Kas tässä esitys liittokokoukselle 4.-5.11.2023
4.1 Valtio ja kirkko erotetaan
Julkisen vallan neutraalisuuden toteuttamiseksi Evankelis-luterilaisen ja Ortodoksisen kirkon julkisoikeudellisen erityisasema puretaan: Perustuslain 76 § kirkkolain säätämisestä kumotaan; kirkot päättävät omista säännöistään muiden yhteisöjen tapaan. Kirkollisverojärjestelmä ja kirkon monopoliasema hautaustoimessa lopetetaan. Käytännössä tähän tarvitaan komitea valmistelemaan
valtion ja kirkon erottamista. Uskonnon merkintä väestörekisterissä lopetetaan.
Valtio, hyvinvointialueet, kunnat ja oppilaitokset kunnioittavat julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta ja edistävät ihmisten yhdenvertaista kohtelua uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta käytännössä. Mitään uskonnollista tai katsomuksellista yhteisöä ei syrjitä eikä suosita.
Julkinen valta varmistaa ihmisten ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapauden. Ihmisillä on myös käytännössä oikeus pitää katsomuksensa yksityisasianaan, ja katsomusten yksityisyys on julkisen vallan lähtökohta.
4.2 Uskonnon opetus ja uskontoon sitouttaminen lopetetaan
Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella aletaan noudattaa lakeja ja opetussuunnitelmia, joiden mukaan toiminnan tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta” ja tunnustuksetonta. Hartaustilaisuuksien, jumalanpalvelusten ja muun uskonnollisesti sitouttavan toiminnan liittäminen vuosisuunnitelmiin ja päiväohjelmiin ei kuulu päivähoidon ja oppilaitosten tehtäviin.
Uskonnonopetus lopetetaan varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja lukiossa. Uskonnoista ja katsomuksista opettamiseen ei tarvita omaa oppiainetta. Kyseiset teemat voidaan käsitellä osana historian, yhteiskuntaopin, filosofian ja etiikan sekä äidinkielen opetusta. Filosofian ja siihen liittyvän etiikan opetus on perusteltua aloittaa jo peruskoulussa.
Nykyisen oppiainejaon vallitessa Vapaa-ajattelijain liitto pyrkii uskonnonopetukselle vaihtoehtoisen elämänkatsomustiedon aseman vahvistamiseen ja sen avaamiseen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi kirkon jäsenyydestä riippumatta. Elämänkatsomustiedon tapa käsitellä asioita ilman sidonnaisuutta uskontoihin ja katsomuksiin tulee saada laajempaan käyttöön. Nykyisten katsomusaineiden opetusta voidaan vähentää erityisesti peruskoulun alaluokilla ja lukiossa.
4.3 Sekulaari tapakulttuuri laajenee ja monimuotoistuu
Maallinen, sekulaari kulttuuri kehittyy ihmiselämän käännekohdissa ja vuodenkierron juhlapäivinä. Vapaa-ajattelijat edistävät palvelujen tarjoamista siviiliseremonioihin, nimiäis-, hää- ja hautajaistilaisuuksiin etupäässä sekulaarijärjestöjen yhteistoimin Pro-Seremonioin kautta. Myös vapaa-ajattelijain yhdistyksillä voi olla puhuja- ja varsinkin neuvontapalvelua. Tehdään tunnetuksi tapakulttuurin monimuotoistumista.
Uskonnottomien hautajaisten osuus kasvaa lähivuosina merkittävästi. Uskonnottomien hautajaispuhujien määrä lisääntyy vastaamaan kasvanutta tarvetta joka puolella maata. Uusien puhujien kouluttamisessa Pro-Seremonioilla on tärkeä rooli.
Avioliittoon vihkiminen yhdenvertaistuu. Mikäli uskonnollisten yhdyskuntien vihkimisoikeus jatkuu, sellainen myönnetään myös kiinnostuneille sekulaarijärjestöille. Viranomainen turvaa virkapaikan ja -ajan ulkopuolisten vihkimispalvelujen riittävyyden; nimitetään myös vapaita siviilivihkijöitä.
