Lapsen hankinta

Olen kohta nelikymppinen , tavallinen heteromies, ihan normaalisti toimeentuleva eikä mitään sen kummallisempia riippuvuuksia eikä mitään. Tavallista, tasapainoista peruselämää siis. Elämäni aikana, tasavälein olen saanut kuulla ja/tai lukea, joistain naisista, joka milloinkin on saanut vaan päähänsä, että nyt pitää saada lapsen/haluaa äidiksi. Joko muuten vaan, parisuhteessa, tai jopa melko kyseenalaisin menetelmin. Kait se sitten vaan luonnistuu, jos oikein haluaa, että mennään johonkin baariin ja pokataan joku ukko jostain. Itse miehenä mietin, että mitä jos minä haluaisin isäksi/haluaisin lapsen, mutten välttämättä mitään vaimoa/parisuhdetta? Siis hienoahan se olisi, jos joku ihana nainen löytyisi, jonka kanssa voisi suunnitella sekä sitoutua yhteisiin päämääriin. Mutta noin muuten, jos/kun ei löydy, mitä tehdä? Olisi kiva kuulla mielipiteitä (asiallisia/järkeviä), miehenä, miehistä, miten on yhteiskunnallinen laita? Puhutaanko tällaisista(kin) asioista edes ääneen? Itseä ei oikein lämmitä ajatus mahd. alkaa isäksi, viisi -tai kuusikymppisenä. Kiitoksia mahd. vastauksista.
098
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Olen kohta nelikymppinen , tavallinen heteromies, ihan normaalisti toimeentuleva eikä mitään sen kummallisempia riippuvuuksia eikä mitään. Tavallista, tasapainoista peruselämää siis. Elämäni aikana, tasavälein olen saanut kuulla ja/tai lukea, joistain naisista, joka milloinkin on saanut vaan päähänsä, että nyt pitää saada lapsen/haluaa äidiksi. Joko muuten vaan, parisuhteessa, tai jopa melko kyseenalaisin menetelmin. Kait se sitten vaan luonnistuu, jos oikein haluaa, että mennään johonkin baariin ja pokataan joku ukko jostain. Itse miehenä mietin, että mitä jos minä haluaisin isäksi/haluaisin lapsen, mutten välttämättä mitään vaimoa/parisuhdetta? Siis hienoahan se olisi, jos joku ihana nainen löytyisi, jonka kanssa voisi suunnitella sekä sitoutua yhteisiin päämääriin. Mutta noin muuten, jos/kun ei löydy, mitä tehdä? Olisi kiva kuulla mielipiteitä (asiallisia/järkeviä), miehenä, miehistä, miten on yhteiskunnallinen laita? Puhutaanko tällaisista(kin) asioista edes ääneen? Itseä ei oikein lämmitä ajatus mahd. alkaa isäksi, viisi -tai kuusikymppisenä. Kiitoksia mahd. vastauksista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu