Voitteko kerto mulle ekonoomit miten talous nouse
Kun kansalta bviedään ostovoima
Ei rikkaat rahojaan vie tori. mummoille ja nappikauppiaille ostamalla roskaa
Klyhät heidät on elätyänee tukiaislaan.
Nyt kun on pienituloisen rahat kortilla
Euuanhinta ja lainan korot ja jallitusmei heitp elbytä
Rikaiden rahathannmenee aina beroparatiiseihin pois suomen talouselämän. kierrosta
Kun kansalta bviedään ostovoima
Ei rikkaat rahojaan vie tori. mummoille ja nappikauppiaille ostamalla roskaa
Klyhät heidät on elätyänee tukiaislaan.
Nyt kun on pienituloisen rahat kortilla
Euuanhinta ja lainan korot ja jallitusmei heitp elbytä
Rikaiden rahathannmenee aina beroparatiiseihin pois suomen talouselämän. kierrosta
Vastaukset 15
Vanhimmat
Oleelista suimen talousessa ei ole kansan ostoboima vaan kuinka oaljon yritytukea jaetaan ilmaiseksi. Ulkomaan belkaa ttavii juuri siksi ota jotta saadaan yritytuet maksatettua palkansajillamja loput velkaa.
Äänestä
Kommentoi
Anonyymi
04.10.2023 11:32
Taantuma uhkaa Suomea – useat merkit viestivät synkkenevästä kehityksestä
Taantuma on edessä, usea indikaattori kertoo.
JAA
Suomen viennistä huomattava osa on investointitavaroita. Kuvassa kontteja Vuosaaren satamassa Helsingissä.
Suomen viennistä huomattava osa on investointitavaroita. Kuvassa kontteja Vuosaaren satamassa Helsingissä. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA, JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA, RIO GANDARA
Kari Rintakoski
2.9. 7:45
TAANTUMAN puolesta puhuu nyt moni asia. Näistä tärkeimpinä kotitalouksien kulutus, viennin näkymät ja varsin dramaattista muutosta osoittava rakentaminen.
Hiljattain lievää taantumaa povasi OP-ryhmä, jonka ekonomistit ennustivat Suomen talouden tänä vuonna supistuvan 0,3 prosenttia. Ensi vuonna kasvua ei syntyisi ollenkaan, muttei talous toisaalta supistuisikaan.
Aktia-pankin pääekonomisti Lasse Corin listaa kolme keskeistä tekijää, jotka puhuvat taantuman puolesta.
Äänestä
Kommentoi
Anonyymi
04.10.2023 11:33
Ensinnäkin yksityinen kulutus on heikkenemässä. Kesän aikana kotitalouksien kulutusta ovat ylläpitäneet säästöt. Mukavasti menneen kesän jälkeen edessä ovatkin vyönkiristykset ja ylimääräisestä kulutuksesta säästäminen.
– Se vaikuttaa tietysti laajasti talouteen, Corin sanoo Ilta-Sanomille
Toisena tekijänä on vientisektori, jonka keskeiset tuotteet ovat teollisuuden käyttämiä investointitavaroita. Kun keskeisissä vientimaissamme Ruotsissa ja Saksassa teollisuuden luottamus on heikentynyt, tietää se heikentyneitä näkymiä myös viennillemme.
– Kolmantena on rakentaminen. Siellä on nähty tosi massiivinen muutos aktiviteetissa, mikä näkyy etenkin rakennusluvissa, Corin sanoo.
Äänestä
Kommentoi
Anonyymi
04.10.2023 11:33
TILASTOKESKUS kertoo, että asuinrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni huhti-kesäkuussa 58 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Vastaavasti tuoreessa blogikirjoituksessaan Corin laskee, että kahdentoista kuukauden liukuvalla summalla laskettuna myönnettyjen lupien määrä oli kesäkuussa 31 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.
Blogissaan Corin huomauttaa, että Suomen riippuvuus rakentamisesta on kasvanut. Viime vuonna Suomen bruttokansantuotteesta 15 prosenttia tuli rakennusinvestoinneista, kun euroalueen keskiarvo oli 11,6 prosenttia.
– Rakentamisen merkitys taloudellemme on kasvanut, sillä vuonna 2015 noin 12 prosenttia Suomen bruttokansatuotteesta muodostui rakennusinvestoinneista. Tilanteen merkityksestä kertoo jotain se, että rakentamisen osuus oli viimeksi yhtä suuri kasinovuosien jälkimainingeissa ja suuren pankkikriisin kynnyksellä vuonna 1991, hän kirjoittaa.
Rakentamisen ovat lyöneet maihin nopeasti nousseet korot, jotka ovat nostaneet paitsi rakennusyhtiöiden rahoituskustannuksia myös kotitalouksien lainanhoitokuluja. Kun korot liikkuivat vuosikausia nollan prosentin tienoilla, ovat ne nyt nousseet hyvin nopeasti, ja kahdentoista kuukauden euribor liikkuu jo yli neljässä prosentissa.
