Voitteko kerto mulle ekonoomit miten talous nouse

Oleelista suimen talousessa ei ole kansan ostoboima vaan kuinka oaljon yritytukea jaetaan ilmaiseksi. Ulkomaan belkaa ttavii juuri siksi ota jotta saadaan yritytuet maksatettua palkansajillamja loput velkaa.

Taantuma uhkaa Suomea – useat merkit viestivät synkkenevästä kehityksestä
Taantuma on edessä, usea indikaattori kertoo.


JAA

Suomen viennistä huomattava osa on investointitavaroita. Kuvassa kontteja Vuosaaren satamassa Helsingissä.
Suomen viennistä huomattava osa on investointitavaroita. Kuvassa kontteja Vuosaaren satamassa Helsingissä. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA, JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA, RIO GANDARA

Kari Rintakoski
2.9. 7:45
TAANTUMAN puolesta puhuu nyt moni asia. Näistä tärkeimpinä kotitalouksien kulutus, viennin näkymät ja varsin dramaattista muutosta osoittava rakentaminen.

Hiljattain lievää taantumaa povasi OP-ryhmä, jonka ekonomistit ennustivat Suomen talouden tänä vuonna supistuvan 0,3 prosenttia. Ensi vuonna kasvua ei syntyisi ollenkaan, muttei talous toisaalta supistuisikaan.

Aktia-pankin pääekonomisti Lasse Corin listaa kolme keskeistä tekijää, jotka puhuvat taantuman puolesta.

Ensinnäkin yksityinen kulutus on heikkenemässä. Kesän aikana kotitalouksien kulutusta ovat ylläpitäneet säästöt. Mukavasti menneen kesän jälkeen edessä ovatkin vyönkiristykset ja ylimääräisestä kulutuksesta säästäminen.

– Se vaikuttaa tietysti laajasti talouteen, Corin sanoo Ilta-Sanomille

Toisena tekijänä on vientisektori, jonka keskeiset tuotteet ovat teollisuuden käyttämiä investointitavaroita. Kun keskeisissä vientimaissamme Ruotsissa ja Saksassa teollisuuden luottamus on heikentynyt, tietää se heikentyneitä näkymiä myös viennillemme.

– Kolmantena on rakentaminen. Siellä on nähty tosi massiivinen muutos aktiviteetissa, mikä näkyy etenkin rakennusluvissa, Corin sanoo.

TILASTOKESKUS kertoo, että asuinrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni huhti-kesäkuussa 58 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Vastaavasti tuoreessa blogikirjoituksessaan Corin laskee, että kahdentoista kuukauden liukuvalla summalla laskettuna myönnettyjen lupien määrä oli kesäkuussa 31 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Blogissaan Corin huomauttaa, että Suomen riippuvuus rakentamisesta on kasvanut. Viime vuonna Suomen bruttokansantuotteesta 15 prosenttia tuli rakennusinvestoinneista, kun euroalueen keskiarvo oli 11,6 prosenttia.

– Rakentamisen merkitys taloudellemme on kasvanut, sillä vuonna 2015 noin 12 prosenttia Suomen bruttokansatuotteesta muodostui rakennusinvestoinneista. Tilanteen merkityksestä kertoo jotain se, että rakentamisen osuus oli viimeksi yhtä suuri kasinovuosien jälkimainingeissa ja suuren pankkikriisin kynnyksellä vuonna 1991, hän kirjoittaa.

Rakentamisen ovat lyöneet maihin nopeasti nousseet korot, jotka ovat nostaneet paitsi rakennusyhtiöiden rahoituskustannuksia myös kotitalouksien lainanhoitokuluja. Kun korot liikkuivat vuosikausia nollan prosentin tienoilla, ovat ne nyt nousseet hyvin nopeasti, ja kahdentoista kuukauden euribor liikkuu jo yli neljässä prosentissa.

Korkojen nousu on näkynyt asuntomarkkinoilla kauppamäärien vähentymisenä ja myyntiaikojen pidentymisenä.

– Asuntomarkkinoilla voidaan puhua tasonmuutoksesta. Viitekoron nousu nollasta neljään prosenttiin on iso muutos, se merkitsee lainanhoitokuluihin satojen euron korotusta kuukaudessa, Corin sanoo Ilta-Sanomille.

– Sillä taas on iso vaikutus siihen, kuinka iso laina halutaan ottaa. Uskon etteivät ihmiset kuitenkaan halua, että asumiseen menee yltiöpäisen paljon rahaa. Nyt ei haluta ottaa yhtä suuria lainoja kuin aiemmin, mikä on ihan ymmärrettävää.

MYÖS työmarkkinat ovat antaneet ensimmäisiä merkkejään taloudellisen toimeliaisuuden hidastumisesta ja talousnäkymien muuttumisesta aiempaa epävarmemmiksi. Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan työllisten määrä oli heinäkuussa 64 000 henkilöä pienempi kuin vuotta aiemmin. Samalla työllisyysaste laski ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi.

Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pääekonomisti Penna Urrila.

– Nyt nähtävissä ensimmäiset vähän selvemmät merkit työllisyyden heikkenemisestä, Kuntarahoituksen Vesala kommentoi hiljattain pikaviestipalvelu X:ssä eli entisessä Twitterissä.

EKP on viimeiset 10 vuotta yrittåänyt elvyttää Euroopan taloutta pumppaamalla joka kuukausi 80 miljardia euroa lisää ilmaista LTR-rahaa talouteen.

Eii näköjään ole toiminut, kun koko EU-alue ja Suomi mukana on nykytilassansa.

Jos Suomen 11,5 Mrd euron suuruisen vuosivelan kasvattaisi vaikka 15...20 miljardiksi ensi vuodella, niin ei sekään nosta Suomen taloutta.

Pitäai ns. Eikaidenkin osalistua säästötalkoisiin esim lapsilisät pois ja yritystuet verolle

Ei käy
Yritys tuki sosialistit

Me kokoomus halutaan kaikkien rahat
Ek ja rikkaat yritys johto ja jaetaan ne miljoona ulkomille meidän tileille
Sitten kun Suomi on lypsetty kadotaan ulkomaille itsekkin

Ek kokoomus mtv3