Kalalisko ja joutsenlisko

Nämä ainutlaatuisesti suunnitellut eliöt uhmaavat kehitysopillisia selityksiä...

LUUPANSSARINSA, paksun ihonsa ja hitaan liikkumisensa vuoksi kilpikonna on yksi kaikkein helpoimmin tunnistettavissa olevista eliöistä maapallolla.

Tavallisesti meressä asuvat lajit [engl. species] tunnetaan merikilpikonnina ja maalla elävät maakilpikonnina. Britanniassa lähes kaikkia kutsutaan maakilpikonniksi (yleisesti ruoaksi käytetylle pienemmäle lajille on annettu nimeksi suokilpikonna). Maalla elävillä kilpikonnilla on lyhyet, vantterat jalat, kun taas meressä elävillä on voimakkaat räpyläjalat uimista varten.

Kokoerosta, ruokavaliosta ja panssarin muotoilusta huolimatta on olemassa oikeastaan vain kahta kilpikonnapäätyyppiä: pystytaivuttajat (Cryptodira) ja sivutaivuttajat (Pleurodira).1 Nämä termit viittaavat tapaan, jolla kilpikonna vetää kaulansa kilven sisään. Tämä viittaa siihen, että kilpikonnat, jotka on nyt kaikki luokiteltu matelijalahkoon, Chelonia, luotiin alun perin ainakin kahdeksi erilaiseksi luoduksi lajiksi [engl. kind].

Suojaava kilpi, joka on olennainen osa kilpikonnan anatomiaa, koostuu sarveisainesten peittämästä luusta (lukuun ottamatta pehmeäkilpistä maakilpikonnaa ja merinahkakilpikonnaa). Luukilpi yhdistyy kylkiluihin, selkänikamiin ja joihinkin olkapään ja lonkan osiin. Vaikka kilvet vaihtelevat heimosta toiseen, perusrakenne säilyy silti samana.

Koska kilpikonnien kylkiluut ovat liikkumattomat, niiden on mahdotonta hengittää muiden matelijoiden (tai ihmisten) lailla. Sen sijaan vatsalihakset suorittavat kylkiluiden tehtävät: kaksi lihaksista laajentaa rintaonteloa sisäänhengityksen aikaansaamiseksi ja muut puristavat sisäelimiä keuhkoja vasten pakottaen ilman ulos.2

Merinahkakilpikonna on elävien kilpikonnien jättiläinen ja se voi kasvaa jopa 2,7 metrin pituiseksi ja 680 kilon painoiseksi. Suurin maakilpikonna on Galapagossaarien jättiläiskilpikonna, joka voi paikaa 255 kg.3

Vaikka kilpikonnien pitkäikäisyydestä on olemassa paljon tarinoita, kilpikonnat eivät suinkaan tarvitse pitkiä ajanjaksoja kasvuunsa. Ne ovat yleensä täysikasvuisia 10 vuoden ikäisinä, ja suurten lajien kasvu voi olla nopeampaa kuin ihmisellä.4 On olemassa kaskumaista näyttöä siitä, että kilpikonnat eläisivät yli 150-vuotiaiksi, mutta joidenkin asiantuntijoiden mielestä tämä voi johtua siitä, että kaksi eri kilpikonnaa on sekoitettu keskenään.

Kilpikonnat lukevat magneettikarttoja


Muiden hämmästyttävien kilpikonnien erityispiirteiden lisäksi nuorilla valekarettikilpikonnilla (Caretta caretta) on kyky suunnistaa maan magneettikenttää apuna käyttäen.1 Näiden kilpikonnien täytyy pysyä Pohjois-Atlantin virtauspyörteen piirissä, joka on Sargassomerta (sijaitsee Yhdysvaltain itäisen rannikon läheisyydessä) ympyränmuotoisesti ympäröivä merivirtasysteemi.2

Tiedemiehet ovat pitkään väitelleet voivatko eläimet paikan- taa sijaintinsa käyttämällä apuna maapallon magneettikenttää: toisin sanoen käyttämällä niiden omia ”kompasseja”. Eri paikoissa maapalloa magneettikentän voimakkuus ja sen inklinaatio (maan magneettikentän ja maapallon pinnan välinen kulma) ovat erilaisia. Joten jos eliöt pystyisivät aistimaan nämä muutokset, niillä olisi ikään kuin käsitys karttojen pituus- ja leveysasteista.

Tutkijat Kenneth ja Catherine Lohmann Pohjois-Carolinan yliopistosta, Yhdysvalloista, ovat osoittaneet, että kilpikonnat käyttävät magneettisia mittauksia pysyäkseen virtauspyörteessä.

Tutkijat asettivat kilpikonnia vesisäiliöihin, joita ympäröivät tietokoneistetut sähköiset käämit, jotka aiheuttivat keinotekoisen magneettikentän. Kun kentän inklinaatio oli sama kuin pohjoisen virtauspyörteen rajan, kilpikonnat uivat etelään, aivan niin kuin ne olisivat menneet takaisin virtauspyörteeseen. Ja kun inklinaatio oli sama kuin eteläisellä rajalla, ne uivat pohjoiskoilliseen, jälleen aivan kuin poispäin vaararajalta.

Kuuluisa brittiläinen kehitysopin kannattaja J.B.S. Haldane väitti vuonna 1949, että evoluutio ei voisi koskaan tuottaa ”useita eri mekanismeja, kuten pyörää tai magneettia, jotka olisivat käyttökelvottomia, elleivät ne olisi täysin valmiita”.3 Siten sellaiset koneet eliöissä todistaisivat hänen mielestään evoluution vääräksi. Kilpikonnilla täytyy olla jonkinlainen magneetti, jolla ne havaitsevat maapallon magneettikentän. Jopa joillakin bakteereilla on osoitettu olevan magneettikompasseja.