https://www.fiia.fi/ajankohtaista/onko-tama-jo-sisallissota
Onko tämä jo sisällissota?
Iltalehti
Nina Leinonen
6.5.2014
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik sanoi Iltalehdessä 5.5., että Itä-Ukrainassa jotkut puhuvat tilanteesta jo sisällissotana. Raikin mukaan Venäjällä on käytössään paljonkin keinoja tilanteen rauhoittamiseksi Ukrainassa.
Tutkijan mukaan Venäjällä on suuri rooli Ukrainan kriisin ratkaisemisessa.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristi Raik sanoo Iltalehdelle, että tilanne Itä-Ukrainassa muistuttaa sisällissotaa.
– Itäisessä Ukrainassa jotkut puhuvat jo sisällissodasta. Rajanveto on vaikeaa, Raik sanoo.
Hän vertaa tilannetta Jugoslavian sotaan, jota käytiin 1990-luvulla.
– Sielläkään ei etnisten ryhmien välillä ollut lähtökohtaisesti vihaa. Se syntyi hyvin nopeasti. Vaarana on, että vastaava tilanne on syntymässä myös Ukrainassa.
Raikin mukaan Ukraina eroaa Jugoslaviasta siinä mielessä, että Ukrainassa etniset rajat ovat erittäin epäselvät.
– Siellä on valtavasti ihmisiä, joiden perheissä on sekä ukrainalaisia että venäläisiä. Vastakkainasettelu on ihan absurdia tältä pohjalta.
– Mutta jos siellä on vähemmistö, joka on valmis käyttämään väkivaltaa, niin siellä on ainekset vaaralliseen konfliktiin tai jopa sotaan, Raik arvioi.
Venäjä tukee
Raikin mukaan kansainväliset neuvottelut ovat käytännössä ainoa mahdollisuus ratkaista Ukrainan kriisi.
– Venäjä pystyisi tekemään paljon sellaista, mikä rauhoittaisi tilannetta. Tosiasia on, että Venäjän joukot ovat koko ajan valmiudessa Ukrainan rajan takana, Raik jatkaa.
Hän arvioi, ettei Venäjä vie avoimesti joukkojaan Ukrainaan.
– Sekin vaihtoehto on olemassa, ja se uhka on todellinen.
Raik toteaa, että Kremlillä on sormensa pelissä Itä-Ukrainan levottomuuksissa.
– Iso kuva on se, että Venäjä on tukemassa separatistiliikettä.
Hän kuitenkin korostaa, että paikallinen todellisuus on monimutkaisempi. Alueella on monenlaisia ryhmittymiä.
– Kummallakin puolella on väkivaltaisia ryhmiä, jotka eivät välttämättä ole suoraan kenenkään kontrollissa. Jokaisesta yksittäisestä tapauksesta ei voida syyttää Venäjää.
Raik luettelee pitkän listan asioita, joilla voi osoittaa Venäjää.
– Venäjä ei tunnusta Ukrainan hallitusta, se selvästi yrittää luoda epävakautta, se on miehittänyt Krimin ja lyhyen ajan sisällä Itä-Ukrainassa on tapahtunut useita rakennusten valtauksia.
Janukovitshin alue
Itä-Ukraina on perinteisesti ollut maasta paenneen presidentti Viktor Janukovitshin kannatusaluetta.
– Alueella ihmiset äänestivät Janukovitshia. Kun hän pakeni, hänen kannatuksensa romahti. Siellä on valtatyhjiö, Raik kuvailee tilannetta.
Itä-Ukrainassa on paikallista eliittiä, joka on ollut Janukovitshin lähellä. Raik sanoo, että heidän etunsa mukaista on, ettei uusi hallitus menestyisi.
– Jos lähtisi liikkeelle kunnon korruption vastainen taistelu, niin heidän asemansa siinä kärsisi. Moni saattaisi jopa löytää itsensä telkien takaa, jos tosissaan lähdettäisi tarkastelemaan paikallisia kuvioita.
Ei loppua näkyvissä
Raik ei näe lyhyellä aikavälillä loppua kriisille.
– Koko ajan enemmän näyttää siltä, että toukokuu tulee olemaan erittäin vaikea. Täytyy toivoa, etteivät väkivaltaisuudet leviäisi enempää.
Saksalaislehti Bild am Sonntag kertoi sunnuntaina, että Ukrainassa on kymmeniä Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n ja liittovaltion poliisin FBI:n asiantuntijoita auttamassa maan hallitusta.
