Eivät ole kuuluneet muille kuin ihmiselle

Tutkimus: Kiinasta löytyneet ihmisten kivettyneet luut eivät näytä kuuluneen millekään aiemmin tunnetulle ihmislajille
Kiinassa eli 300 000 vuotta (vuodet vain ei pidä paikkaansa) sitten ihmislaji, joilla jo oli meidän sukunäköämme. Sillä ei ole ennestään oksaa ihmisten sukupuussa.

Kallosta tehdyssä rekonstruktiossa osa luista on toteutettu löytyneiden fossiilien peilikuvina. Kaksi yksinkertaista työkalua olivat löytöjen joukossa.

Itä-Kiinasta löytyneet ihmisten kivettyneet luut eivät tuoreen tutkimuksen mukaan näytä kuuluneen millekään aiemmin tunnetulle ihmislajille.

Journal of Human Evolution -lehdessä julkaistussa kansainvälisessä tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että kyseessä on aiemmin tuntematon tulokas meidän nykyihmisten lähisukuun.

Hualongdongissa sijaitsevasta romahtaneesta luolasta löydetyt leukaluu, osa kalloa ja jalan luut ovat 300 000 vuoden takaa.

Homo sapiens saapui Kiinaan joidenkin löytöjen perusteella jopa jo 120 000 vuotta sitten. Hualongdongin fossiilien perusteella siellä jo asui serkkujemme denisovalaisten lisäksi toinenkin laji, jolla oli meidän sukunäköämme.

Sen leukaluu muistutti Homo-suvun esikoisiin kuuluneen Homo erectuksen olematonta leukaa, mutta luun kulmassa ja kolmiomaisessa alareunassa oli myös piirteitä, jotka ovat tutumpia nykyihmisillä.

Kallo on kaikkien aikojen ensimmäinen keskisen pleistoseenikauden kallolöytö Kakkois-Kiinasta. Kasvojen luusto muistuttaa nykyihmisen kasvoja jopa enemmän kuin leukaluu leukaperiämme, tutkimus kertoo.

He arvioivat kallon ja leuan kuuluneen 12–13-vuotiaalle. Nuori ikä on pieni pulma, sillä nisäkkäille on tyypillistä, että kallon muoto venyy yksilön varttuessa. Muissa keski- ja myöhäisen pleistoseenin ihmiskallolöydöissä yksilön ikä ei kuitenkaan näytä vaikuttaneen kallon muotoon.

Jättiläisnorsua ruokalistalla?
Fossiilien perusteella Huanlongdongin luolaan päättyi 16 ihmisyksilön tie. Heidän luidensa seassa oli myös useiden suurten nisäkkäiden luita. Niiden murtumat eivät tutkijoiden mukaan vaikuta luonnollisilta.

Jäänteet kuuluivat muun muassa jättiläistapiirille ja nykynorsuja suuremmalle kivikautiselle norsulle. Paikalta löytyi myös kiviesineitä, joilla ihmiset ehkä takoivat luita palasiksi, tutkijat sanovat.

H. erectus eli Aasiassa pitkään, Indonesiassa vielä noin satatuhatta vuotta sitten. Nykyihmisiin, denisovalaisiin ja lännempänä toiseen serkkulajiimme neandertalilaisiin johtanut sukuhaara oli eronnut 650 000 vuotta aiemmin.

Kiinasta löytyneiden varhaisten ihmisten fossiilien luokittelu on ollut ongelmallista. Vakiintuneista suvuista poikkeavat jäänteet on usein selitetty vain välimuotoina suoraviivaisella evoluutiotiellä.

Tuore tutkimus kuitenkin tukee sitä yleistyvää näkemystä, että lineaarinen tulkinta on liian yksinkertainen.

Arkeologiset lisälöydöt olisivat kuitenkin vielä varmemmaksi vahvistukseksi.


https://urly.fi/3f5l