Ohessa Keskustan opiskelijaliiton visio Keskustan tulevaisuudesta. Keskustan on heidän mielestään kuljettava vielä voimakkaammin aidon liberaalipuolueen suuntaan kuin tähän asti. Tähän on helppo yhtyä. Maltillinen liberalismi on tulevaisuuden voittajapolitiikkaa. Jos Keskusta haluaa jatkaa jatkossakin politiikan suurmestarina, kannattaa kuunnella nuoria, sillä nuorissa on tulevaisuus. Heissä puhuu tulevaisuuden ääni.
Keskustan palsta on täynnä politiikan menneisyyden kaikuja. Täällä vanhat miehet tulittavat toisiaan vanhoista juoksuhaudoistaan käsin. Aseena Keskustaa vastaan he käyttävät ammoin kuolleita runoilijoita ja politiikan merkkimiehiä. He eivät näe mitä maailmassa on tapahtumassa.
He huutavat nuorten päiden yli, he eivät kuule nuorten ääntä - he unohtavat nuorten olevan huomisen valtiaita.
Näin nuoret näkevät Keskustan tulevaisuuden
KOLME EDISTYKSEN ASKELTA
1. Ideologisen tyhjiön täyttäminen
Suomen jäsenrikkaimman ja monimuotoisimman puolueen aktivistit kaipaavat ideologisen keskustelun päivittämistä tämän päivän kielelle. KOL vaatii, että jokaisella sukupolvella on oikeus käydä ideologista keskustelua omalla kielellään ja omassa ajassaan.
Keskustalaisuudesta kiinnostuneet, harmonista elämäntapaa ja yhteiskuntaa etsivät tiedostavat ihmiset ovat liberaali.kepu - kampanjan kohteita. Politiikan paluu yhteiskuntaan on kansanomaistamista ja avoimuutta, aatteiden taistoa ja ideologian popularisointia. Tätä Keskusta ei ole uskaltanut toteuttaa riittävästi eikä myös tunnustaa, että se on siinä epäonnistunut. Liikaa itseään kunnioittavat poliittisen taivaan tähdet eivät ole eläneet ajassa mukana, politiikan paluu on ollut politiikalla peluuta.
Keskustaopiskelijat kokevat, että tämän tilanteen on muututtava.
Ideologinen keskustelu on kuivunut tasolle, jossa vanha, vallasta elävä polvi jankuttaa Alkion köyhyyden sinänsä tärkeää sanomaa ja määrittelee alkiolaisuuden itselleen edulliseen muotoon. Alkiolaisuutta ja aatetta käytetään häikäilemättömästi poliittisena aseena. Keskustaopiskelijat kokevat, että tällaisella toiminnalla aatetta halveksutaan kaikkein eniten. Aatteeksi ei riitä se, että tarkoitushakuisesti janoaa valtaa ja kuvittelee olevansa yksinoikeudella oikeassa.
Ideologisen keskustelun köyhintä muotoa edustavat he, jotka jakavat Keskustan potentiaalista voimaa kahtia punamullan ja sinipunan väliin pakottaen kaikki valitsemaan leirinsä. Tämä ei ole kestävä luonne yleispuolueelle.
2. Kohti puolueorganisaation uudistusta
Keskustaopiskelijat onnittelevat Suomen Keskusta rp:tä kaikkine lukemattomine ala-ja sisarjärjestöineen, että toimintaa on voitu pyörittää näinkin pitkään vanhakantaisella organisaatiolla, jolla ei ole mitään tekemistä dynaamisen, elinvoimaisen ja modernin järjestelmän kanssa. Auttaakseen puoluetta selviämään tämän päivän toiminnassa, Keskustaopiskelijat haluavat olla aloitteellisia myös järjestöllisessä keskustelussa puolueen parhaaksi.
Haluamme ystävällisesti ja yhteistyössä osoittaa, että muutos on sekä mahdollinen että välttämätön.