– Ongelmana ovat Ukrainan omat turvallisuusrakenteet ja turvallisuuspalvelu, jotka ovat erittäin heikossa tilassa. Siellä on paljon venäläisiä agentteja soluttautuneena rakenteisiin. Se rajoittaa yhteistyön mahdollisuutta, Raik toteaa.
Iltalehti seuraa tilannetta paikan päällä Itä-Ukrainassa maanantai-illasta lähtien.
Onko tämä jo sisällissota?
Iltalehti
Nina Leinonen
6.5.2014
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik sanoi Iltalehdessä 5.5., että Itä-Ukrainassa jotkut puhuvat tilanteesta jo sisällissotana. Raikin mukaan Venäjällä on käytössään paljonkin keinoja tilanteen rauhoittamiseksi Ukrainassa.
Tutkijan mukaan Venäjällä on suuri rooli Ukrainan kriisin ratkaisemisessa.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristi Raik sanoo Iltalehdelle, että tilanne Itä-Ukrainassa muistuttaa sisällissotaa.
– Itäisessä Ukrainassa jotkut puhuvat jo sisällissodasta. Rajanveto on vaikeaa, Raik sanoo.
Hän vertaa tilannetta Jugoslavian sotaan, jota käytiin 1990-luvulla.
– Sielläkään ei etnisten ryhmien välillä ollut lähtökohtaisesti vihaa. Se syntyi hyvin nopeasti. Vaarana on, että vastaava tilanne on syntymässä myös Ukrainassa.
Raikin mukaan Ukraina eroaa Jugoslaviasta siinä mielessä, että Ukrainassa etniset rajat ovat erittäin epäselvät.
– Siellä on valtavasti ihmisiä, joiden perheissä on sekä ukrainalaisia että venäläisiä. Vastakkainasettelu on ihan absurdia tältä pohjalta.
– Mutta jos siellä on vähemmistö, joka on valmis käyttämään väkivaltaa, niin siellä on ainekset vaaralliseen konfliktiin tai jopa sotaan, Raik arvioi.
Venäjä tukee
Raikin mukaan kansainväliset neuvottelut ovat käytännössä ainoa mahdollisuus ratkaista Ukrainan kriisi.
– Venäjä pystyisi tekemään paljon sellaista, mikä rauhoittaisi tilannetta. Tosiasia on, että Venäjän joukot ovat koko ajan valmiudessa Ukrainan rajan takana, Raik jatkaa.
Hän arvioi, ettei Venäjä vie avoimesti joukkojaan Ukrainaan.
– Sekin vaihtoehto on olemassa, ja se uhka on todellinen.
Raik toteaa, että Kremlillä on sormensa pelissä Itä-Ukrainan levottomuuksissa.
– Iso kuva on se, että Venäjä on tukemassa separatistiliikettä.
Hän kuitenkin korostaa, että paikallinen todellisuus on monimutkaisempi. Alueella on monenlaisia ryhmittymiä.
– Kummallakin puolella on väkivaltaisia ryhmiä, jotka eivät välttämättä ole suoraan kenenkään kontrollissa. Jokaisesta yksittäisestä tapauksesta ei voida syyttää Venäjää.
Raik luettelee pitkän listan asioita, joilla voi osoittaa Venäjää.
– Venäjä ei tunnusta Ukrainan hallitusta, se selvästi yrittää luoda epävakautta, se on miehittänyt Krimin ja lyhyen ajan sisällä Itä-Ukrainassa on tapahtunut useita rakennusten valtauksia.
Janukovitshin alue
Itä-Ukraina on perinteisesti ollut maasta paenneen presidentti Viktor Janukovitshin kannatusaluetta.
– Alueella ihmiset äänestivät Janukovitshia. Kun hän pakeni, hänen kannatuksensa romahti. Siellä on valtatyhjiö, Raik kuvailee tilannetta.
Itä-Ukrainassa on paikallista eliittiä, joka on ollut Janukovitshin lähellä. Raik sanoo, että heidän etunsa mukaista on, ettei uusi hallitus menestyisi.
– Jos lähtisi liikkeelle kunnon korruption vastainen taistelu, niin heidän asemansa siinä kärsisi. Moni saattaisi jopa löytää itsensä telkien takaa, jos tosissaan lähdettäisi tarkastelemaan paikallisia kuvioita.
Ei loppua näkyvissä
Raik ei näe lyhyellä aikavälillä loppua kriisille.
– Koko ajan enemmän näyttää siltä, että toukokuu tulee olemaan erittäin vaikea. Täytyy toivoa, etteivät väkivaltaisuudet leviäisi enempää.
Saksalaislehti Bild am Sonntag kertoi sunnuntaina, että Ukrainassa on kymmeniä Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n ja liittovaltion poliisin FBI:n asiantuntijoita auttamassa maan hallitusta.
