Suomi on nollakorkoihin rakastunut saari
Suomelle tilanne on kaikkein kurjin. Suomi on pussinperällä oleva saari. Venäjän kaupan lakkaamisen seurauksena käytännössä kaikki ulkomaankauppamme tapahtuu meri- ja lentorahdilla. Nämä kaikki ovat joutumassa EU:n ilmastomaksujen alle, ja Suomi kärsii suhteellisesti eniten. Tämän lisäksi varmasti myös ehdotellaan, että Suomen pitäisi maksaa ”köyhempien” maiden ilmastotoimien kustannuksia, aivan kuten jo elpymispaketin yhteydessä tapahtui.
Suomi on täysin poikkeuksellinen maa korkoherkkyytensä osalta. Suomessa lähes kaikki asuntolainat ovat vaihtuvakorkoisia, jolloin hetkellinenkin korkojen nousu satuttaa koko lainan osalta velallista välittömästi. Euroalueella vain joka viidesosa asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia.
Sama outous näkyy myös valtion päätöksissä. Suomen valtion velka on juoksuajaltaan tavattoman lyhyttä. Nollakorkojen aikana vallnnutta mahdollisuutta lainata matalalla kiinteällä korolla ja pitkällä juoksuajalla ei hyödynnetty, joten korkotason nousu nostaa valtiomme lainakorkomenoja nopeammin ja enemmän kuin muissa euromaissa.
Korkotason nopea ja raju nousu on sotkenut nollakorkoihin tottuneiden suunnitelmat. Korkotaso syö yritysten tuottoja, kun yhä suurempi osa voitoista menee korkokulujen kattamiseen. Sijoittaja puolestaan diskonttaa korkokulujen ja verojen jälkeisiä tuottoja aiempaa korkeammalla korolla. Investointeja perutaan, valtio leikkaa nousseiden korkomenojen takia muita menoja ja asuntolainakorkojen ja irtisanomisten keskellä kärvistelevät kotitaloudet leikkaavat tarpeettoman kulutuksen pois, mikä heikentää kotimarkkinoiden yksityistä ja julkista kysyntää.
Tämän johdosta yleinen käsitys on, että korkeat korot tai koronnostot ovat huono juttu osakemarkkinoille. Vastaavasti matalien korkojen tai korkojen laskemisen uskotaan olevan hyvä juttu osakkeille.
Matalien korkojen aika oli suhteellisen lyhyt. Finanssi- ja eurokriisien myötä Euroopassa ja USA:ssa kolmen kuukauden korot laskivat alle yhden prosenttiyksikön tason 2010-luvun alussa. Vaikka USA:ssa korkoja ehdittiin nostaa vuosikymmenen puolivälin jälkeen, taantuman uhka 2019 ja koronakriiisi käänsivät korot kuitenkin uudelleen nollatasoa kohti.
Tilanne muuttui rytinällä Ukrainan sodan seurauksena. Keskuspankit keksivät, että paras tapa haistattaa pitkät Putinille ja varmistaa rahoitusjärjestelmän vakaus, on nostaa korkoja. Kuten aiemminkin, on todennäköistä, että velkaantuneet yritykset, kotitaloudet ja valtiot kärsivät korkojen noususta, minkä seurauksena taloudellinen aktiviteetti vähenee, mahdollisesti jopa taantumaan asti.
Tämänhetkinen markkinaodotus on, että Euroopassa korkojen nostaminen on jo nyt tullut tiensä päähän, mutta USA:ssa saatetaan nähdä vielä yksi koronnosto.
Keskuspankit tulevat kuitenkin olemaan hyvin varovaisia, ja häveliäisyyssyistä ensimmäistä koronalennusta saadaan odottaa siihen pisteeseen asti, että korkotason noususta aiheutuneet taloudelliset vahingot ovat ilmeisiä. Ja koska korkoja perinteisesti lasketaan hitaasti ja yli ajan, tämä takaa, että isku taloudelle kestää pitkään, ja helpotus tulee monille liian myöhään.
