Harjoitukseen osallistui kaksi ohjuskorvettia.
Venäjän Mustanmeren laivaston paettua Krimin Sevastopolista Venäjän Krasnodarin Novorossijskiin ilmeisesti myös muut Venäjän laivastot ovat alkaneet harjoitella samanlaisia manööverejä. Itämerellä tällaiseen harjoitukseen osallistui hiljattain kaksi Projekt 22800 Karakurt -luokan ohjuskorvettia Odintsovo ja Sovetsk, jotka purjehtivat Itämereltä Laatokalle.
Kokonaispituudeltaan noin kuukauden mittaisen harjoituksen tarkka ajankohta ei ole tiedossa, koska alkuperäistä Timur Gainutdinovin raporttia siitä Venäjän puolustusministeriön Krasnaja Zvezda (Punatähti) -lehdessä ei pääse lukemaan kuin Venäjällä. Puolustusministeriön verkkosivujen uutisosio ei harjoituksesta kerro.
Harjoitus ei ole kummallinen sitä taustaa vasten, että Itämeri on muuttumassa Naton sisämereksi, jossa Venäjän merivoimien alusten ja tukikohtien elinikä voisi jäädä hyvin lyhyeksi, jos Venäjä aloittaisi siellä konfliktin Natoa vastaan. Harjoituksen syyksi ilmoitetaankin, että Laatokka on suljettu potentiaalisen vihollisen aluksilta ja pintadrooneilta ja suojattu ilmatorjuntajärjestelmin. Harjoituksesta käytettiin termiä ”kokeellinen taistelutehtävä”. Alukset tukeutuivat Laatokalla neuvostoaikaiseen tukikohtaan, joka suljettiin vuonna 2004.
Harjoitukseen osallistuneiden Kalibr-ohjuksilla varustettujen korvettien uppouma on 870 tonnia, pituus 67 metriä ja syväys neljä metriä. Ne ovat vain hieman pienempiä kuin Projekt 21631 Bujan-M -luokan korvetit, joiden uppouma on 950 tonnia, pituus 74 metriä ja uppouma 2,6 metriä. Niitä on Itämerellä kolme, kuten Karakurt-luokan aluksiakin.
Karakurt-korvetit pääsivät Laatokalle väitetysti ilman hinaajien apua, vaikka ne ovat vähemmän sopivia jokiristeilyihin kuin litteäpohjaiset Bujan-M-korvetit, jotka on erityisesti suunniteltu sisävesiväylille. Niissä käytetään vesisuihkupropulsiojärjestelmää, jonka ansiosta niillä voi ajaa vaikka yhden solmun nopeutta menettämättä ohjautuvuutta. Karakurtit ovat puolestaan Bujaneja merikelpoisempia.
Sinänsä siirtymisessä Itämereltä Laatokalle ei ole mitään erikoista. Niitä yhdistävän Nevajoen leveys on keskimäärin 400–600 metriä ja syvyys 8–11 metriä. Se soveltuu uppoumaltaan jopa 5 000 tonnin aluksille.
Nevan matalimmat kohdat, joissa veden syvyys on vain 4–4,5 metriä, ovat silti merkittävä este sota-aluksille. Esimerkiksi seuraavan kokoluokan kolme alusta Itämeren laivastosta, Projekt 20380 Steregušij-luokan korvetit, eivät enää pystyisi pakenemaan Laatokalle. Niiden keulapaksunnos ui 7,95 metrin syvyydessä. Luonnollisesti Laatokka on suljettu myös kahdelle Neutrashimyij-luokan (Projekt 11540 Jastreb) fregatille ja kahdelle Sovremennyi-luokan (Projekt 956 Sarytš) hävittäjälle.
Kuitenkin se, että Venäjän Itämeren laivasto jo harjoittelee siirtymistä Laatokalle, kertoo jotain. Antaisiko pakeneminen sille jotain merkittävää hyötyä? Tuskin, koska Laatokan etäisinkin kolkka on vain noin 215 kilometrin päässä Nato-Suomen rajasta.
Onnistunut harjoitus kun kumpikaan ei ole karilla.
Venäjän Mustanmeren laivaston paettua Krimin Sevastopolista Venäjän Krasnodarin Novorossijskiin ilmeisesti myös muut Venäjän laivastot ovat alkaneet harjoitella samanlaisia manööverejä. Itämerellä tällaiseen harjoitukseen osallistui hiljattain kaksi Projekt 22800 Karakurt -luokan ohjuskorvettia Odintsovo ja Sovetsk, jotka purjehtivat Itämereltä Laatokalle.
Kokonaispituudeltaan noin kuukauden mittaisen harjoituksen tarkka ajankohta ei ole tiedossa, koska alkuperäistä Timur Gainutdinovin raporttia siitä Venäjän puolustusministeriön Krasnaja Zvezda (Punatähti) -lehdessä ei pääse lukemaan kuin Venäjällä. Puolustusministeriön verkkosivujen uutisosio ei harjoituksesta kerro.