Korkojen nousu on näkynyt asuntomarkkinoilla kauppamäärien vähentymisenä ja myyntiaikojen pidentymisenä.
– Asuntomarkkinoilla voidaan puhua tasonmuutoksesta. Viitekoron nousu nollasta neljään prosenttiin on iso muutos, se merkitsee lainanhoitokuluihin satojen euron korotusta kuukaudessa, Corin sanoo Ilta-Sanomille.
– Sillä taas on iso vaikutus siihen, kuinka iso laina halutaan ottaa. Uskon etteivät ihmiset kuitenkaan halua, että asumiseen menee yltiöpäisen paljon rahaa. Nyt ei haluta ottaa yhtä suuria lainoja kuin aiemmin, mikä on ihan ymmärrettävää.
Äänestä
Kommentoi
Anonyymi
04.10.2023 11:34
MYÖS työmarkkinat ovat antaneet ensimmäisiä merkkejään taloudellisen toimeliaisuuden hidastumisesta ja talousnäkymien muuttumisesta aiempaa epävarmemmiksi. Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan työllisten määrä oli heinäkuussa 64 000 henkilöä pienempi kuin vuotta aiemmin. Samalla työllisyysaste laski ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi.
Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pääekonomisti Penna Urrila.
– Nyt nähtävissä ensimmäiset vähän selvemmät merkit työllisyyden heikkenemisestä, Kuntarahoituksen Vesala kommentoi hiljattain pikaviestipalvelu X:ssä eli entisessä Twitterissä.
HALLITUKSESSA ON yksi EKONOMI ja yksi EKONOMISTI
Valtonen dipl.ins. ja kauppat.maisteri/ekonomi
Mykkänen/Sokolov VTM ekonomisti, Pietarin ex-pankkiiri
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑
🔞 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18039187G
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Köyhät eivät vie rahojaan torimummoille, mutta ei ne torimummot myöskään sijoita rahojaan yrityksiin, jotka luovat työpaikkoja.
"Köyhät eivät vie rahojaan tori mummoille..."
Köyhät ja pienituloiset maksavat vähäisistä etuuksistaan välitöntä veroa ja lisäksi myös ison arvonlisäveron. Ansiosidonnainen päiväraha on verotettu, kuten myös toimeentulotuki. Lapsilisät ovat verottomia, mutta eihän pienituloisilla ole varaa tehdä lapsia. Orpon hallituksen asumistuen leikkauksen jälkeen — lapset jäävät pienituloisilta tekemättä.
Pienituloiset maksavat lisäksi välillistä, arvonlisäveroa, joka on 24 %. Nyt leipäjonoista saa vielä toistaiseksi Hyväntekkeväisyysjärjestöjen jakamaa vanhentumassa olevaa ruokaa, mutta sekin näyttää loppuvan, kun kauppiaat "laputtavat" vanhenevaa ruokaa, jota nyt yhä useammat, laman aikana köyhtyneet, ostavat suoraan kaupoista.
Köyhät käyttävät kaikki tulonsa kulutukseen ja maksavat myös veroja. Lisäksi tiedetään, että on paljon lääkäreiden määräämiä lääkkeitä, joita ei lasketa lääkekattoon, joten pienituloisilla sairailla ei rahaa edes lääkkeiden ostoon, mikä ei ole sairauksien ennaltaehkäisyä.
Varakkaille Orpon hallitus tuo uuden veroedun, eli verottoman sijoitustilin 100.000 euroon asti aiemman 50.000 euron sijaan.
Myös perintöveron maksu siirtyy kahdesta vuodesta 10 vuoteen. Joten perinnön voi pitää verottomalla sijoitustilillä 10 vuotta korkoa korolle kasvamassa.
Hyvätuloiset palkansaajat saavat verovähennyksen kaavalla: mitä suurempi palkka sitä suurempi vähennys. Eli ministerin palkalla (14.000 €) verovähennys vuodessa on yli 2.000 euroa ja 3.200 euron kk-palkalla vain 272 €/v.
Samaan aikaan, kun pienituloisten sosiaaliturvaa puretaan leikkaamalla kuudella miljardilla hallituskauden aikana, varakkaat saavat uusia veroetuja entisten lisäksi. Joten varallisuuserot kasvavat vauhdilla.
Osakeyhtiölain mukaan yhtiöiden tärkein tehtävä on tuottaa mahdollisimman suuret voitot ja sen myötä isot osingot. Voittojen maksimointia varten tarvitaan halpaa työvoimaa, joten hallitus heikentää työehtoja EK:n tavoitteiden mukaan.