Laskeva korkokäyrä varoittaa tulevasta taantumasta. Lyhyt korko on korkeampi kuin pitkä korko. Korkokäyrän sanotaan olevan laskeva. Laskeva korkokäyrä yleensä muodostuu tilanteessa, jossa tulevaisuudennäkymät ja siten myös inflaationäkymät ovat heikentyneet, mutta keskuspankkien suorassa kontrollissa olevat lyhyet korot ovat vielä korkealla. Kuten juuri nyt.
Aiemmin, kun korkoero on dipannut nollan alapuolelle ja lähtenyt sieltä nousemaan, takana on ollut pitkän kasvun ja inflaation värittämä jakso, johon koronnousut ovat juuri alkaneet tepsiä. Kylkiäisenä edessä häämöttää taantuma, joka pakottaa keskuspankit laskemaan korkoja nopeasti.
Korkokäyrä varoitti tulevasta taantumasta aiemmin 80-luvun lopulla, vuosituhannen vaihteessa, finanssikriisin kynnyksellä ja hieman ennen koronapandemiaa.
Korkoja lasketaan, kun menee huonosti – se ei ole hyvä uutinen!
Koska pitkästä korosta ei pysty päättelemään juuri mitään keskuspankin korkopolitiikan muutoksista, ja lyhyt korko kertoo vain keskuspankin tämänhetkisen korkoasennon, hyvänä kompromissina 2-vuotinen paljastaa meille markkinoiden näkemyksen siitä, miten keskuspankkikorot tulevat kohtal
Suomelle tilanne on kaikkein kurjin. Suomi on pussinperällä oleva saari. Venäjän kaupan lakkaamisen seurauksena käytännössä kaikki ulkomaankauppamme tapahtuu meri- ja lentorahdilla. Nämä kaikki ovat joutumassa EU:n ilmastomaksujen alle, ja Suomi kärsii suhteellisesti eniten. Tämän lisäksi varmasti myös ehdotellaan, että Suomen pitäisi maksaa ”köyhempien” maiden ilmastotoimien kustannuksia, aivan kuten jo elpymispaketin yhteydessä tapahtui.
Suomi on täysin poikkeuksellinen maa korkoherkkyytensä osalta. Suomessa lähes kaikki asuntolainat ovat vaihtuvakorkoisia, jolloin hetkellinenkin korkojen nousu satuttaa koko lainan osalta velallista välittömästi. Euroalueella vain joka viidesosa asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia.
Sama outous näkyy myös valtion päätöksissä. Suomen valtion velka on juoksuajaltaan tavattoman lyhyttä. Nollakorkojen aikana vallnnutta mahdollisuutta lainata matalalla kiinteällä korolla ja pitkällä juoksuajalla ei hyödynnetty, joten korkotason nousu nostaa valtiomme lainakorkomenoja nopeammin ja enemmän kuin muissa euromaissa.
Korkotason nopea ja raju nousu on sotkenut nollakorkoihin tottuneiden suunnitelmat. Korkotaso syö yritysten tuottoja, kun yhä suurempi osa voitoista menee korkokulujen kattamiseen. Sijoittaja puolestaan diskonttaa korkokulujen ja verojen jälkeisiä tuottoja aiempaa korkeammalla korolla. Investointeja perutaan, valtio leikkaa nousseiden korkomenojen takia muita menoja ja asuntolainakorkojen ja irtisanomisten keskellä kärvistelevät kotitaloudet leikkaavat tarpeettoman kulutuksen pois, mikä heikentää kotimarkkinoiden yksityistä ja julkista kysyntää.
Tämän johdosta yleinen käsitys on, että korkeat korot tai koronnostot ovat huono juttu osakemarkkinoille. Vastaavasti matalien korkojen tai korkojen laskemisen uskotaan olevan hyvä juttu osakkeille.
