Miten ihmeessä selviän... Vai voiko tästä selvitä koskaan? Rakas kissani lopetettiin eläinlääkärissä noin viikko sitten. Oli jo vanha (17 v.) ja sairas ja eihän kukaan elä ikuisesti, mutta
Kunpa kissasta olisikin vain kaunis muisto. Mutta tämä kipu ja kaipuu ja kaikki vaihtelevat sekavat tunteet ovat hirveintä mitä olen koskaan kokenut. Vaikka useampikin lähisukulainen on kuollut, mikään ei vain ole tuntunut näin pahalta kuin tämän kissan kuolema.
Pelkäsiköhän olla eläinlääkärissä... Kärsikö. Eutanasia kesi kauan, koska suonet olivat jo huonossa kunnossa ja piti ajella karvaa ja pistellä moneen kertaan. Nytkähteli ensimmäisen rauhoittavan jälkeen. sattuiko, oliko osin tajuissaan... Miten paljon pelkäsi?!
Tuntuu, että petin kissani. Se on hirveää. Anteeksi...
Eikä nyt ole ketään "auttamassa" aamuisin sängyn petaamisessa. Kaikki kissan lempipaikat satuttavat.
Pahoinvoiva olo joka päivä. Se on omituista; onkohan kellekään suru ja kipu aiheuttaneet pahoinvoivan olon, en ole kuullut sellaisesta. Ei ruoka maistu.
Miten tämä onkin näin hirveän tuntuista. Pahinta koskaan. Hirveä ikävä ja syyllisyys, kärsikö kissani eläinlääkärissä, pelkäsikö...
Kunpa olisikin vain kaunis muisto.
Kunpa kissasta olisikin vain kaunis muisto. Mutta tämä kipu ja kaipuu ja kaikki vaihtelevat sekavat tunteet ovat hirveintä mitä olen koskaan kokenut. Vaikka useampikin lähisukulainen on kuollut, mikään ei vain ole tuntunut näin pahalta kuin tämän kissan kuolema.
Pelkäsiköhän olla eläinlääkärissä... Kärsikö. Eutanasia kesi kauan, koska suonet olivat jo huonossa kunnossa ja piti ajella karvaa ja pistellä moneen kertaan. Nytkähteli ensimmäisen rauhoittavan jälkeen. sattuiko, oliko osin tajuissaan... Miten paljon pelkäsi?!
Tuntuu, että petin kissani. Se on hirveää. Anteeksi...
Eikä nyt ole ketään "auttamassa" aamuisin sängyn petaamisessa. Kaikki kissan lempipaikat satuttavat.
Pahoinvoiva olo joka päivä. Se on omituista; onkohan kellekään suru ja kipu aiheuttaneet pahoinvoivan olon, en ole kuullut sellaisesta. Ei ruoka maistu.
Miten tämä onkin näin hirveän tuntuista. Pahinta koskaan. Hirveä ikävä ja syyllisyys, kärsikö kissani eläinlääkärissä, pelkäsikö...
Kunpa olisikin vain kaunis muisto.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kissa ei tunne mitään, eutanasiassa annetaan ensin rauhoittava piikki ja sitten vasta toinen sydämen pysäytykseen. Laita vaikkapa kukkapurkkiin kasvamaan Forget-me-not siemeniä, tai puutarhaan, ja sitten aina niitä kastellessa mietit ja olet kiitollinen kissallesi siitä, että oli olemassa. Oma kissani ulkomailla haudattiin omaan puutarhaan 23-vuotiaana hyvän ja vaiherikkaan elämän eläneenä, ja ei voinut olla muuta kuin kiitollinen. Aika parantaa.
Otan osaa.
Menetyksen jälkeiset tuntemuksesi ovat aivan normaaleja.
Ei sinun kannata syyllistää itseäsi miettimällä oletko toiminut väärin viedessäsi kissasi eläinlääkärille. Kerran kissasi oli sairas voi olla että armeliasta oli päättää kärsimys, niin julmalta kuin elämän lopettaminen kuulostaakin.
Kukaan ei rakkaastaan haluaisi luopua mutta väkisin toisen kärsimyksessä pitäminen olisi hyvin itsekästä ja julmaa.
Tekosi oli varmasti suuri rakkauden ja välittämisen osoitus lemmikkiäsi kohtaan.
Kunhan aikaa kuluu ja kipu hellittää voit olla onnellinen yhteisistä hetkistänne ja iloita hyvistä muistoista, siitä että saitte viettää kauan aikaa yhdessä.
Selvästi kissa oli sinulle tärkeä joten varmaan sai luonasi kaiken mitä hyvä kissan elämä vaatii, sairaana kituutuksesta ei loppuvaiheessa tarvinnut kärsiä.
Varmaan oli kova ja vaikea päätös lopettaminen. (Olisiko jotakin vertaistukiryhmää saman kokeneille jossa voisi vaihtaa kokemuksia ja kertoa tuntemuksista?)
Voimia ja jaksamista vaikeaan aikaan. Kyllä olo helpottuu ajan myötä.
En tiedä, miten tämän sanoisin. Sydämessäsi on nyt tyhjä kissankokoinen kohta. Tuntuu ihan mahdottomalta ajatella, mutta usko minua, jonain päivänä elämääsi tulee vielä kissa. Siihen voi mennä kuukausia, ehkä vuosiakin, mutta kun olet valmis, kissa tulee luoksesi. Kissat ovat herkkiä ihmisten tunteille ja tietävät ihan varmasti, miten kaipaat kissaasi.
Anna kissan käpertyä kerälle sydämeesi, sen tyhjän kohdan viereen, siinä on juuri kissan mentävä paikka. Jos ajattelet, ettet enää ikinä ota kissaa, niin ystäväsi tai naapurisi kisu voi olla se, joka päättää alkaa ystäväksesi.