijoittaneet tahot ovat käytännössä samassa tilanteessa Suomen Pankin kanssa: korkeista koroista hyötyy lähinnä uusien sijoitusten kautta ja monella on salkussaan pitkän maturiteetin velkakirjoja nollakorkojen tai negatiivisten korkojen ajalta.
”Jos on iso korkosijoittaja, joka on omistanut paljon Suomen valtionlainoja, joissa on ollut pitkä juoksuaika, niin niiden arvo on tullut aika rajusti alas”, von Gerich summaa.
Ketkä sitten ovat ostaneet joukkovelkakirjoja sen jälkeen, kun velat ovat lähteneet nousuun?
Kun viime vuonna liikkeelle laskettujen velkakirjojen ostajista lasketaan keskiarvo, suurimmassa osassa olivat ostajina varainhoitajat ja pankit. Ostajia ovat olleet myös eläkevakuutusyhtiöt, keskuspankit ja hedge-rahastot.
Von Gerich huomauttaa, että eri sijoittajat ostavat jossain määrin myös eri pituisia velkakirjoja. Lyhyempien velkakirjojen sijoittajissa nousevat yleensä esiin juuri keskuspankit, varainhoitajat ja pankit, kun taas pitkissä velkakirjoissa myös eläkesijoittajien ja vakuutusyhtiöiden osuus on suurempi.
Prosentuaalisesti suuri osuus sijoittajista on ulkomaisia, ja ulkomaisista sijoittajista suurin osa on eurooppalaisia.
Tarkkaa tietoa sijoittajista ei voida saada, sillä liikkeellelaskun jälkeen osa velkakirjoista voidaan myydä jälkimarkkinoilla. Se, ketkä liikkeellelaskussa ostavat velkakirjaa, kertoo kuitenkin siitä, ketkä siitä ovat yleisesti kiinnostuneet.
Joissain Euroopan maissa korkotason noususta ovat päässeet hyötymään piensijoittajat.
”Moni Euroopan maa on avannut uudelleen mahdollisuuden ostaa piensijoittajille tarkoitettuja velkakirjoja”, von Gerich sanoo.
”Suomi ei ole ainakaan vielä seurannut perässä.”
Suomen valtionvelan maturiteetti nousi nollakorkojen aikaan
Suomen nollakorkojen aikaan liikkeelle laskemien pitkän maturiteetin velkakirjojen arvo on siis tullut alas, mutta toinen puoli asiasta on, että mitä enemmän tällaisia velkakirjoja on liikkeellä, sitä hitaammin nousevat korot näkyvät valtion kukkarossa.
Siksi voisi kysyä, hyödynsikö valtiokonttori nollakorkojen ajan tarpeeksi hyvin laskemalla liikkeelle pitkän maturiteetin velkakirjoja.
Von Gerich huomauttaa, että Suomen velan keskimääräinen maturiteetti on noussut ja sikäli nollakorkojen aika hyödynnettiin.
”Mutta onko hyödynnetty riittävästi? Suomen keskimaturiteetti on edelleen lyhyempi kuin euroalueella keskimäärin. Jos vertaa siihen, voisi sanoa, että olisi ollut varaa pidentää enemmänkin”, von Gerich pohtii.
Monella velkojalla on niin paljon kiinteäkorkoisia velkakirjoja nollakorkojen ajalta, ettei nousseilla koroilla pääse tekemään rahaa.
Suomen Pankin suurten joukkovelkakirjaomistusten taustalla on EKP:n elvytysohjelma, jossa korkoja pyrittiin painamaan pitkällä aikavälillä alas niin, että keskuspankit ostivat joukkovelkakirjoja.
EKP:n ohjelma. Suomen Pankin suurten joukkovelkakirjaomistusten taustalla on EKP:n elvytysohjelma, jossa korkoja pyrittiin painamaan pitkällä aikavälillä alas niin, että keskuspankit ostivat joukkovelkakirjoja.
Suomen julkinen velka puhuttaa aina ja aivan erityisesti taas budjettiriihen aikaan. Onhan Suomen valtiolla velkaa jo 153 miljardia euroa Valtiokonttorin elokuun tiedon mukaan.