– Ongelmana ovat Ukrainan omat turvallisuusrakenteet ja turvallisuuspalvelu, jotka ovat erittäin heikossa tilassa. Siellä on paljon venäläisiä agentteja soluttautuneena rakenteisiin. Se rajoittaa yhteistyön mahdollisuutta, Raik toteaa.
Iltalehti seuraa tilannetta paikan päällä Itä-Ukrainassa maanantai-illasta lähtien.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sodan syy alkoi jo 2008.
😋😍😋😍😋😍😋😍😋
🍑 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18065693t
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Ja syy oli? 2007 USA halusi Ukrainan Natoon.
2008 siis.
Ukrainan perustuslaissa oli tuolloij kielto liittyä sotilasliittoihin, joten Ukraina ei ollut liittymässä NATO:on.
"Suomen ja Venäjän välisessä sopimuksessakin on kielto liittyä sotilasliittoon, joten Suomikaan ei ole liittymässä Natoon."
Niinkö? Missä artiklassa?
"Suomi on tunnettu maailmalla siitä, että se noudattaa kaikkia sääntöjä, sopimuksia sekä hand i handen haaveita."
Ja Venäjä on tunnettu siitä, että se rikkoo kaikki sopimuksensa.
4 artikla
Sopimuspuolet pidättyvät voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan ja selvittävät keskinäiset riitansa rauhanomaisin keinoin YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan sekä muiden ETYK-asiakirjojen mukaisesti.
Uhkaako Suomi Venäjää voimakeinoilla kun se teki isäntämaasopimuksen, liittyi Natoon, sallii USA:n joukkojen tukikohdat Suomessa, aseistautuu hyökkäysasein Venäjää vastaan, katkoo kaikki diplomaatti-, kauppa- ja muut suhteet Venäjään, epäilee Venäjää kaikesta mahdollisesta ja jopa mahdottomasta, aseistaa Venäjää vastaan sotivaa kansakuntaa jne...?
Onko Venäjä tehnyt vastaavia liikkuja Suomea kohtaan muuten kuin reaktiivisesti?
Suomi ei uhkaa mitenkään Venäjää ja sitä paitsi Venäjä itse liittyi ennen Suomea sotilasliittoonsa Kollektiiviseen turvallisuusjärjestöön. Ja ennen kaikkea Venäjä rikkoi naapurussopimusta Suomen kanssa hyökkäämällä Ukrainaan.
Sinähän voit itse lukea tuon naapuruussopimuksen, vaikkapa heti sen ensimmäisen artiklan, jota vastaan Venäjä mm. rikkoi hyökkäämällä Ukrainaan.
>aseistaa Venäjää vastaan sotivaa kansakuntaa jne...?
Voi hellanlettas, nyt tiltu jo uhriutuu!🤣
Voiko tuosta enää alemmas vajota? Hyökkääjä valittaa, että sitä vastaan taistellaan! 😂
Kuten Vova-setä ilmoitti vuoden 2022 alussa, Venäjän ei tarvitse noudattaa mitään sopimuksia, jotka se katsoo itselleen epäedullisiksi.
Siis mitä tahansa –milloin tahansa.
Niin...
https://yle.fi/a/3-5823343
"Yhdysvallat tukee Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyyttä
Yhdysvallat haluaa vauhdittaa Ukrainan ja Georgian liittymistä puolustusjärjestö Natoon. Senaatin yksimielisesti tänään hyväksymässä julkilausumassa vaaditaan molempien maiden hyväksymistä mukaan Naton jäsenyysohjelmaan.
15.2.2008 23:04
•
Päivitetty 31.10.2008 19:37
Avaa Yle-sovelluksessa
Vaikka äänestys ei sido Yhdysvaltain poliittista johtoa, kuvaa se hyvin Washintonissa tällä hetkellä vallitsevia mielialoja.
Seuraavan kerran asia nousee esille huhtikuussa Bukarestissa pidettävässä Naton huippukokouksessa. Yhdysvaltain ja muutamien Itä-Euroopan maiden kuten Puolan ja Tshekin puoltaman esityksen odotetaan kuitenkin kohtaavan ankaraa vastarintaa puolustusliiton 26 jäsenmaan keskuudessa.
Useat Euroopan maat Saksa etunenässä suhtautuvat penseästi Ukrainan ja Georgian jäsenyyteen.
