Kannattaa tiltujenkin lukea ajatuksella koska teillä on yleensä epäselvää kaikki.
VIIME viikolla vedettiin lippu alas Suomen Pietarin-pääkonsulaatissa.
Suomi vastasi Venäjän päätökseen sulkemalla Turun-konsulaatin, jota pidettiin Pietarin-konsulaatin vastinparina Suomen kamaralla.
Lue lisää: Suomen lippu laskettiin viimeisen kerran ja leijonavaakuna irrotettiin – tällaiset olivat tunnelmat Pietarissa
MUTTA VENÄJÄN Ahvenanmaan-konsulaatin tulevaisuuden osalta selvitykset ovat kesken. Siitä ei ole varmuutta, milloin Suomi Ahvenanmaan konsulaatin kohtalon ratkaisee – ja mihin suuntaan.
”
Ahvenanmaan konsulaatin kohtalo nousee keskeisesti esille myös koko ajan kiihtyvässä presidenttikisassa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi kesäkuussa pyytäneensä selvitystä aiheesta. Sitä valmistellaan yhä.
Lue lisää: Kommentti: Kohta kellot soivat Putinin Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatille
Ahvenanmaan konsulaatin kohtalo nousee keskeisesti esille myös koko ajan kiihtyvässä presidenttikisassa.
Osa ehdokkaista aikailee ja pohtii.
Jyrkintä kantaa ehdokkaista on edustanut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, joka sulkisi konsulaatin oikopäätä. Ex-ulkoministeri, vihreiden ehdokas Pekka Haavisto on sanonut, että asian suhteen tulee pitää pää kylmänä. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on kuvaillut konsulaattia historialliseksi kummajaiseksi, joka tulisi lakkauttaa.
Lue lisää: Mika Aaltola vaatii puolustuskäytävää koko itärajan pituudelle
Keskustan presidenttiehdokas, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk) pyöritteli asiaa HAAPALA-TV:n haastattelussa viime viikolla, mutta päätyi lopulta kääntämään peukalonsa mieluummin alas- kuin ylöspäin – eli hänkin on valmis konsulaatin sulkemiseen.
”
Merikasarmilla ollaan sitä mieltä, ettei konsulaatin lakkauttamisesta olisi varsinaista hyötyä.
Lue lisää: HAAPALA-TV: Olli Rehn Venäjän konsulaatista Ahvenanmaalla: ”Se on kyllä aikamoinen muinaisjäänne”
ULKOMINISTERIÖN virkamiehet katselevat IS:n tietojen mukaan asiaa toisesta suunnasta.
Merikasarmilla ollaan sitä mieltä, ettei konsulaatin lakkauttamisesta olisi varsinaista hyötyä.
Lakkauttamista voi pitää symbolisena eleenä Venäjän Ukrainaan kohdistamaan rikolliseen hyökkäykseen, mutta sen lakkauttaminen saattaisi aiheuttaa enemmän riesaa kuin hyötyä.
Uhkanakaan konsulaattia ei osata pitää, kun Maarianhaminassa on vain yksi venäläisdiplomaatti puolisoineen. Toisaalta monet ihmettelevät, miksi keskellä Itämerta on Venäjän tarkkailupiste, kun Suomi on jo Natossa ja kohta Ruotsikin.
SELVITYSTÄ Venäjän konsulaatista kuvataan ”juridisesti kiharaksi” ja ”kimurantiksi” kuvioksi, johon liittyy useita ulottavuuksia.
Tilannetta vaikeuttaa, että monet kytkevät konsulaatin ja Ahvenanmaan demilitarisoinnin samaan pakettiin, vaikka siitä ei ole kysymys.
Saarimaakunnan demilitarisoinnista sovittiin jo 1856 Venäjän hävittyä Krimin sodan. Kansainliitto vahvisti demilitarisoinnin 1921. Konsulaatti perustettiin talvisodan jälkeen 1940, kun Neuvostoliitto päätti ”valvoa” demilitarisointia paikan päällä Maarianhaminassa.