Keskustan keskusjohtoinen järjestelmä suosii seniliteettiä, henkilöpalvontaa ja hierarkiaa. Organisaation tarpeettomia keskittymiä ja tukkokohtia on sekä paikallis- että valtakunnantasolla. Samaan aikaan kun Keskusta kiillottaa kilpeään uudistus- ja valitusliikkeenä, kun sen puolueorganisaatio on sentralistinen, keskusjohtoinen ja harvainvaltainen. Suurella jäsenmäärällä mässäily ei ole oikea kehittämisen tie. Puolueen vaikuttavuus mitataan yhtä lailla kansalaisyhteiskunnassa osallistumisessa. Vapaan kansalaisen oma valinta, vaikutteista rikastuva luonnollisestikin, on oikeampi tie Keskustalle.
Järjestökuolema muuttuvan yhteiskunnan paineessa uhkaa vaarallisesti myös Keskustanuoria. Järjestökenttä perustuu yksipuolisesti vanhalle stagnaattiselle, taantumukselliselle järjestöhierarkialle. Nykynuori osallistuu valikoiden. Politiikka järjestöissä kiinnostaa, puoluepolitiikka ei. Nuoret ovat luonnollinen kanava uuden jäsenistön sisääntulolle ja monipuolistuvan Keskustan tulevaisuudelle. Nuorten elämäntavat ovat muuttuneet muun muassa työmarkkinoiden pirstaloitumisen, liikkuvuuden ja kansainvälistymisen myötä. Siten Keskustassa suosittu osasto- ja piiriuskollisuus ei voi olla ainoa osallistumismuoto, vaan myös vaihtoehtoisia, yhtä oikeutettuja toimintamuotoja on hyväksyttävä ja kehitettävä.
Keskustaopiskelijat vaativat joustavaa järjestäytymistä ilman ahdasta organisaation pakkopaitaa.
3. Avoin ja avara kepu
Kansalle on annettava leivän ja sirkushuvien lisäksi ideologista purtavaa. Jokaiselle suomalaisille on tehtävä selväksi, että politiikka on ylimääräinen, hyvä lisä elämässä. Poliittinen osallistuminen ei ole aihe syyllistämiselle ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden negatiiviselle leimaamiselle.
Yksilöiden omaehtoisen tiedollisen tason nousu on kansakunnan menestyksen edellytys.
Samalla tavalla kun Keskustaopiskelijat asettuvat kritiikille alttiiksi liberaali.kepu – kampanjassaan ja toiminnallaan, on Keskustan todella jalkauduttava politiikanteon torneista kansalaistasolle ja tuotava esille asioita, jotka eivät aina ole esittäjälleen kiitollisia, mutta totuuksia.
Poliittiset puolueet eivät ole rohjenneet tarjota tarpeeksi sisältöjä politiikan kompleksisuuden ja yleispätevyyden aikana. Lainsäädännön määrän karkaaminen käsistä, byrokratian paisuminen ja vastenmielinen henkilökeskeisyys ovat tehneet lopun aatteellisesta keskustelusta. Väittely koetaan poliittiseksi puukonheitoksi, johon vain puolueiden räkyttävä eliitti on kykenevä osallistumaan. Ja sekin vain median norsunluutornien kautta, ei arkipäiväisen keskustelun merkeissä.
Pahinta kansalaisten yhteiskunnallisen tiedostamisen aliarviointia on politiikan harhaanjohtaminen elitistisesti median kautta ilman poliittista vastuuta ja avointa keskustelua. Siitä Keskustaopiskelijat sanoutuvat irti.
http://www.keskustaopiskelijat.fi/politiikkaa_liberaalikepu.html
Keskustan palsta on täynnä politiikan menneisyyden kaikuja. Täällä vanhat miehet tulittavat toisiaan vanhoista juoksuhaudoistaan käsin. Aseena Keskustaa vastaan he käyttävät ammoin kuolleita runoilijoita ja politiikan merkkimiehiä. He eivät näe mitä maailmassa on tapahtumassa.
