Vuoden 1990 jälkeen on varsinkin palstoilla kovasti jotkut säälineet saksalaisten kovaa kohtaloa toisen maailman sodan päätösvaiheessa. He kokivat kovia, se on totta. Silti vain harvat heistä kokivat niin kovia kuin heidän uhrinsa olivat kokeneet, harva saksalainen pahimmillaankaan sai kokea sellaista, minkä he olivat antaneet tapahtua juutalaisille ja muille natsien vainoamille. Miksi saksalaisia pitäisi sääliä? Suuri osa heistä tiesi kyllä, mitä tapahtui, mutta ei välittänyt? Miksi kenenkään pitäisi välittää silloin heistäkään.
Israelilaisten kohdalla tilanne on hieman toinen, enkä tarkoita tällä sitä, että holocaust antaisi heille oikeuden tehdä mitä tahansa, jolla he väittävät puolustavansa itseään. Samoinhan muuten natsitkin käyttivät puolustuksenaan sitä, mitä he joutuivat kärsimään ensimmäisen maailmansodan jälkeen, vaikka saksalaiset silloinkin saivat vain ansionsa mukaan. He olivat hyökkääjä, he ylittivät ensimmäisenä rajan ja polkivat alleen puolueettoman maan. Jälkeenpäin voi turvallisesti luokassa istuen lukea oppikirjasta kuinka sota oli vain vähän jännä tasaväkinen koitos, kuin joku urheilukilpailu, johon ilolla kaikki osallistuivat. Sodan jalkoihin jääneet eivät kokeneet niin. Kotinsa ja läheisensä menettäneet eivät kokeneet niin, vaikka katkeruus yllättävän nopeasti haihtuikin.
Israelin juutalaisten kohdalla ensinnäkin vastenmielisyyttä herättää se, kuinka he ovat myös rikkoneet sääntöjä ja sopimuksia rakentaessaan siirtokuntia alueelle, joka ei heille virallisesti kuulu. Mutta juuri Gazan tapauksessa on muutakin. He ovat aidanneet Gazan väittäen tehneensä sen oman turvallisuutensa vuoksi. Aidasta ei sitten paljon apua ollutkaan, vaikka se on haitannut ihmisten elämää jo pitkän aikaa. Enemmän kyse on koston kierteestä. Israel pyrkii kostamaan jokaisen vihollisensa iskun. Se ei pyri saamaan tekijöitä vastuuseen, vaan kostaa niin, että myös toisella puolella kuolee viattomia.
Vielä enemmän viattomiin kohdistuvat painostustoimet. Israel katkoo veden ja sähkön jakelua, jopa ruuan toimituksia. Kaikken vähiten ne toimet haittaavat terroristeja, heillä kyllä on varastot ja tunneliverkostonsa, jonne suojautua myös iskuilta. Israelin toimet osuvat niihin tavallisiin palestiinalaisiin, jotka joutuvat pelkäämään myös terroristeja.
Mitä Israelin toiminnasta on seurannut? Viha heitä kohtaan elää voimakkaan ja ilmeisesti on vain kasvanut. Oleellista on, että aina on riittävä määrä katkeria nuoria, jotka ovat menettäneet isänsä tai äitinsä tai kotinsa iskuissa. He tietnekin liittyvät terroristeihin.
Missään tällä pallolla ei ole paikkaa, jossa niin pienellä alueella olisi niin paljon maailman älykkäimpiä ihmisiä kuin Israelissa on. On ensinnäkin vaikea kuvitella, että he tekisivät tuollaisia tyhmyyksiä tyhmyyttään. Ensimmäisenä tulee mieleen salaliittoteoria ja harhautus, että kuten siionistit ovat ennenkin tehneet, he uhraavat omiaan saadakseen asiat näyttämään sille kuin haluavat niiden näyttävän.