Kun Suomen valtio velkaantuu muun muassa suurien yritystukien ja verovälttelyn takia, ulkomaanvelkaa on otettu ja varallisuuserot ovat kasvaneet. Torimummot eivät ehkä työllistä montaakaan työtöntä mutta eivät myös ne yritykset, jotka ovat ottaneet Suomesta isot yritystuet verotukineen ja siirtäneet tuotantonsa halpatyövoiman maihin — yritystukia ei tietenkään palauteta eikä niitä ole sidottu työllistämiseen Suomessa.
Esimerkiksi isot sellutehtaat ovat siirtäneet tuotannon Uruguayhon, ja ostaneet eucalyptus-metsät tehtaiden ympäriltä, koska eucalyptus kasvaa korjuukuntoon muutamassa vuodessa, kun taas Suomen männyt vaativat kasvuaika kymmeniä vuosia.
Työpaikat luodaan yeitystuellamja ulkomaan velalla jonka maksaa palkasaajat molemmat
Yritykaet köytännössä verottomia tukineen
Nyt kun lopetit kännisen sopelluksesi niin voin vastata:
Suomi saadaan nousuun luomalla uusia työpaikkoja ja laittamalla lorvailijat töihin. Jotta olisi työpaikkoja, yritysten pitäisi tulla, ja pysyä Suomessa. Nykyisin kaikki suuret yritykset ovat osakeyhtiöitä, ja Suomi ei voi pakottaa mitään firmaa pysymään Suomessa jos toiminta ei ole kannattavaa. Suomi on kallis, kuljetus-ja energiakustannukset korkeita kuten myös palkat ja lisäksi lakkoillaan paljon. Suomella ei ole mitään valttikorttia esim. Viroon nähden jotta yritys pysyisi Suomessa. Tässä yritystuet tulevat esiin. Verohelpotukset ja avustukset ovat välttämättömiä jotta firmat pysyisivät Suomessa ja antaisivat työtä duunareille. Sellunkeitto ja paperitehtaat ovat jo historiaa ja on kaikkien etu että Suomessa on työpaikkoja ja duunareita eikä ainoastaan valtion tuella eläviä.
Yritystukiin uppoaa jopa 8–9 miljardia vuodessa
Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi yritystukien määräksi neljä miljardia euroa. Noin miljardi on suoraa yritystukea, jota on muun muassa Tekesin avustukset yrityksille ja uusiutuvan energian tuki syöttötariffi. Kolme miljardia menee erilaisiin verohuojennuksiin tietyille elinkeinoille ja kohderyhmille.
Suorat tuet rahoitetaan valtion budjetista, kun taas verotuet eivät yleensä näy valtion menoissa mutta vähentävät valtion keräämiä veroja.
TEM ei sisällytä laskelmaansa noin kolmen miljardin alennettuja arvonlisäverokantoja eikä miljardin tukea maa-, metsä- ja kalataloudelle.
Valtiovarainministeriö arvioi pelkästään yritysten verotukien määräksi noin seitsemän miljardia. Se käyttää leveämpää pensseliä yritystukien määrittelyyn kuin TEM.
VM katsoo alennettujen alv-kantojen lisäksi muun muassa listaamattomien yhtiöiden osinkojen verohuojennuksen ja yrittäjävähennyksen kuuluvan tuen piiriin.
Laskentatavasta riippuen yritystukiin voi katsoa uppoavan jopa 8–9 miljardia. Vertailun vuoksi Suomen valtion tämän vuoden budjetti on 55,7 miljardia.
TEM:n yritystukiraportin mukaan noin 10 prosenttia yritystuista on uudistavia ja loput vanhaa säilyttäviä.
Yritykset suoraataan kerjää ilmaisrahaan. sosialietuutena
Yeitystuki ja maataloustuki on oelkkää sosiaalietuutta verotojta ja vastikeetonta tuke vaan rikaille jonka palkansaajat yksin kustantaa.
Sosiaalituki ei tuota edes perunoita saati sitten työpaikkoja.
Siinä on iso ero, toinen tuo ja toinen vain vie
Miten ne sitten eroaa saamastasi asumistuesta ja toimeentulotuesta?
Siski ihmetyeienkin suurta sosialli tukea yeityksille ja talonpoiile
Oikeisto/porvaristo ei halua maksaa veroja. Rikkaat haluavat kaiken hyödyn yhteiskunnalta, mutta eivät halua osallistua kustannuksiin. Rikkaita eivät muiden asiat myöskään mitenkään kiinnosta. Rikkaus muuttaa ihmistä itsekeskeisemmäksi.
Tutkimuksen mukaan rikkaat ihmiset käyttäytyvät huomattavasti röyhkeämmin kuin köyhät. Rikkaat tuntevat myös muita harvemmin empatiaa.
Talous nousee "voodoo"rahalla : )