He huutavat nuorten päiden yli, he eivät kuule nuorten ääntä - he unohtavat nuorten olevan huomisen valtiaita.
Näin nuoret näkevät Keskustan tulevaisuuden
KOLME EDISTYKSEN ASKELTA
1. Ideologisen tyhjiön täyttäminen
Suomen jäsenrikkaimman ja monimuotoisimman puolueen aktivistit kaipaavat ideologisen keskustelun päivittämistä tämän päivän kielelle. KOL vaatii, että jokaisella sukupolvella on oikeus käydä ideologista keskustelua omalla kielellään ja omassa ajassaan.
Keskustalaisuudesta kiinnostuneet, harmonista elämäntapaa ja yhteiskuntaa etsivät tiedostavat ihmiset ovat liberaali.kepu - kampanjan kohteita. Politiikan paluu yhteiskuntaan on kansanomaistamista ja avoimuutta, aatteiden taistoa ja ideologian popularisointia. Tätä Keskusta ei ole uskaltanut toteuttaa riittävästi eikä myös tunnustaa, että se on siinä epäonnistunut. Liikaa itseään kunnioittavat poliittisen taivaan tähdet eivät ole eläneet ajassa mukana, politiikan paluu on ollut politiikalla peluuta.
Keskustaopiskelijat kokevat, että tämän tilanteen on muututtava.
Ideologinen keskustelu on kuivunut tasolle, jossa vanha, vallasta elävä polvi jankuttaa Alkion köyhyyden sinänsä tärkeää sanomaa ja määrittelee alkiolaisuuden itselleen edulliseen muotoon. Alkiolaisuutta ja aatetta käytetään häikäilemättömästi poliittisena aseena. Keskustaopiskelijat kokevat, että tällaisella toiminnalla aatetta halveksutaan kaikkein eniten. Aatteeksi ei riitä se, että tarkoitushakuisesti janoaa valtaa ja kuvittelee olevansa yksinoikeudella oikeassa.
Ideologisen keskustelun köyhintä muotoa edustavat he, jotka jakavat Keskustan potentiaalista voimaa kahtia punamullan ja sinipunan väliin pakottaen kaikki valitsemaan leirinsä. Tämä ei ole kestävä luonne yleispuolueelle.
2. Kohti puolueorganisaation uudistusta
Keskustaopiskelijat onnittelevat Suomen Keskusta rp:tä kaikkine lukemattomine ala-ja sisarjärjestöineen, että toimintaa on voitu pyörittää näinkin pitkään vanhakantaisella organisaatiolla, jolla ei ole mitään tekemistä dynaamisen, elinvoimaisen ja modernin järjestelmän kanssa. Auttaakseen puoluetta selviämään tämän päivän toiminnassa, Keskustaopiskelijat haluavat olla aloitteellisia myös järjestöllisessä keskustelussa puolueen parhaaksi.
Haluamme ystävällisesti ja yhteistyössä osoittaa, että muutos on sekä mahdollinen että välttämätön.
Keskustan keskusjohtoinen järjestelmä suosii seniliteettiä, henkilöpalvontaa ja hierarkiaa. Organisaation tarpeettomia keskittymiä ja tukkokohtia on sekä paikallis- että valtakunnantasolla. Samaan aikaan kun Keskusta kiillottaa kilpeään uudistus- ja valitusliikkeenä, kun sen puolueorganisaatio on sentralistinen, keskusjohtoinen ja harvainvaltainen. Suurella jäsenmäärällä mässäily ei ole oikea kehittämisen tie. Puolueen vaikuttavuus mitataan yhtä lailla kansalaisyhteiskunnassa osallistumisessa. Vapaan kansalaisen oma valinta, vaikutteista rikastuva luonnollisestikin, on oikeampi tie Keskustalle.