Mutta kenelle Suomi on oikein velkaa?
Valtionhallinnon suurin yksittäinen velkoja on Suomen Pankki, selviää Tilastokeskuksen rahoitustilinpidosta.
Suomen Pankin osuus valtionhallinnon velkapapereista vuonna 2022 oli 38 prosenttia ja ulkomaisten sijoittajien osuus noin 60 prosenttia. Suomen kansantalouden osuus, lukuun ottamatta Suomen Pankkia, oli vain kaksi prosenttia.
Suomen talous ei Suomen Pankin kautta kuitenkaan hyödy valtion velan korkojen noususta, vaan lyhyellä tähtäimellä sille on siitä enemmän haittaa.
Tämä johtuu siitä, että velkakirjoilla on useimmiten kiinteä kuponkikorko, josta on sovittu silloin, kun velkakirja on laskettu liikkeelle. Suomen Pankki osti Suomen velkakirjoja pitkällä maturiteetilla nollakorkojen ja negatiivisten korkojen aikaan.
Sillä on siis edelleen omistuksessaan rutkasti joukkovelkakirjoja, joista ei saa korkotuottoa.
Suomen Pankki tekee itseasiassa jopa tappiota, sillä se rahoittaa valtionlainaomistuksiaan pankkien reservien kautta, huomauttaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.
”Se joutuu rahoittamaan salkkuaan maksamalla neljän prosentin korkoa pankeille”, von Gerich avaa.
”Se heijastuu valtiollekin. Ei suoraan, koska Suomen Pankilla on puskureita, mutta jos Suomen Pankki on tulouttanut voittojaan alun perin valtiolle, niin sellaista ei ole lähivuosina odotettavissa.”
Suuri osa omistuksesta Euroopassa
Ulkomaiset Suomen joukkovelkakirjoihin sijoittaneet tahot ovat käytännössä samassa tilanteessa Suomen Pankin kanssa: korkeista koroista hyötyy lähinnä uusien sijoitusten kautta ja monella on salkussaan pitkän maturiteetin velkakirjoja nollakorkojen tai negatiivisten korkojen ajalta.
”Jos on iso korkosijoittaja, joka on omistanut paljon Suomen valtionlainoja, joissa on ollut pitkä juoksuaika, niin niiden arvo on tullut aika rajusti alas”, von Gerich summaa.
Ketkä sitten ovat ostaneet joukkovelkakirjoja sen jälkeen, kun velat ovat lähteneet nousuun?
Kun viime vuonna liikkeelle laskettujen velkakirjojen ostajista lasketaan keskiarvo, suurimmassa osassa olivat ostajina varainhoitajat ja pankit. Ostajia ovat olleet myös eläkevakuutusyhtiöt, keskuspankit ja hedge-rahastot.
Von Gerich huomauttaa, että eri sijoittajat ostavat jossain määrin myös eri pituisia velkakirjoja. Lyhyempien velkakirjojen sijoittajissa nousevat yleensä esiin juuri keskuspankit, varainhoitajat ja pankit, kun taas pitkissä velkakirjoissa myös eläkesijoittajien ja vakuutusyhtiöiden osuus on suurempi.
Prosentuaalisesti suuri osuus sijoittajista on ulkomaisia, ja ulkomaisista sijoittajista suurin osa on eurooppalaisia.
Tarkkaa tietoa sijoittajista ei voida saada, sillä liikkeellelaskun jälkeen osa velkakirjoista voidaan myydä jälkimarkkinoilla. Se, ketkä liikkeellelaskussa ostavat velkakirjaa, kertoo kuitenkin siitä, ketkä siitä ovat yleisesti kiinnostuneet.
Joissain Euroopan maissa korkotason noususta ovat päässeet hyötymään piensijoittajat.
”Moni Euroopan maa on avannut uudelleen mahdollisuuden ostaa piensijoittajille tarkoitettuja velkakirjoja”, von Gerich sanoo.
”Suomi ei ole ainakaan vielä seurannut perässä.”
