Olen tässä ajatellut "vaaran vuosia". Oli toisaalta tasapainottavaa politiikkaa päästää kommunistit keskeisille paikoille ministereiksi ja pääjohtajiksi. Ei käy Mannerheimiä ja Paasikiveä kateeksi. - Yksi tällainen tasapainottava henkilö lienee ollut Hella Wuolijoki, hänhän ei tiennyt oliko hän kartanon rouva vai työläisnainen. Merkillinen kaksinaisuus noissa hänen Niskavuori-näytelmissään. Tavallaan samaa linjaa edusti Hertta Kuusinen. Ei ollut helppoa sopeutua valtaan niin äkkiä. Ylilyöntejä tuli. Ei ihme että Paasikivellä keitti usein yli.
Minkälainen pääjohtaja radiossa Hella oli? Siihen ei muistini ylety.
Minkälainen pääjohtaja radiossa Hella oli? Siihen ei muistini ylety.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Näistä Helloista ja Hertoista ei ole hlökoht. kokemusta.
Mutta Hertta K ilmoitti 1948 maissa, kun Tsekkoslovakiassa oli tehty kommunistien vallankaappaus, ja käytännössä liitetty maa Neuvostovenäjään, että Suomen tien kuuluu olla tuo sama.
Näitä ämmiä riittää. Tarja Halonen, joka seuraavan presidenttiyden jälkeen halunnee vielä korkeaan YK-virkaan, poistatti 1-puolisesti Suomelta jalkaväkimiinat, koska tietää tämän olevan kova meriitti YK:n pseudopasifistisissa kabinettineuvotteluissa. Ainakin Iso-Britannia, Uusi-Seelanti ja Kanada arvostavat näissä kuvioissa jalkaväkimiinoista luopujaa.
Eli jos oli "vaaran vuosia" ja vaikeata Mannerheimillä ja Paasikivellä, niin nyt on tilanne niin päin, että äänestämme tämän päivän
Hella-Hertan aivan itse valtion johtoon.
"Mutta Hertta K ilmoitti 1948 maissa, kun Tsekkoslovakiassa oli tehty kommunistien vallankaappaus, ja käytännössä liitetty maa Neuvostovenäjään, että Suomen tien kuuluu olla tuo sama. "
- Tämä on vanha legenda, joka perustuu Hertan puheeseen ja sen virheelliseen uutisointiin. Kuusinen sanoi jotain sellaista kuin että Suomen tie on Tsekkoslovakian tie, jos kansa niin haluaa, mutta vielä ei halua. Tästä oli paljon juttua muutama vuosi sitten, kun oli puheesta (ja Tsekkoslovakian kaappauksesta) oli 50 vuotta. En muista kyllä sitaattia varmaan ihan oikein, joku voi tarkentaa - en edes ole varma kansa-argumentista, mutta joka tapauksessa pointti oli että Suomen tie voisi tulevaisuudessa olla tsekkien tie, ei sillä hetkellä.
On muuten melkoista epätarkkuutta väittää että Tsekkoslovakia olisi ollut 1948 jälkeen käytännössä "Neuvostovenäjää".
Kommenttini Tsekkoslovakiasta Neuvostovenäjän osana voi vaikuttaa epätarkalta, mutta harkitun kuvaavalta siinä mielessä, että Neuvostoliitolla ja Venäjällä ei ole sitä eroa, minkä niillä mieluusti soisi olevan: yhtä imperialistisia järjestelmiä ovat kumpainenkin - valitettavasti.
Neuvostovenäjä hallitsi satelliittejaan rautaisella otteella. Tsekkoslovakian kohdalla julma komento näkyi "sisäpolitiikan" osalta raaimmillaan esim. ns. Prahan oikeudenkäynneissä. Mm. Arthur London on kirjoittanut näistä varsin kuvaavasti. Jos mietimme keinoja, joilla kaikki syytetyt saatiin televisioiduissa oikeussaleissa tunnustamaan neuvostovastaisuutensa, tulee helposti paha olo ... .
Vuonna 1968 Tsekkoslovakia yritti irtautua Neuvostovenäjän imperiumista. Kaikki tiedämme, mitä Brezhnevin oppi asiasta sanoi, ja millä keinoilla.
Mitä Hertta Kuusinen pilkulleen sanoi/tarkoitti, on edellä kertomallasi tavalla esitettynä vähän saivartelua. Hertta Kuusinen kuului niihin, jotka halusivat liittää Suomen Neuvostovenäjään. Ei se halu historiaa tarkasteltaessa millään rehellisellä ilveellä kauniimmaksi muutu.
Kiitos. Nyt tarkensit NL:n ja Tsekkoslovakian suhteen käsittääkseni tosi oikein. Ja perustelit sanaa Neuvostovenäjä - senkin niminen käsite historiassa on, 1920-luvun alussa.
Tarkennukseni Hertta Kuusisen lausunnosta sen sijaan ei ollut saivartelua. On yksisilmäistä kuvitella, etteikö kommunistit ja NL olisi ymmärtäneet reaalipolitiikan päälle: jos H.K./SKP olisi ajanut tosissaan Suomessa kansandemokratiaa demokraattisten keinojen ulkopuolella sodan jälkeen, eivät olisi kauaa pysyneet päivän politiikassa. Jotkut olisivat halunneetkin vallankumousta, ehkä myös H.K., mutta pian NL joutui jo suitsemaan heitä kun ei halunnut sotaa ym. Ymmärtääkseni H.K. oli pätevä ja kyyninenkin poliitikko, ei vallankumousidealisti.
Jos Tsekkoslovakian tie olisi voinut olla Suomen tie, H.K. olisi varmaankin ajanut sitä mielellään. Jos.