Miksi kehitysavun maksaminen on tärkeysjärjestyksessä ykkönen?

Onhan se useimmille selvää ettei lainarahalla voi muita tukea.

Afrikan leopardihattu päät eivät hyväksy kehitysapu leikkauksia, eikä suomen päättäjiä kiinnosta suomalaisten etujen ajaminen, kansainvälinen ura tärkeämpi.

suomeen on pesiytynyt järjestöjä , jotka pitää lakkauttaa välittömästi 😠

Kehitysavulla ei ole saatu mitään hyvää aikaan. Nykyinen pakolaisvyörykin on kehitysavun seurausta. Väestö on saatu lisääntymään sellaista vauhtia ettei sitä pystytä enää hallitsemaan niin lähtö- kuin kohdemaissakaan.

Kysy hallitukselta. Sieltä olisi paljon muutakin kysyttävää.

Yritystuethan ne on jotka on ykkösenä, niihin ei kukaan saa koskea kun EK kieltää

Suomen tehtävänä on pelastaa maapallo ja sen asukkaat!

Kyse on
TURVALLISUUSPOLITIIKASTA!
<:)

Kysy Vasemmistoliitolta, Vihreiltä, Demareilta ja Rkp:ltä!

Kehitysavussa on tärkeää, että sitä kohdennetaan mahdollisimman paljon ulkoministeriön hallinnoimaan kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön ja tuetaan muun muassa suomalaisten järjestöjen työtä. Panostus humanitaariseen työhön on toki tärkeää, mutta ongelmia ratkottaessa pitää aina kohdentaa etusijassa juurisyiden hoitamiseen, koska sillä on pidempikestoista vaikutusta.

Jos olisin itse vaarallisella alueella maassa, joka käy sotaa, niin arvostaisin todella paljon sitä, että mahdollisesti loukkaannuttuani hoitamiseeni käytettäisiin kehitysavun rahoja. Mikäli selviäisin hengissä ja työllistyisin myöhemmin teollisuuden tai palvelun sektorille, niin kykenisin tekemäni työn tuotosten muodossa maksamaan hoitoni epäsuorasti takaisin tulevaisuudessa.

Jos olisin syrjäytymisvaarassa oleva lukutaidoton lapsi, niin siitä olisi pitkällä tähtäimellä suuri hyöty, että pääsisin kehitysavun määrärahojen turvin koulun penkille ja oppimaan sellaisia taitoja, joilla voisin pärjätä elämässä itsenäisesti ilman, että minun tarvitsisi harkita rikollisuuden polulle siirtymistä ja huonon kierteen uusiutumista. Mikäli työllistyisin myöhemmin teollisuuden tai palvelun sektorille, niin kykenisin tekemäni työn tuotosten muodossa maksamaan tämän epäsuorasti takaisin tulevaisuudessa. Koulussa olisin myös oppinut demokratiataitoja, joiden avulla pystyisin muiden kehitysavun piirissä olleiden koulutettujen lasten kanssa ajamaan oman maani demokratiakehitystä, ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä, minkä ansiosta oma maani saataisiin pidettyä viljelykelpoisena, tekemään siitä turvallisempi ja oikeudenmukaisempi.

Mitä enemmän kehitysyhteistyörahoja käytetään tällaiseen tärkeään toimintaan, niin sitä nopeammin myös maailman köyhimmät valtiot saadaan saatettua mukaan jälkiteolliseen vaiheeseen, jossa itse nyt elämme. Jälkiteollisessa maailmassa perheiden koot pysyvät pienempinä, ruoka-apua tarvitaan vähemmän, ehkäistään eläkepommien syntymistä ja paremmin koulutetun väestön turvin rakennetaan myös toimivampia tukiverkostoja ja kehitetään yhteiskunnallisia instituutioita.

Mitä enemmän saamme käynnistettyä kehitysavun hankkeita, niin täten myös humanitaarista maahanmuuttoa saadaan vähennettyä jatkuvasti yhä enemmän, koska sotien määrää pienentämällä, hyvinvointivaltioita rakentamalla ja jälkiteollisia yhteiskuntia kehittämällä pystytään luomaan turvallisuutta ja vakautta kaikkialle. Siksi uskon, että tietoisuuden lisäämisen myötä yhä suurempi joukko puolueita tulee tulevaisuudessa kannattamaan mahdollisimman suurta rahoitusta kehitysavulle. Mitä enemmän rahoitamme hankkeita, niin maailman kehittyessä meidän tarvitsee rahoittaa jatkossa entistä vähemmän humanitaarista tukea, ja näin ollen kegitysavun leikkausvaraa jää tulevaisuudessa entistä enemmän. Yhteiskuntien ja kestävän kehityksen tukemiseksi tällä vuosisadalla kehitysapuun kannattaa satsata runsaasti, ja jos asiat etenevät hyvin, niin ensi vuosisadalla kehitysavun määrää voidaan pienentää huomattavasti.

On tärkeää, että kehitysavun määrä pidetään BKT:hen suhteutettuna kohtuullisena, ja tehdään aina arvio siitä, kuinka paljon määrärahoja valtion pyörittämiseen aidosti tarvitaan. Suuret leikkaukset kehitysapuun eivät ole edellä esittämieni seikkojen vuoksi koskaan kannattavia, mutta pieniä leikkauksia on taloudellisen tilanteen mukaan aina mahdollista tehdä. Koska kehitysapu on vain hyvin pieni osa koko valtion budjetista, niin hyvinvointivaltion kustannuksiin on mahdollista saada merkittävämpiä parannuksia muun muassa eri toimintojen sulavoittamisesta, eli tehdään parempaa työtä vähemmällä rahalla, ja superrikkaiden verotusta korottamalla. Myös joitakin kehitysavun toimintoja on mahdollista sulavoittaa aina, kun niihin keksitään uusia keinoja.

Vihereät, punikit, rkp ja kommiunistit pitävät sitä erittäin tärkeänä. Turvallisuusasiat ovat olleet vuosikausia sivuseikkana ja velkaa on otettu rohkeasti. Kolmen vuoden veropotti on syöty ennakkoon eli osa jaeltu pitkin maailmaa.
http://velkakello.fi/

Meillä on politikkoja, jotka haluavat verorahoilla esiintyä hyväntekijöinä.
( - ja tämä toiminta on rikos, varkaus..).
Omat asiat, kotimaan asiat tulee aina ensin hoitaa, eikä intoilla kansainvälistä-korruptio-toimintaa.
Nyt näissä vaaleissa on taas vain näitä super naivisteja tarjolla,, ne haluaa esiintyä maailman parantajina. Lisäksi ajavat omien ääriryhmiensä etua häikäilemättömästi.
https://youtu.be/Z8PlCWWGHnY?si=1DGs2ed50GfPOjjD

Mainituissa maissa kaikki toimii kiitos suomen ulkomaanavun.

nämä viherpunikit ovat saaneet aikaan tämän vääristymän ja valheellisuuden ja niin suomen valtio ja veronmaksajat on saatu tämän hankkeen maksumiehiksi. Tässä yksi suurrimmista osallisista on tähän henk. koht. tasolla Pekka Haavisto. Erittäin hyvä ettei tästä tullut pressaa.