Vuodenaikajuhlat ja niihin liittyvät vapaat työstä ja opiskelusta ovat virallisesti maallisia, vailla uskonnollista statusta. Monimuotoisessa yhteiskunnassa jokainen viettää niitä haluamallaan tavalla.
4.4 Hautaustoimi siirtyy julkiseksi palveluksi
Uudistetaan evankelis-luterilaiselle kirkolle monopoliaseman antava hautaustoimilaki, joka nyt antaa seurakunnille mahdollisuuden kohdella eriarvoisesti seurakuntaan kuulumattomia vainajia, niin uskonnottomia kuin muihin kirkko- ja uskontokuntiin kuuluvia.
Hautaustoimi on julkisen vallan tehtävä, joka siirretään kirkollisasioista sosiaali- ja terveystoimen piiriin ja hyvinvointialueiden hallinnolliseksi tehtäväksi. Seurakunnat ja muut hautaustoimea harjoittavat yhteisöt voivat jatkaa nykyistä toimintaansa; ne asetetaan yhdenvertaiseen asemaan rahoituksessa ja hallinnossa toiminnan laajuus ja luonne huomioiden. Hyvinvointialueet huolehtivat riittävästä määrästä tunnustuksettomia ja eri uskontokuntien tarpeiden mukaan muunneltavia seremoniatiloja. Näin turvataan lain mukainen vainajan katsomuksen ja toiveiden toteutuminen ja vältettäisiin vainajan läheisten syrjivä kohtelu.
Vapaa-ajattelijat edistävät hautauskulttuurin uudistumista, tuhkauksen ja uusien hautaustapojen yleistymistä sekä uurnahautauksien ja tuhkan sijoittamisen ja sirottelun monipuolistumista myös hautausmaiden ulkopuolella. Kaikkien kuntien tulee osoittaa alueeltaan ainakin yksi helposti saavutettava paikka tuhkan sirotteluun.
4.1 Valtio ja kirkko erotetaan
Julkisen vallan neutraalisuuden toteuttamiseksi Evankelis-luterilaisen ja Ortodoksisen kirkon julkisoikeudellisen erityisasema puretaan: Perustuslain 76 § kirkkolain säätämisestä kumotaan; kirkot päättävät omista säännöistään muiden yhteisöjen tapaan. Kirkollisverojärjestelmä ja kirkon monopoliasema hautaustoimessa lopetetaan. Käytännössä tähän tarvitaan komitea valmistelemaan
valtion ja kirkon erottamista. Uskonnon merkintä väestörekisterissä lopetetaan.
Valtio, hyvinvointialueet, kunnat ja oppilaitokset kunnioittavat julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta ja edistävät ihmisten yhdenvertaista kohtelua uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta käytännössä. Mitään uskonnollista tai katsomuksellista yhteisöä ei syrjitä eikä suosita.
Julkinen valta varmistaa ihmisten ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapauden. Ihmisillä on myös käytännössä oikeus pitää katsomuksensa yksityisasianaan, ja katsomusten yksityisyys on julkisen vallan lähtökohta.
4.2 Uskonnon opetus ja uskontoon sitouttaminen lopetetaan
Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella aletaan noudattaa lakeja ja opetussuunnitelmia, joiden mukaan toiminnan tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta” ja tunnustuksetonta. Hartaustilaisuuksien, jumalanpalvelusten ja muun uskonnollisesti sitouttavan toiminnan liittäminen vuosisuunnitelmiin ja päiväohjelmiin ei kuulu päivähoidon ja oppilaitosten tehtäviin.
Uskonnonopetus lopetetaan varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja lukiossa. Uskonnoista ja katsomuksista opettamiseen ei tarvita omaa oppiainetta. Kyseiset teemat voidaan käsitellä osana historian, yhteiskuntaopin, filosofian ja etiikan sekä äidinkielen opetusta. Filosofian ja siihen liittyvän etiikan opetus on perusteltua aloittaa jo peruskoulussa.