Mutta jos lähdetään siitä, että kyse ei ole harhautuksesta eikä salaliittoisesta toiminnasta, niin silloin on selvää, että israelilaiset itse ovat omalla toiminnallaan ansainneet opetuksen. Heidän kovat otteensa eivät ole estäneet terrorismia, mutta olleet tavaton haitta ja kiusa muille palestiinalaisille, ja silloin on oikein, että juuri israelilaiset itse kokevat nahoissaan seuraukset omasta tyhmyydestään. Jos he haluavat voittaa terroristit, heidän on viisainta alkaa taistella terroristeja vastaan, ei koko palestiinalaisväestöä vastaan. ja jos he haluavat, että heitä ei kohdella väärin, on heidän itsensä myös syytä alkaa noudattaa sääntöjä.
Israelilaisissa on haukkoja, jotka ovat odottaneet tätä hetkeä, jos nyt eivät suoranaisesti ole myötvaikuttaneet tai jotenkin jopa järjestäneet jotenkin sen, mitä tapahtui. He haluavat syyn tuhota palestiinalaiset kokonaan ja saada heidän alueensa käsiinsä. Aivan kuten palestiinalaisten äärijärjestöt haluvat tehdä juutalaisille.
Tuossa asetelmassa on aika vaikea valita ehdottomasti puoltaan. Kumpikaan osapuoli ei ansaitse kovin paljon myötätuntoa, mutta juutalaisilla aivan varmasti on ratkaisun avaimet enemmän käsissään. Heillä on älyä ja kaikki keinot, mitä voi olla olemassa ja heidän pitäisi hallita tilanne ilman vanhatestamentillista koston kierrettä vaikka vastassa olisi miten häijy vihollinen.
On väärin tappaa siviilejä ja toivon, että Hamasin terroristit saadaan kiinni ja he saavat rangaistuksensa, joka tuossa tilanteessa saa olla myös kuolema. Israelin vastaiskuja suorittaneille en vaadi rangaistusta, vaan ymmärrystä, että sillä tavalla he eivät kansansa mainetta paranna. He pystyvät aivan varmasti parempaan, sillä he ovat maailman kyvykkäin kansa.
Humanitaarista apua tulisi tarjota konflikti kummallekin osapuolelle, mutta enemmän palestiinalaisille, sillä heidän joukossaan syyttömiä uhreja on vielä enemmän kuin Israelin puolella ja Israel pystyy auttamaan itsekin omiaan, palestiinalaiset eivät.
Israelilaisten kohdalla tilanne on hieman toinen, enkä tarkoita tällä sitä, että holocaust antaisi heille oikeuden tehdä mitä tahansa, jolla he väittävät puolustavansa itseään. Samoinhan muuten natsitkin käyttivät puolustuksenaan sitä, mitä he joutuivat kärsimään ensimmäisen maailmansodan jälkeen, vaikka saksalaiset silloinkin saivat vain ansionsa mukaan. He olivat hyökkääjä, he ylittivät ensimmäisenä rajan ja polkivat alleen puolueettoman maan. Jälkeenpäin voi turvallisesti luokassa istuen lukea oppikirjasta kuinka sota oli vain vähän jännä tasaväkinen koitos, kuin joku urheilukilpailu, johon ilolla kaikki osallistuivat. Sodan jalkoihin jääneet eivät kokeneet niin. Kotinsa ja läheisensä menettäneet eivät kokeneet niin, vaikka katkeruus yllättävän nopeasti haihtuikin.
Israelin juutalaisten kohdalla ensinnäkin vastenmielisyyttä herättää se, kuinka he ovat myös rikkoneet sääntöjä ja sopimuksia rakentaessaan siirtokuntia alueelle, joka ei heille virallisesti kuulu. Mutta juuri Gazan tapauksessa on muutakin. He ovat aidanneet Gazan väittäen tehneensä sen oman turvallisuutensa vuoksi. Aidasta ei sitten paljon apua ollutkaan, vaikka se on haitannut ihmisten elämää jo pitkän aikaa. Enemmän kyse on koston kierteestä. Israel pyrkii kostamaan jokaisen vihollisensa iskun. Se ei pyri saamaan tekijöitä vastuuseen, vaan kostaa niin, että myös toisella puolella kuolee viattomia.