Vastustajien mielestä maat eivät täytä Naton jäsenyysvaatimuksia. Muun muassa Ukrainassa valtaosa väestöstä vastustaa Natoon liittymistä. Venäjän suhtautumisesta päänvaivaa Taustalla on huoli myös Venäjän reaktioista. Saksaa ja monia muita Nato-maita kauhistuttaa ajatus joutumisesta osalliseksi Georgian ja Venäjän vaikeisiin aluekiistoihin. Venäjä tukee Georgiasta irti pyrkiviä Etelä-Ossetian ja Abhasian kapinamaakuntia. Aika ajoin Georgia on ollut kapinoivien maakuntiensa kanssa sodan partaalla. Venäjä puolestaan vastustaa kiivaasti entisten alusmaidensa liittymistä Yhdysvaltain johtamaan sotilasliittoon. Naton ilmaantuminen suurvallan entiselle takapihalle olisi Venäjälle enemmän kuin kiusallista. Tällä viikolla Venäjä uhkasi kohdistaa hyökkäysohjuksensa Ukrainaan jos maa liittyy Natoon ja ottaa alueelleen järjestön tukikohtia. Tilanteesta huolestunut presidentti Putin puolestaan ilmoitti saapuvansa henkilökohtaisesti Bukarestin kokoukseen. Jo pitkään Venäjän hampaissa olleen Yhdysvaltain Eurooppaan kaavaileman ohjuspuolustusjärjestelmän lisäksi Putinin voidaan odottaa käyttävän kovaa kieltä myös Naton uusista laajentumisuunnitelmista."
Ukraina ei ollut littymässä NATO:on vuonna 2014, kun Venäjä sinne hyökkäsi aloittamaan sodan, joka jatkuu yhä, eikä myöskään 2022, kun Venäjä laajensi sotansa täysimittaiseksi Ukrainan valtausyritykseksi. Mutta vaikka olisi ollutkin, Venäjällä ei silti ollut mitään oikeutta hyökätä Ukrainaan.
"Useat Euroopan maat Saksa etunenässä suhtautuvat penseästi Ukrainan ja Georgian jäsenyyteen. Vastustajien mielestä maat eivät täytä Naton jäsenyysvaatimuksia."
Eivätkä täytä vieläkään. Ukraina on kehittynyt sotilaallisesti, mutta yhteiskunnallisissa uudistuksissa on vielä työtä. Georgia ottanut lähinnä takapakkia. Em. syystä Ukrainalle luotiin oma kehityspolku vasta Naton Vilnan huippukokouksessa.
Suomen Ulkopoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan Ukrainassa oli sisällisota.
Nyt kuitenkaan asiasta ei kirjoiteta. Ikään kuin ihmiset unohtaisivat! Ei unohda kuinka Länsi-Ukraina hyökkäsi Itä-Ukrainaan USA tuella.
Presidentti ehdokas John McCain oli siellä provosoimassa ja Victoria "fuck EU" Nuland rahoitti 5 miljardilla dollarilla vallankumouksen kertoo historian kirjat.
Suomen ulkopoliittinen instituutti ei vielä tuohon aikaan tiennyt, että Putin Kalsarimyrkyttäjä lähetti 12.4.2014 joukko-osaston Ukrainaan aloittamaan sodan. Eikä länsi-Ukraina hyökännyt itä- Ukrainaan, vaan Venäjän armeija hyökkäsi itä-Ukrainasta länsi-Ukrainaan, mihin Urainan hallinnon piti vastata. Presidenttiehdokas McCain jakoi Maidanin mielenosoittajille sämpylöitä ja sanoi tukevansa mielenosoitusten rauhanomaisuutta ja mielenosoittaijien pyrkimystä demokratiaan. Se siis tapahtu ennen kuin presidenttiJanukovitshin turvallisuusjoukot alkoivat ampumaan mielenosoittajia ja muuttivat ne väkivaltaisiksi. Ja valheesi Nulandista ovat täysin naurettavia. USA tuki Ukrainan hallintoja 5 miljardilla dollarilla Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen niiden demokratisoitumispyrkimyksissä. Venäjää muuten vielä isommilla summilla, mutta siellä tuo raha meni hukkaan.
>Nyt kuitenkaan asiasta ei kirjoiteta. Ikään kuin ihmiset unohtaisivat! Ei unohda kuinka Länsi-Ukraina hyökkäsi Itä-Ukrainaan USA tuella.
Mistä ihmeen ihmisistä oikein puhut? Suomen kansa tukee Ukrainaa lähes yksimielisesti eikä eduskunnassa ole yhtäkään puoluetta, joka edustaisi noita tarkoittamiasi "ihmisiä", joilla on hyvin valikoiva muisti mutta luja usko lahkojeesukseen.
2014 se oli, mutta nyt se ei ollutkaan. Näin takki kääntyy.
Oho