Nykyisen oppiainejaon vallitessa Vapaa-ajattelijain liitto pyrkii uskonnonopetukselle vaihtoehtoisen elämänkatsomustiedon aseman vahvistamiseen ja sen avaamiseen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi kirkon jäsenyydestä riippumatta. Elämänkatsomustiedon tapa käsitellä asioita ilman sidonnaisuutta uskontoihin ja katsomuksiin tulee saada laajempaan käyttöön. Nykyisten katsomusaineiden opetusta voidaan vähentää erityisesti peruskoulun alaluokilla ja lukiossa.
4.3 Sekulaari tapakulttuuri laajenee ja monimuotoistuu
Maallinen, sekulaari kulttuuri kehittyy ihmiselämän käännekohdissa ja vuodenkierron juhlapäivinä. Vapaa-ajattelijat edistävät palvelujen tarjoamista siviiliseremonioihin, nimiäis-, hää- ja hautajaistilaisuuksiin etupäässä sekulaarijärjestöjen yhteistoimin Pro-Seremonioin kautta. Myös vapaa-ajattelijain yhdistyksillä voi olla puhuja- ja varsinkin neuvontapalvelua. Tehdään tunnetuksi tapakulttuurin monimuotoistumista.
Uskonnottomien hautajaisten osuus kasvaa lähivuosina merkittävästi. Uskonnottomien hautajaispuhujien määrä lisääntyy vastaamaan kasvanutta tarvetta joka puolella maata. Uusien puhujien kouluttamisessa Pro-Seremonioilla on tärkeä rooli.
Avioliittoon vihkiminen yhdenvertaistuu. Mikäli uskonnollisten yhdyskuntien vihkimisoikeus jatkuu, sellainen myönnetään myös kiinnostuneille sekulaarijärjestöille. Viranomainen turvaa virkapaikan ja -ajan ulkopuolisten vihkimispalvelujen riittävyyden; nimitetään myös vapaita siviilivihkijöitä.
Vuodenaikajuhlat ja niihin liittyvät vapaat työstä ja opiskelusta ovat virallisesti maallisia, vailla uskonnollista statusta. Monimuotoisessa yhteiskunnassa jokainen viettää niitä haluamallaan tavalla.
4.4 Hautaustoimi siirtyy julkiseksi palveluksi
Uudistetaan evankelis-luterilaiselle kirkolle monopoliaseman antava hautaustoimilaki, joka nyt antaa seurakunnille mahdollisuuden kohdella eriarvoisesti seurakuntaan kuulumattomia vainajia, niin uskonnottomia kuin muihin kirkko- ja uskontokuntiin kuuluvia.
Hautaustoimi on julkisen vallan tehtävä, joka siirretään kirkollisasioista sosiaali- ja terveystoimen piiriin ja hyvinvointialueiden hallinnolliseksi tehtäväksi. Seurakunnat ja muut hautaustoimea harjoittavat yhteisöt voivat jatkaa nykyistä toimintaansa; ne asetetaan yhdenvertaiseen asemaan rahoituksessa ja hallinnossa toiminnan laajuus ja luonne huomioiden. Hyvinvointialueet huolehtivat riittävästä määrästä tunnustuksettomia ja eri uskontokuntien tarpeiden mukaan muunneltavia seremoniatiloja. Näin turvataan lain mukainen vainajan katsomuksen ja toiveiden toteutuminen ja vältettäisiin vainajan läheisten syrjivä kohtelu.
Vapaa-ajattelijat edistävät hautauskulttuurin uudistumista, tuhkauksen ja uusien hautaustapojen yleistymistä sekä uurnahautauksien ja tuhkan sijoittamisen ja sirottelun monipuolistumista myös hautausmaiden ulkopuolella. Kaikkien kuntien tulee osoittaa alueeltaan ainakin yksi helposti saavutettava paikka tuhkan sirotteluun.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eikä edellä kaikki. Tässä jatkoksi loput:
4.5 Sosiaalinen ja henkinen tuki turvataan
Psykososiaalisen tuen ja palveluiden järjestäminen on osa lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Hyvinvointialueilla tulee olla riittävät resurssit psykososiaalisen tuen antamiseen, alkaen kriisipäivystyksestä. Henkistä tukea tarvitseville potilaille ja heidän läheisilleen on oltava tarjolla uskonnollisesti neutraalia ammatillista ja koulutettua vertaisapua. Sama koskee vankiloita ja puolustusvoimia. Puolustusvoimat palkkaa myös sekulaareja henkisen tuen ammattilaisia.