Vielä enemmän viattomiin kohdistuvat painostustoimet. Israel katkoo veden ja sähkön jakelua, jopa ruuan toimituksia. Kaikken vähiten ne toimet haittaavat terroristeja, heillä kyllä on varastot ja tunneliverkostonsa, jonne suojautua myös iskuilta. Israelin toimet osuvat niihin tavallisiin palestiinalaisiin, jotka joutuvat pelkäämään myös terroristeja.
Mitä Israelin toiminnasta on seurannut? Viha heitä kohtaan elää voimakkaan ja ilmeisesti on vain kasvanut. Oleellista on, että aina on riittävä määrä katkeria nuoria, jotka ovat menettäneet isänsä tai äitinsä tai kotinsa iskuissa. He tietnekin liittyvät terroristeihin.
Missään tällä pallolla ei ole paikkaa, jossa niin pienellä alueella olisi niin paljon maailman älykkäimpiä ihmisiä kuin Israelissa on. On ensinnäkin vaikea kuvitella, että he tekisivät tuollaisia tyhmyyksiä tyhmyyttään. Ensimmäisenä tulee mieleen salaliittoteoria ja harhautus, että kuten siionistit ovat ennenkin tehneet, he uhraavat omiaan saadakseen asiat näyttämään sille kuin haluavat niiden näyttävän.
Mutta jos lähdetään siitä, että kyse ei ole harhautuksesta eikä salaliittoisesta toiminnasta, niin silloin on selvää, että israelilaiset itse ovat omalla toiminnallaan ansainneet opetuksen. Heidän kovat otteensa eivät ole estäneet terrorismia, mutta olleet tavaton haitta ja kiusa muille palestiinalaisille, ja silloin on oikein, että juuri israelilaiset itse kokevat nahoissaan seuraukset omasta tyhmyydestään. Jos he haluavat voittaa terroristit, heidän on viisainta alkaa taistella terroristeja vastaan, ei koko palestiinalaisväestöä vastaan. ja jos he haluavat, että heitä ei kohdella väärin, on heidän itsensä myös syytä alkaa noudattaa sääntöjä.
Israelilaisissa on haukkoja, jotka ovat odottaneet tätä hetkeä, jos nyt eivät suoranaisesti ole myötvaikuttaneet tai jotenkin jopa järjestäneet jotenkin sen, mitä tapahtui. He haluavat syyn tuhota palestiinalaiset kokonaan ja saada heidän alueensa käsiinsä. Aivan kuten palestiinalaisten äärijärjestöt haluvat tehdä juutalaisille.
Tuossa asetelmassa on aika vaikea valita ehdottomasti puoltaan. Kumpikaan osapuoli ei ansaitse kovin paljon myötätuntoa, mutta juutalaisilla aivan varmasti on ratkaisun avaimet enemmän käsissään. Heillä on älyä ja kaikki keinot, mitä voi olla olemassa ja heidän pitäisi hallita tilanne ilman vanhatestamentillista koston kierrettä vaikka vastassa olisi miten häijy vihollinen.
On väärin tappaa siviilejä ja toivon, että Hamasin terroristit saadaan kiinni ja he saavat rangaistuksensa, joka tuossa tilanteessa saa olla myös kuolema. Israelin vastaiskuja suorittaneille en vaadi rangaistusta, vaan ymmärrystä, että sillä tavalla he eivät kansansa mainetta paranna. He pystyvät aivan varmasti parempaan, sillä he ovat maailman kyvykkäin kansa.
Humanitaarista apua tulisi tarjota konflikti kummallekin osapuolelle, mutta enemmän palestiinalaisille, sillä heidän joukossaan syyttömiä uhreja on vielä enemmän kuin Israelin puolella ja Israel pystyy auttamaan itsekin omiaan, palestiinalaiset eivät.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.