Harjoitus ei ole kummallinen sitä taustaa vasten, että Itämeri on muuttumassa Naton sisämereksi, jossa Venäjän merivoimien alusten ja tukikohtien elinikä voisi jäädä hyvin lyhyeksi, jos Venäjä aloittaisi siellä konfliktin Natoa vastaan. Harjoituksen syyksi ilmoitetaankin, että Laatokka on suljettu potentiaalisen vihollisen aluksilta ja pintadrooneilta ja suojattu ilmatorjuntajärjestelmin. Harjoituksesta käytettiin termiä ”kokeellinen taistelutehtävä”. Alukset tukeutuivat Laatokalla neuvostoaikaiseen tukikohtaan, joka suljettiin vuonna 2004.
Harjoitukseen osallistuneiden Kalibr-ohjuksilla varustettujen korvettien uppouma on 870 tonnia, pituus 67 metriä ja syväys neljä metriä. Ne ovat vain hieman pienempiä kuin Projekt 21631 Bujan-M -luokan korvetit, joiden uppouma on 950 tonnia, pituus 74 metriä ja uppouma 2,6 metriä. Niitä on Itämerellä kolme, kuten Karakurt-luokan aluksiakin.
Karakurt-korvetit pääsivät Laatokalle väitetysti ilman hinaajien apua, vaikka ne ovat vähemmän sopivia jokiristeilyihin kuin litteäpohjaiset Bujan-M-korvetit, jotka on erityisesti suunniteltu sisävesiväylille. Niissä käytetään vesisuihkupropulsiojärjestelmää, jonka ansiosta niillä voi ajaa vaikka yhden solmun nopeutta menettämättä ohjautuvuutta. Karakurtit ovat puolestaan Bujaneja merikelpoisempia.
Sinänsä siirtymisessä Itämereltä Laatokalle ei ole mitään erikoista. Niitä yhdistävän Nevajoen leveys on keskimäärin 400–600 metriä ja syvyys 8–11 metriä. Se soveltuu uppoumaltaan jopa 5 000 tonnin aluksille.
Nevan matalimmat kohdat, joissa veden syvyys on vain 4–4,5 metriä, ovat silti merkittävä este sota-aluksille. Esimerkiksi seuraavan kokoluokan kolme alusta Itämeren laivastosta, Projekt 20380 Steregušij-luokan korvetit, eivät enää pystyisi pakenemaan Laatokalle. Niiden keulapaksunnos ui 7,95 metrin syvyydessä. Luonnollisesti Laatokka on suljettu myös kahdelle Neutrashimyij-luokan (Projekt 11540 Jastreb) fregatille ja kahdelle Sovremennyi-luokan (Projekt 956 Sarytš) hävittäjälle.
Kuitenkin se, että Venäjän Itämeren laivasto jo harjoittelee siirtymistä Laatokalle, kertoo jotain. Antaisiko pakeneminen sille jotain merkittävää hyötyä? Tuskin, koska Laatokan etäisinkin kolkka on vain noin 215 kilometrin päässä Nato-Suomen rajasta.
Onnistunut harjoitus kun kumpikaan ei ole karilla.
Vastaukset 49
Vanhimmat
näin
Merethän ei ole kenenkään omistuksessa... Korkeintaan lainassa.
Paitsi sota-aikana, jolloin saarto on mahdollinen. Nyt se on helppo toteuttaa, kun kaikki Itämeren valtiot kuuluvat Natoon.
.r........ mokasi taas
Ukrainan sotalaivat itämerelle takavarikoimaan ryssän alukset.
näin
Ainoa "meri" jota Venäjä hallitsee tulevaisuudessa on Laatokka.
Putin ohjaa elokuvat niistä, Laatokan tykit ja jatko-osan Laatokan haukat.
Russian black & white color, no dolby.
näin
näin
näin
pako on tulossa
Ukrainalle ,koomikko jo koomassa ja varastamassa ukrainaan lahjoitettuja miljardea ,myös suomen veron maksajien piikkiin menee näille konnille satoja tuhansia mijoonia euroja,🤫
näin
näin
näin
SAIMAALLE TULIVOIMAA MYÖS🚢🚀
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009942575.html
VENÄJÄ harkitsee sijoittavansa Laatokalle korvetteja, joilla se pääsisi tarvittaessa ampumaan ohjuksia Suomen alueelle.
Selvitysten tulokset ovat olleet lupaavia: ohjuskorvetit pystyisivät siirtymään Nevajokea pitkin Laatokalle ja toimimaan tehokkaasti Euroopan suurimmalla järvellä, jonka rantaviiva on lähimmillään vain parinkymmenen kilometrin päässä Suomen rajasta.
korvettien sijoittaminen Laatokalle olisi tehokas vastatoimi Naton laajenemiselle, sillä järveltä käsin ”alukset voivat pitää tähtäimessään Suomea”.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/bf0d3268-7ee7-4fc3-be14-1ffeda093db1
– Tämä on järkevä sotilastekninen vastaus Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Laatokka on melko iso järvi. On hyvä idea asettaa Bujanit ja Karakurtit valmiuteen ampua Naton kohteisiin. Sitä paitsi alue ei ole Naton tiedustelulle yhtä tuttu kuin Itämeren tukikohdat.