Matalien korkojen aika oli suhteellisen lyhyt. Finanssi- ja eurokriisien myötä Euroopassa ja USA:ssa kolmen kuukauden korot laskivat alle yhden prosenttiyksikön tason 2010-luvun alussa. Vaikka USA:ssa korkoja ehdittiin nostaa vuosikymmenen puolivälin jälkeen, taantuman uhka 2019 ja koronakriiisi käänsivät korot kuitenkin uudelleen nollatasoa kohti.
Tilanne muuttui rytinällä Ukrainan sodan seurauksena. Keskuspankit keksivät, että paras tapa haistattaa pitkät Putinille ja varmistaa rahoitusjärjestelmän vakaus, on nostaa korkoja. Kuten aiemminkin, on todennäköistä, että velkaantuneet yritykset, kotitaloudet ja valtiot kärsivät korkojen noususta, minkä seurauksena taloudellinen aktiviteetti vähenee, mahdollisesti jopa taantumaan asti.
Tämänhetkinen markkinaodotus on, että Euroopassa korkojen nostaminen on jo nyt tullut tiensä päähän, mutta USA:ssa saatetaan nähdä vielä yksi koronnosto.
Keskuspankit tulevat kuitenkin olemaan hyvin varovaisia, ja häveliäisyyssyistä ensimmäistä koronalennusta saadaan odottaa siihen pisteeseen asti, että korkotason noususta aiheutuneet taloudelliset vahingot ovat ilmeisiä. Ja koska korkoja perinteisesti lasketaan hitaasti ja yli ajan, tämä takaa, että isku taloudelle kestää pitkään, ja helpotus tulee monille liian myöhään.
Laskeva korkokäyrä varoittaa tulevasta taantumasta. Lyhyt korko on korkeampi kuin pitkä korko. Korkokäyrän sanotaan olevan laskeva. Laskeva korkokäyrä yleensä muodostuu tilanteessa, jossa tulevaisuudennäkymät ja siten myös inflaationäkymät ovat heikentyneet, mutta keskuspankkien suorassa kontrollissa olevat lyhyet korot ovat vielä korkealla. Kuten juuri nyt.
Aiemmin, kun korkoero on dipannut nollan alapuolelle ja lähtenyt sieltä nousemaan, takana on ollut pitkän kasvun ja inflaation värittämä jakso, johon koronnousut ovat juuri alkaneet tepsiä. Kylkiäisenä edessä häämöttää taantuma, joka pakottaa keskuspankit laskemaan korkoja nopeasti.
Korkokäyrä varoitti tulevasta taantumasta aiemmin 80-luvun lopulla, vuosituhannen vaihteessa, finanssikriisin kynnyksellä ja hieman ennen koronapandemiaa.
Korkoja lasketaan, kun menee huonosti – se ei ole hyvä uutinen!
Koska pitkästä korosta ei pysty päättelemään juuri mitään keskuspankin korkopolitiikan muutoksista, ja lyhyt korko kertoo vain keskuspankin tämänhetkisen korkoasennon, hyvänä kompromissina 2-vuotinen paljastaa meille markkinoiden näkemyksen siitä, miten keskuspankkikorot tulevat kohtal
Vastaukset 6
Vanhimmat
Korkojen nousu iskee rajusti velkaantuneeseen Suomeen. Suomalaiset 2023 ovat suurelta osin persaukisia. Uusi ilmiö on asuntojen reaaliarvojen romahdus. Nuori sukupolvi tulee perimään lähes arvottomia kiinteistöjä vanhemmiltaan.
Muissa EU-maissa vain noin 20% asuntolainoista vaihtuvakorkoisia. Suomessa noin 95%. Suomalaiset asuntovelalliset ovat nyt todella kusessa.
Suomi on periferia. Tätä Kokoomus ja valtamedia ei halua tunnustaa.
Suomen eliitti on tyhmää ja kansa laiskaa. Eivät saa mitään aikaan ja muut maat lyspävät Suomea mennen tullen.
Suomalaiset eivät vielä edes tajua miten kusessa he tulevat vielä olemaan.
Korkotaso on kaikissa euromaissa sama. Se on ihan lainanottajasta itsestään kiinni minkälaiseen korkoon velkansa sitoo.