Konsulaatin kuvaaminen nykyajan ”kummajaiseksi” ei ole kaukaa haettu.
AHVENANMAAN demilitarisoinnista luopuminen ei ole ollut missään vaiheessa Suomen virallinen tavoite. Niinistön tilaamassa selvityksessä otettaneen kantaa konsulaatin osalta myös Pariisin vuoden 1947 rauhansopimukseen.
Venäjän konsulaatin kohtalosta asiasta on väännetty kättä nyt puolitoista vuotta, eli sen mitä Venäjän ja Ukrainan sota on kestänyt. Lakkauttamisen puoltopuheita on kuultu julkisuudessa enemmän kuin konsulaatin säilytyspuheenvuoroja.
Syksyn tai talven mittaa nähdään, kumpi kanta voittaa: ulkoministeriön virkamiesnäkemys vai joidenkin presidenttiehdokkaiden vaalinäkemys: presidentti johtaa maaliskuunkin jälkeen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Ulkoministeriölähteiden mukaan myöskään Ruotsi ei näe konsulaatin lakkauttamisessa suurta järkeä. Ruotsissa Ahvenanmaan kysymystä seurataan tarkasti, mikä ei ole ihme, halusihan Ruotsi 1920-luvulla Ahvenanmaan itselleen. Suomi sai sen Kansainliiton päätöksellä.
Mutta kun presidentinvaalitaistelu kovenee, ehdokkaat joutuvat tenteissä ottamaan asiaan taatusti kantaa, ja moneen kertaan.
Ajan henki tukee sitä, että konsulaatti pitää lakkauttaa. Presidenttiehdokkaat kulkevat luonnollisesti ajan hengen mukana, sillä konsulaatin säilyttämisen puolesta puhuva ehdokas saa herkästi mainetta Venäjän mielistelijänä.
VIIME viikolla vedettiin lippu alas Suomen Pietarin-pääkonsulaatissa.
Suomi vastasi Venäjän päätökseen sulkemalla Turun-konsulaatin, jota pidettiin Pietarin-konsulaatin vastinparina Suomen kamaralla.
Lue lisää: Suomen lippu laskettiin viimeisen kerran ja leijonavaakuna irrotettiin – tällaiset olivat tunnelmat Pietarissa
MUTTA VENÄJÄN Ahvenanmaan-konsulaatin tulevaisuuden osalta selvitykset ovat kesken. Siitä ei ole varmuutta, milloin Suomi Ahvenanmaan konsulaatin kohtalon ratkaisee – ja mihin suuntaan.
”
Ahvenanmaan konsulaatin kohtalo nousee keskeisesti esille myös koko ajan kiihtyvässä presidenttikisassa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi kesäkuussa pyytäneensä selvitystä aiheesta. Sitä valmistellaan yhä.
Lue lisää: Kommentti: Kohta kellot soivat Putinin Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatille
Ahvenanmaan konsulaatin kohtalo nousee keskeisesti esille myös koko ajan kiihtyvässä presidenttikisassa.
Osa ehdokkaista aikailee ja pohtii.
Jyrkintä kantaa ehdokkaista on edustanut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, joka sulkisi konsulaatin oikopäätä. Ex-ulkoministeri, vihreiden ehdokas Pekka Haavisto on sanonut, että asian suhteen tulee pitää pää kylmänä. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on kuvaillut konsulaattia historialliseksi kummajaiseksi, joka tulisi lakkauttaa.
Lue lisää: Mika Aaltola vaatii puolustuskäytävää koko itärajan pituudelle
Keskustan presidenttiehdokas, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk) pyöritteli asiaa HAAPALA-TV:n haastattelussa viime viikolla, mutta päätyi lopulta kääntämään peukalonsa mieluummin alas- kuin ylöspäin – eli hänkin on valmis konsulaatin sulkemiseen.
”
Merikasarmilla ollaan sitä mieltä, ettei konsulaatin lakkauttamisesta olisi varsinaista hyötyä.