Karakurtit ovat sopivat hyvin monentyyppisten asejärjestelmien sijoittamiseen, ja niistä voidaan ampua muun muassa hypersoonisia tsirkon-meritorjuntaohjuksia.
Laatokka sijaitsee vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Suomen rajasta, ja Karakurt-aluksiin sijoitettavien Kalibbr-rakettien kantama on median mukaan yli 1 500 kilometriä. Laatokalla alukset olisivat Dandykinin mukaan turvassa Baltian alueelle sijoitetulta Naton laivastolta.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009940682.html
Karakurt-luokan alusten syväys on 3,3–4,0 metriä, mutta Bujan M -projektin alusten syväys on vain 2,6 metriä. Testeissä selvitettiin myös sitä, miten aluksen soveltuvat makean veden järvelle.
Bujan-M-luokan alukset ovat 75 metriä pitkiä ja niiden uppouma on 950 tonnia. Karakurt-luokan alukset ovat 67 metriä pitkiä ja niiden uppouma on 800 tonnia.
Karakurtin aseistuksena on Kalibr-ohjuksia, mutta tulevaisuudessa Venäjä haaveilee sijoittavansa niille myös hypersoonisia eli moninkertaisella äänennopeudella lentäviä Tsirkon-meritorjuntaohjuksia.
"... Ei ole Naton tiedustelulle yhtä tuttu kuin Itämeren tukikohdat."
Ei niin ..... mutta suomelle on. :-)
-44.Div.-
näin
Lentämälläkö yrittivät Nato-meren yli?
näin
näin
Ei noilla Venäjän laivastoilla mitään tee koska Venäjällä ei ole lentotukialusta.
Ne on helppoja tuhota.
näin
Laatokalla Venäjän laivasto voi leikkiä suurvaltaa.
näin
näin
näin
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010019649.html
🚢🚢
SUOMEN merivoimien johtama sotaharjoitus Freezing Winds 23 nostattaa Venäjällä myös kiihkeitä äänenpainoja.
kiihkovenäläiset sotabloggaajat syyttävät Suomea ja puolustusliitto Natoa siitä, että nämä valmistelisivat Venäjän alueiden valtausta ja Pietarin piiritystä.
”Tämä on hyvin vakava skenaario, käytännössä harjoitellaan Pietarin piiritystä”.
Harjoitusskenaarion osana on venäläisten alueiden valtauksia, mukaan lukien Suursaari, Tytärsaari ja Lavansaari, sekä Suomenlahden ja Kaliningradin alueen piiritys”,
Ei tässä nyt mitään Pietarin piiritystä piiperrellä.
Tarkoituksena on tuhota Moskova.
Taitaa käydä vain niin että venäjä tuhoaisi suomen muutamassa tunnissa ,🤣😂❤️👍
näin
näin
näin
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010030811.html
🚢
Venäjän valtio-omisteisen Rossija 1 -televisokanavan lähetyksessä väitettiin, että Suomi siirtäisi joukkoja Venäjän vastaiselle rajalleen ja valmistelisi jonkinlaista Venäjän merisaartoa Itämerellä.
Lähetyksessä viitataan Suomen Merivoimien johtamaan, käynnissä olevaan merisotaharjoitukseen Itämerellä, johon osallistuu runsaasti liittolaisia muista Nato-maista. Lisäksi lähetyksessä viitataan Puolan Suomeen lähettämiin rajaviranomaisiin.
Lähetyksessä juontaja väittää, että Puola olisi todellisuudessa lähettämässä Suomeen jonkinlaisia sotilasasiantuntijoita. Lisäksi juontaja väittää, että ”on todennäköistä, että tämä tehtävä ei rajoitu vain sotilasasiantuntijoihin”.
Raportissa juontaja kysyy, onko Suomen tavoite suora sota Venäjän kanssa 📺
Kiva tietää. Sinne ne on helppo tuhota.
näin
näin
"Taidatkin olla niuvanniemellä pyöreässä honeessa ,etsimässä nurkkia"
Nurkka, nurkka, nurkka,nurkka,nurkka....voin laskea ikuisesti pyöreän huoneen nurkkia koska niitä on rajaton määrä.
Olen päässyt paratiisiin, ei edes Pietarissa ole tälläistä kuin tivolissa. Mutta se ei ollut täysin pyöreä.
näin
Russian Navy very stronk!!!
Plup plup.
näin
Voi hurjaa, kokonaista kaksi korvettia osallistui johonkin harjoitukseen.
Ei siis ollut lentotukialuksia tms. mukana?
näin
Venäjä on kutsunut palvelukseen takaisin Volgan lautturit.
näin
näin
näin