EU vaatii Suomen muuttamaan lakia rasismin estämiseksi

Etusivulle



JUURI NYT: Joulu­kalenterit saapuivat kauppoihin
MAINOS: Kokeile Hesaria kaksi viikkoa maksutta. Kokeilujakso päättyy automaattisesti.
Politiikka|
Lainsäädäntö
EU-komissio vaatii Suomea kiristämään rikos­lakia rasismin torjumiseksi
EU-komissio on aloittanut jo kaksi vuotta sitten Suomea vas
Hallitus esitteli elokuun lopussa lehdistötilaisuudessa tiedonantonsa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Hallitus esitteli elokuun lopussa lehdistötilaisuudessa tiedonantonsa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

HALLITUKSELLA on suuri paine kiristää rikoslakia rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi, ilmenee Euroopan komission Suomelle esittämistä vaatimuksista.

Komissio aloitti jo kaksi vuotta sitten Suomea vastaan rikkomusmenettelyn, koska rikoslaissa ei torjuta riittävän tehokkaasti rasismia ja muukalaisvihaa. Keskustelut Suomen ja komission välillä jatkuvat edelleen.

Ongelmana on erityisesti säännös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Se on komission mielestä Suomessa liian suppea.

Nykyisellä hallituksella ei ole konkreettisia aikomuksia rikoslain kiristämiseksi tältä osin, eikä asiaa löydy lainsäädäntösuunnitelmasta. Sen sijaan hallituspuolue perussuomalaiset on aiemmin vaatinut, että määritelmää supistettaisiin.

EUROOPAN komission Suomea vastaan aloittama sopimusrikkomusmenettely perustuu jäsenvaltioiden vuonna 2008 hyväksymään puitepäätökseen.

Sen nojalla jäsenvaltioiden on säädettävä rangaistavaksi esimerkiksi julkinen yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai sen jäseneen.

Lisäksi puitepäätöksessä kielletään eräät vihapuheen muodot, kuten joukkotuhonnan eli esimerkiksi holokaustin julkinen puolustelu, kieltäminen tai vakava vähätteleminen, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan.

Hallitus laati elokuussa yhdenvertaisuustiedonannon, jonka mukaan muun muassa holokaustin kiistäminen kriminalisoidaan.

Helsingin Sanomien hankkimista oikeusministeriön ja ulkoministeriön asiakirjoista selviää, että holokaustin kiistämisen kriminalisointi ei ole komission mielestä riittävää.

ASIAKIRJOJEN perusteella Suomessa rangaistavaksi säädetty kiihottaminen kansanryhmää vastaan on komission mielestä määritelmällisesti suppeampi kuin puitepäätös edellyttää.

Toisin sanoen eräät teot, jotka nykyisin tuomittaisiin julkisena kehottamisena rikokseen, kunnianloukkauksena tai laittomana uhkauksena, pitäisi komission mielestä määritellä pikemminkin kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan.

Nykyisin kansanryhmää vastaan kiihottamista on se, jos uhkaa, panettelee tai solvaa jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella.

Suomen rikoslaki ei siis kata täysin puitepäätöksessä kiellettyä julkista yllytystä väkivaltaan ja vihaan eikä joukkotuhonnan puolustamista, kiistämistä tai vakavaa vähättelyä.

HELSINGIN yliopiston valtiosääntö­oikeuden professori Tuomas Ojasen mukaan komissio pelaa yleensä mahdollisim­man varman päälle, kun kyse on sopimusrikkomus­menettelystä.

Rikkomus­menettelyä tuskin olisi aloitettu, jos komissio ei olisi liki vuorenvarma, ettei voimassa oleva rikoslaki riittävästi toteuta puitepäätöksen kriminalisointi­velvoitteita.

Lisäksi rikkomusmenettelyn aloittamista selittää asian painoarvo, Ojanen sanoo. Puitepäätöksellä torjutaan rasismia ja muukalaisvihaa. Kyse on siis ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, jotka ovat EU:n perusarvoja.

Ojanen painottaa, että kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisointi perustuu puitepäätöksen ohella YK:n rotusyrjintäsopimuksen sekä kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen kriminalisointivelvoitteisiin.

”Puitepäätöksen perusteella on liki ilmiselvää, että kansanryhmää vastaan kiihottamisen pykälää pitää Suomessa laajentaa, minkä komissio on myös selvästi todennut. Ei ole nähdäkseni mitenkään mahdollista supistaa kiihottamispykälää, sen poistamisesta puhumattakaan, kuten jotkut poliitikot ilmeisesti haluaisivat”, Ojanen sanoo.

EDUSKUNNAN perustuslakivaliokunnan mukaan kiihottamista kansanryhmää vastaan voidaan pitää vakavana rikoksena, joka perustuu useisiin Suomea sitoviin kansainvälisiin velvoitteisiin.

Valiokunnan mukaan rasistisilla ilmauksilla ei tulisi olla sijaa poliittisessa keskustelussa. Luonteeltaan rasistiset ja muukalaisvihamieliset vakavat rikokset loukkaavat ihmisoikeuksia ja uhkaavat oikeusvaltion periaatteita ja demokratian vakautta.

Valiokunta on lisäksi korostanut, ettei kiihottaminen kansanryhmää vastaan nauti perustuslain sananvapauden tai esimerkiksi yhdistymis- ja kokoontumisvapauden suojaa.