Lue lisää: HAAPALA-TV: Olli Rehn Venäjän konsulaatista Ahvenanmaalla: ”Se on kyllä aikamoinen muinaisjäänne”
ULKOMINISTERIÖN virkamiehet katselevat IS:n tietojen mukaan asiaa toisesta suunnasta.
Merikasarmilla ollaan sitä mieltä, ettei konsulaatin lakkauttamisesta olisi varsinaista hyötyä.
Lakkauttamista voi pitää symbolisena eleenä Venäjän Ukrainaan kohdistamaan rikolliseen hyökkäykseen, mutta sen lakkauttaminen saattaisi aiheuttaa enemmän riesaa kuin hyötyä.
Uhkanakaan konsulaattia ei osata pitää, kun Maarianhaminassa on vain yksi venäläisdiplomaatti puolisoineen. Toisaalta monet ihmettelevät, miksi keskellä Itämerta on Venäjän tarkkailupiste, kun Suomi on jo Natossa ja kohta Ruotsikin.
SELVITYSTÄ Venäjän konsulaatista kuvataan ”juridisesti kiharaksi” ja ”kimurantiksi” kuvioksi, johon liittyy useita ulottavuuksia.
Tilannetta vaikeuttaa, että monet kytkevät konsulaatin ja Ahvenanmaan demilitarisoinnin samaan pakettiin, vaikka siitä ei ole kysymys.
Saarimaakunnan demilitarisoinnista sovittiin jo 1856 Venäjän hävittyä Krimin sodan. Kansainliitto vahvisti demilitarisoinnin 1921. Konsulaatti perustettiin talvisodan jälkeen 1940, kun Neuvostoliitto päätti ”valvoa” demilitarisointia paikan päällä Maarianhaminassa.
Konsulaatin kuvaaminen nykyajan ”kummajaiseksi” ei ole kaukaa haettu.
AHVENANMAAN demilitarisoinnista luopuminen ei ole ollut missään vaiheessa Suomen virallinen tavoite. Niinistön tilaamassa selvityksessä otettaneen kantaa konsulaatin osalta myös Pariisin vuoden 1947 rauhansopimukseen.
Venäjän konsulaatin kohtalosta asiasta on väännetty kättä nyt puolitoista vuotta, eli sen mitä Venäjän ja Ukrainan sota on kestänyt. Lakkauttamisen puoltopuheita on kuultu julkisuudessa enemmän kuin konsulaatin säilytyspuheenvuoroja.
Syksyn tai talven mittaa nähdään, kumpi kanta voittaa: ulkoministeriön virkamiesnäkemys vai joidenkin presidenttiehdokkaiden vaalinäkemys: presidentti johtaa maaliskuunkin jälkeen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Ulkoministeriölähteiden mukaan myöskään Ruotsi ei näe konsulaatin lakkauttamisessa suurta järkeä. Ruotsissa Ahvenanmaan kysymystä seurataan tarkasti, mikä ei ole ihme, halusihan Ruotsi 1920-luvulla Ahvenanmaan itselleen. Suomi sai sen Kansainliiton päätöksellä.
Mutta kun presidentinvaalitaistelu kovenee, ehdokkaat joutuvat tenteissä ottamaan asiaan taatusti kantaa, ja moneen kertaan.
Ajan henki tukee sitä, että konsulaatti pitää lakkauttaa. Presidenttiehdokkaat kulkevat luonnollisesti ajan hengen mukana, sillä konsulaatin säilyttämisen puolesta puhuva ehdokas saa herkästi mainetta Venäjän mielistelijänä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yksikään vakavasti otettava presidenttiehdokas ei halua menettää Ahvenanmaan ääniä. :)
Venäjän Ahvenanmaan konsulaatin kohtalo saattaa ratketa Suomen presidentin vaaleissa kuin Haaviston Pekan kaverin ryppynaru.
Suiolaa sulkijalihaksen haavoihin?
No nyt Tiltu jo luulee että Venäjä pystyy handlaamaan äänestystulokset samalla tavalla kuin Putinin vaaleissa.