Kansalaisen kuoleman jälkeiseen asioiden hoitamiseen liittyy paljon byrokratiaa, jonka omaiset kohtaavat. Sosiaalitoimen on järjestettävä neuvontaa ja tarvittaessa autettava asioiden hoitamisessa.
4.6 Tieteellisen maailmankuvan asemaa vahvistetaan
Oppilaitoksissa opetus ja opiskelu ovat tiedeperustaista, rationaalisuuteen ja kriittisyyteen ohjaavaa sekä myös käytännössä uskonnollisesti sitouttamatonta. Suomessa ei tarvita julkisen vallan tukemia uskonnollisia kouluja. Fundamentalistisille ”luomisopeille” sekä uskomusopeille ja -hoidoille ei ole sijaa kouluissa eikä kansalais- ja työväenopistoissa.
Yliopistot ja tutkimuslaitokset pitävät esillä julkisuudessa kriittistä ja rationaalista ajattelua. Pappiskoulutus toteutetaan yliopistojen ulkopuolella. Tieteellisten seurojen toiminta saa rahoitusta. Julkisesti rahoitettu media pidättyy esittelemästä uskomushoitoja ja epätieteellistä tietoa muuten kuin kriittisessä journalistisessa asiayhteydessä.
Ihmiskunnan suuria haasteita ovat luontokato ja ilmastonmuutos, joihin tarvitaan pikaisia tieteelliseen tutkimustietoon perustuvia toimia.
Vapaa-ajattelijain viestintäkanavat tarjoavat foorumin kriittiseen ja rationaaliseen keskusteluun mukaan lukien uskontojen perusoppien ja käytäntöjen kritiikki tieteen ja ihmisoikeuksien näkökulmista.
4.7 Humanistisen etiikan asema vahvistuu
Kasvava enemmistö ihmisistä ymmärtää, että käsitys uskonnosta moraalin lähteenä ja perustana on virheellinen. Ihmisoikeussopimukset, perusoikeudet sekä demokraattisesti säädettyihin lakeihin perustuva yhteiskunta ovat sekulaarin ajattelun ja kulttuurin tulosta.
Vanhoihin uskontosidonnaisiin dogmeihin perustuva käyttäytymisen kontrolli, joka on aiheuttanut ihmisille merkittävää haittaa ja hyvinvointivajetta, jää yhä merkityksettömämmäksi. Seksuaalisuuteen ja lisääntymisterveyteen liittyvät uskonnollisperusteiset kiellot, kuten raskauden ehkäisyn, ehkäisyvalistuksen ja raskauden keskeytyksen kielto, katsotaan maailmanlaajuisesti haitalliseksi.
Toimintamme Kansainvälisessä humanistiliitossa (HI) ja pohjoismaisten järjestöjen yhteistyössä korostavat ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapauden polttavia kehittämistarpeita maailmalla. Humanismin ja sekularismin puolustaminen ja edistäminen maailmassa edellyttää määrätietoista toimintaa. Suomi alkaa käyttää kehitysyhteistyössä vain sekulaareja kansalaisjärjestöjä.
Miten 6-kohdan sitouttamattomuus toteutetaan? Minä vaan kysyn.
Julkisen vallan neutraliteettiperiaate, joo. Elämää ja retoriikkaa.
Valtiokitko puolesta on paljon retoriikkaa, potaskaa puintia.
ETn vahvistaminen on oikein.
Lain mukainen vainajan katsomuksen kunnioittaminen. Kirkollinen siunas, vaikka ei ole ollut kirkon jäsen?
Uskonnon merkintä väestörekisterissä lopetetaan. Mitä siitä seuraa?
Nyt olis loistava tilaisuus esittää perustelevaa kritiikkiä. Kui ei?
Viime yönä taas tällä idealla menty. Hölmöö
Kts- vai pts-tavoitteet? Osa on selvästi pitkän tähtäimen.
Läpi meni että hujahti
Tällä mennään.