Järjestökuolema muuttuvan yhteiskunnan paineessa uhkaa vaarallisesti myös Keskustanuoria. Järjestökenttä perustuu yksipuolisesti vanhalle stagnaattiselle, taantumukselliselle järjestöhierarkialle. Nykynuori osallistuu valikoiden. Politiikka järjestöissä kiinnostaa, puoluepolitiikka ei. Nuoret ovat luonnollinen kanava uuden jäsenistön sisääntulolle ja monipuolistuvan Keskustan tulevaisuudelle. Nuorten elämäntavat ovat muuttuneet muun muassa työmarkkinoiden pirstaloitumisen, liikkuvuuden ja kansainvälistymisen myötä. Siten Keskustassa suosittu osasto- ja piiriuskollisuus ei voi olla ainoa osallistumismuoto, vaan myös vaihtoehtoisia, yhtä oikeutettuja toimintamuotoja on hyväksyttävä ja kehitettävä.
Keskustaopiskelijat vaativat joustavaa järjestäytymistä ilman ahdasta organisaation pakkopaitaa.
3. Avoin ja avara kepu
Kansalle on annettava leivän ja sirkushuvien lisäksi ideologista purtavaa. Jokaiselle suomalaisille on tehtävä selväksi, että politiikka on ylimääräinen, hyvä lisä elämässä. Poliittinen osallistuminen ei ole aihe syyllistämiselle ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden negatiiviselle leimaamiselle.
Yksilöiden omaehtoisen tiedollisen tason nousu on kansakunnan menestyksen edellytys.
Samalla tavalla kun Keskustaopiskelijat asettuvat kritiikille alttiiksi liberaali.kepu – kampanjassaan ja toiminnallaan, on Keskustan todella jalkauduttava politiikanteon torneista kansalaistasolle ja tuotava esille asioita, jotka eivät aina ole esittäjälleen kiitollisia, mutta totuuksia.
Poliittiset puolueet eivät ole rohjenneet tarjota tarpeeksi sisältöjä politiikan kompleksisuuden ja yleispätevyyden aikana. Lainsäädännön määrän karkaaminen käsistä, byrokratian paisuminen ja vastenmielinen henkilökeskeisyys ovat tehneet lopun aatteellisesta keskustelusta. Väittely koetaan poliittiseksi puukonheitoksi, johon vain puolueiden räkyttävä eliitti on kykenevä osallistumaan. Ja sekin vain median norsunluutornien kautta, ei arkipäiväisen keskustelun merkeissä.
Pahinta kansalaisten yhteiskunnallisen tiedostamisen aliarviointia on politiikan harhaanjohtaminen elitistisesti median kautta ilman poliittista vastuuta ja avointa keskustelua. Siitä Keskustaopiskelijat sanoutuvat irti.
http://www.keskustaopiskelijat.fi/politiikkaa_liberaalikepu.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
pitää paikkansa. Ja siihen voisi lisätä vielä,
ulkopolitiikalla ratsastamisen, sisäpolitiikan
kustannuksella. Mutta pitää myös muistaa, että
kyseessä on Kekkosen perintö ja nyt olette sitä
tuhoamassa. Lisäksi maatalous-ja aluepolitiikka
puuttuu täysin, tuosta julistuksesta. Teidän pitää odottaa ja rauhoittua.
mm. aluepolitiikasta:
"Liberaalius on keskushallinnon keventämistä, päätöksentekoa mahdollisimman lähellä päätöksenteon kohdetta."
(Tarkoittanee maakuntien itsenäisyyden lisäämistä)
Sisällöllistä taustaa
Talous- ja sosiaaliliberaaliudella on molemmilla yhteisenä mielenkiintona paneutuminen ihmisen tasavertaisuuteen, mahdollisuuksien tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin. Monopolit ja pöhöttynyt byrokratia ovat liberaaleille vieraita. Yrittäjyys, etenkin pieni- ja keskisuuri yritystoiminta nauttii keskustaliberaalien erityissuosiota. Ymmärrys kansojen ja valtioiden välillä sekä humaanius ovat liberaaleille merkityksellisiä. Vapaan kaupan suosiminen ei ole itsekästä taloudellisen hyödyn tavoittelua, vaan väline maailman tasapuolisuuteen ja rauhaan. Liberaalius on keskushallinnon keventämistä, päätöksentekoa mahdollisimman lähellä päätöksenteon kohdetta.