Suomen valtionvelan maturiteetti nousi nollakorkojen aikaan
Suomen nollakorkojen aikaan liikkeelle laskemien pitkän maturiteetin velkakirjojen arvo on siis tullut alas, mutta toinen puoli asiasta on, että mitä enemmän tällaisia velkakirjoja on liikkeellä, sitä hitaammin nousevat korot näkyvät valtion kukkarossa.
Siksi voisi kysyä, hyödynsikö valtiokonttori nollakorkojen ajan tarpeeksi hyvin laskemalla liikkeelle pitkän maturiteetin velkakirjoja.
Von Gerich huomauttaa, että Suomen velan keskimääräinen maturiteetti on noussut ja sikäli nollakorkojen aika hyödynnettiin.
”Mutta onko hyödynnetty riittävästi? Suomen keskimaturiteetti on edelleen lyhyempi kuin euroalueella keskimäärin. Jos vertaa siihen, voisi sanoa, että olisi ollut varaa pidentää enemmänkin”, von Gerich pohtii.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Hän luonnehtii Suomen valtiokonttorin strategiaa ”kohtalaisen konservatiiviseksi.” Suomella oli pitkään sen verran vähän valtion velkaa, että sen jakamista suurelle määrälle maturiteettia ei pidetty järkevänä.
”Tämä konservatiivisuus on edelleen siellä, ettei välttämättä ole haluttu hypätä suoraan tekemään dramaattisia muutoksia keskimaturiteetissa”, hän sanoo.
”Helppo olisi kritisoida ja sanoa, että miksi ei myyty pelkkää pitkää velkakirjaa, kun korot oli matalia, mutta kyllä Suomi pikku hiljaa pidensi sitä. On otettu ennemmin pieniä askelia kuin suuria harppauksia.”
Kuka pitää valtaa Suomen pankissa?
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒
😍 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18033933v
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Onkon Orpo Petteri käyttänyt valtiovelkaa vain keppihevosena ja oikeutuksen epäinhimillisille päätöksille.?
Ehdottomasti on ! Petterin todellinen tarkoitus on asettaa duunarit asemaan jossa on oltava nöyrä ja hiljainen kaikkeen suostuva pelokas uurastaja.
Jos pieni suomi ei älyä ajoissa puolittaa pöhöttynyttä järjestelmäänsä on se auttamatta tuhon oma....
Soten menot on iso osa ja sotemenoja lihottaa kovasti keikkalääkärienpalkkaus. Keikka lääkärit tienaavat kaksinkertaisesti normilääkäreihin verrattuna.
Huom: Jos ja kun Suomen Pankki ostaa jälkimarkkinoilta Suomen valtion velkapapereita niin ei se osta niitä välttämättä Suomalaisella pääomalla !!
Olisi hyvä tutustua Suomen Pankin rooliin ja nykyiseen asemaan !
Suosittelisin asiasta kiinnostuneita myös katsomaan vaikkapa kotitalouksien varallisuutta eri maissa ! Suomeksi tätä ei löydy mutta Englanniksi kyllä !
Sieltä selviää, että Suomesta ei yksinkertaisesti suurta varallisuutta löydy !
Orpo haluaa köyhdyttää kansaa edelleen kasvattamalla tuloeroja. Rikkaat kantavat varallisuutta ulkomaille ostamalla ulkomaalaisia luksustuotteita.
Ehkä ostaa ehkä ei, niin se Nykäsen Matin sanoja lainatakseni.
Purran ja Orpon ottama velka on kaikkein kalleinta.
Ja sitä on budjetoitu jo Marinin kriisiajan hallitusta enemmän kokonaiset 46 000 000 000 euroa, ja päälle vielä 4 000 000 000 euroa tuottavan valtion omaisuuden myyntiä.
2008 vuoden jälkeen Suomen budjetti on ollut alijäämäinen. Kataisen aikoihin valtion budjetti oli 40 miljardin luokkkaa ja siihen nähden Kataisen ottamat 47 000 000 000,00 on valtava summa.
Joku "wahlroos" hyötyy Suomen velasta 3 miljardin verran, jos Purraa on uskominen. Mutta ketkä?
Asiasta asiaa https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jukkanieminen11/valtiovelan-ymmartaminen-aloittelijoille-ja-edistyville/