Komissio on arvioinut aika suoraan, että Suomen nykyinen rikoslaki ei ole puitepäätöksen kannalta riittävä rasismin ja muukalais­vihan torjumisessa. Komissio on esittänyt näkemyksensä vahvasti, eikä se ole ollut nähdäkseni lainkaan tyytyväinen Suomen antamiin selityksiin”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander.

EDELLISEN hallituksen aikana oikeusministeriössä ja ulkoministeriössä laadittiin muistio, jossa esitetään laajennusta rikoslain määritelmään kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.

Maaliskuussa laaditun muistion mukaan hallituksen esitys rikoslain muuttamisesta annettaisiin eduskunnalle marraskuun loppuun mennessä ja muutokset saatettaisiin voimaan viimeistään kesäkuun ensimmäisenä päivänä 2024.

Nykyisen hallituksen lainsäädäntösuunnitelmassa esitystä ei kuitenkaan enää ole edes kevätistuntokaudella.

KOMISSIO aloittaa sopimusrikkomusmenettelyn virallisella huomautuksella, jonka täydennyksen Suomi on vastaanottanut tammikuussa.

Jos komissio ei ole tyytyväinen saamaansa vastaukseen, se lähettää perustellun lausunnon, johon valtion on määräajassa vastattava. Komissio ei ole ainakaan vielä lähettänyt Suomelle perusteltua lausuntoa.

Mikäli vastaus perusteltuun lausuntoon olisi edelleen komission mielestä puutteellinen, se voi nostaa sopimusrikkomuskanteen Suomea vastaan Euroopan unionin tuomioistuimessa. Silloin tuomioistuin viime kädessä päättäisi, onko Suomi laiminlyönyt puitepäätöksen asianmukaisen täytäntöönpanon.

Viimeinen sana puitepäätöksen edellyttämistä lainsäädäntömuutoksista on siis EU-tuomioistuimella, jos asia etenee sinne asti. Aika ajoin tuomioistuin on ollut eri mieltä komission kanssa EU-oikeuden tulkinnasta sopimusrikkomusmenettelyssä.

OIKEUSMINISTERI Leena Meren (ps) mukaan yhdenvertaisuustiedonannossa mainittu holokaustin kiistämisen kriminalisointi perustui hallitukseen yhteiseen tahtoon eikä niinkään komission aloittamaan rikkomusmenettelyyn.


Oikeusministeri Leena Meri
Oikeusministeri Leena Meri KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

”Mitä tulee komission aloittamaan rikkomus­menettelyyn, pohdimme parhaillaan uutta vastausta komissiolle ja sitä, miten aiomme toimia. Asia käsitellään todennäköisesti lähiviikkoina myös EU-ministerivalio­kunnassa, jotta asiaan saadaan puolueiden yhteinen näkemys.”

Rikkomus­menettelyn luottamukselli­suuden takia oikeusministeri Meri ei voi kertoa yksityis­kohtaisesti, mistä asioista Suomella ja komissiolla on eniten erimielisyyttä.

”Kyse on sanavapauslainsäädännöstä, joka on demokratian kulmakivi. Siksi meidän täytyy olla erittäin huolellisia, jotta emme pelkästään esimerkiksi yhteiskunnallisen keskustelun takia ala tehdä rikoslainsäädäntöön tarpeettomia muutoksia”, Meri sanoo.

ASIAKIRJOJEN perusteella oikeusministeriö arvioi vielä keväällä, että kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisoinnin alaa on laajennettava eli kiristettävä.

Hallituspuolueista etenkin perussuomalaiset on vastustanut kiristyksiä ja kannattanut väljennyksiä.

”Ministeriön näkemys on valmistunut hankalaan ajankohtaan juuri ennen eduskuntavaaleja. Virkamiesvalmistelun lisäksi asia edellyttää poliittista punnintaa. Henkilökohtaisesti olen esittänyt tietyistä seikoista hieman duubioita [epäilyjä], onko rikoslainsäädännössämme tosiaan sellaisia aukkoja kuin komissio katsoo”, Meri sanoo.

Hän myös korostaa, että rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan säännösten on oltava täsmällisiä ja tarkkarajaisia, jotta ihmiset ymmärtävät, millaiset teot ovat rangaistuksen uhalla kiellettyjä.

”Kansanryhmää vastaan kiihottamisessa on kriminalisoitu panettelu ja solvaaminen, jotka ovat aika hähmäisiä. Siksi ihmisten on vaikeaa ennakoida, millainen puhe on laitonta tai laillista. Tämä asia olisi mielestäni syytä pohtia komission aloittamasta rikkomusmenettelystä huolimatta.”

Vähennetään suoraan ministereiden palkasta.

Mitenkäs se Orpo nyt tuolleen, kun on mainostanut Kokoomusta Suomen EU-myönteisimpänä puolueena? Hänkö alkaisi heristämään sormea EU:lle?

Anonyymi00014 kirjoitti:

Mitenkäs se Orpo nyt tuolleen, kun on mainostanut Kokoomusta Suomen EU-myönteisimpänä puolueena? Hänkö alkaisi heristämään sormea EU:lle?

Rusinat Fixit-pullasta.