Suomen Keskusta edustaa Keskustaopiskelijoiden tulkinnan mukaan talous- ja sosiaaliliberaaliuden risteymää, joka ei ole teoreettisesti puhdasverinen, mutta suomalaisessa poliittisessa käytännössä toimivaksi todettu. Keskustalle liberalismi on sekä yhteiskunnallisesti että järjestöllisesti demokratian puolustamista. Taistelu suurpääoman kahleita ja sosialismin pakkovaltaa vastaan on yhdistänyt liberaalia maalaisliittolaista enemmistöä. Tämän päivän keskustalainen liberalismi on taistelua taantumista, pelon ilmapiiriä ja pysähtyneisyyttä vastaan laajan ja suvaitsevaisen keskustan tuella.
Poliittisille järjestelmille on täysin oikeutettua joutua käymään kilpailua eikä luottaa siihen, että lauman saa koottua aina vaalien alla vaikka väliajalla ei tarjota vihreitä laitumia. Avoin ideologian esittäminen mahdollistaa vertailun poliittisten aatesuuntien välillä.
Yltiöisänmaallisuus ja poliittinen konservatismi eivät saa vallata Keskustaa eivätkä myöskään Suomea. Keskustalaisuus on rikkaus, jota on voitava varjella ja pitää yllä. Keinot ja toimet vain on muutettava liberaalimmiksi.
Kansainvälistä vertailua
Jokaisen maan paikalliset poliittiset ja yhteiskunnalliset olosuhteet määrittelevät puolueiden suuntautumisen, mutta luonnollisesti sen tulisi rajoittua ideologian määräämiin rajoihin. Sillä tavalla autetaan yhteiskunnan kehittymistä entistä paremmaksi, sehän poliittisen edunvalvonnan tarkoitus on. Siksi Suomen Keskustan tulee kehittyä liberaaliin suuntaan.
Tanskan ja Hollannin mallin mukaan vaalit voittivat liberaalipuolueet. Tanskan liberaalipuolue Venstre sijaitsi maan parlamentissa oikeistoa vastapäätä ja siksi tuli kutsutuksi Venstreksi luopuessaan Maalaisliitto nimestään. Nykyisin puolueen virallinen nimi on Venstre – Tanskan Liberaalipuolue. Tanskan ja Hollannin liberaalit ovat talousliberaaleja, kun taas Englannissa ollaan sosiaaliliberaaleja ja Saksassa molempia.
Suomen Keskusta oli vielä 1970- luvulla pohjoismaisia sisarpuolueitaan pienempi kannatukseltaan. Tällä hetkellä Norjan ja Ruotsin sosiaaliliberaalien keskustapuolueiden kannatus on alle kymmenen prosenttia. Vastaava ei ole todennäköistä Suomen Keskustan kohdalla, mutta silti uudistumista tarvitaan. Keskustan pitäisi olla selvästi sekä markkina- että sosiaalisuuntautunut. Nykyisessä tilanteessa sosiaalisektorista puhuvat yksinoikeudella vain sosiaalidemokraatit ja vasemmistolaiset, markkinataloudesta vain konservatiivinen oikeisto.
Tuo Keskustaopiskelijoiden "visio" vailla konkreettisia tavoitteita ja parannusehdotuksia ei kiinnosta ketään, kaikkein vähiten tavallista keskustaopiskelijaa itseään. Mutta ehkä se helpottaa muutaman laatijansa oloa. Tulipahan tehtyä jotakin.