Naton suunnitteluesikunta NFIU Outokumpuun?

Sanna Antikaisen kirjallinen kysymys

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_151+2023.aspx

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_151+2023.aspx

Sanna Antikainen ps
Kirjallinen kysymys Naton suunnitteluesikunnan (NFIU) saamisesta Suomeen
Eduskunnan puhemiehelle
Nato Force Integration Unitin (NFIU) toimintamalli sai alkunsa Naton huippukokouksessa Walesissa vuonna 2014. Kokouksessa tehtiin silloin päätös kehittää Naton valmiussuunnitelmaa, koska samana vuonna turvallisuusympäristö oli muuttunut liittokunnan rajoilla. Venäjä oli miehittänyt Krimin Ukrainassa.

NFIU on pieni esikuntaorganisaatio, joka suunnittelee ja valmistelee Naton lisävoiman nopeaa ja sujuvaa tuomista isäntämaahan. NFI-yksiköitä on jo kahdeksassa maassa: Bulgariassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Virossa. Kaikki maat ovat Naton etulinjamaita itään.

NFIU:n tärkein tehtävä on liittokunnan lisätuen nopea ja tehokas toimittaminen isäntämaahan. Yhteistyötä tehdään tiiviisti isäntämaan, joukkoja kohdentavan valtion, kohdennettavien sotilasyksiköiden ja Naton komentorakenteen vastuujohtoportaiden kanssa. Tavoitteena on muun muassa lisäjoukkojen sujuva tulo, siirtyminen tehtäväalueille ja muu tehokas tarvittava tuki. Kriisitilanteessa, sodan aikana tai tavanomaisessa harjoitustoiminnassa painopisteenä on saada Naton välittömän valmiuden joukot (Very High Readiness JointTask Force, VJTF) ja niitä seuraavat muiden suunniteltujen nopean toiminnan joukot (Initial Follow On Forces Group) mahdollisimman nopeasti isäntämaahan.

NFIU:n muita tehtäviä ovat muun muassa isäntämaan oman kansallisen puolustussuunnittelun ja Naton voimien käytön yhteensovittaminen ja koordinoinnin tukeminen sekä monikansallisen koulutuksen ja harjoitustoiminnan avustaminen isäntämaassa.

Suomi on Naton ulkorajamaa ja etulinjassa idän suuntaan aivan kuten edellä mainitut kahdeksan muuta maata, joilla on jo NFIU-yksikkö. NFIU:n esikuntaorganisaation perusrakenteet ovat samat kuin Suomessa ja kaikkialla Natossa. NFIU:n perustaminen Suomeen olisi myös melko kustannustehokasta. Lähettävä maa maksaisi henkilöstön palkan ja asumisen kunkin jäsenmaan kansallisten sääntöjen mukaan. Suomi vastaisi toimitiloista, mahdollisesta lisärakentamisesta ja ylläpitokustannuksista. Osa kustannuksista katettaisiin yhteisellä rahoituksella, jonka kaikki liittolaismaat maksavat jäsenmaksujensa kautta.

NFIU mahdollistaisi nopean ja saumattoman lisäjoukkojen saannin Suomeen, mikäli apua tarvittaisiin. Kriisitilanteessa Nato-liittolaisten avusta saataisiin paras mahdollinen etu. NFIU toisi myös mukanaan ulkomaisia kontakteja ja tiedonvaihtoa, josta Suomelle olisi hyötyä.

Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus harkinnut toimia, joilla Suomeen saataisiin Naton suunnitteluesikunta NFIU, jonka avulla voitaisiin varmistaa, että kriisitilanteessa Suomi saa parhaan mahdollisen avun Nato-liittolaisiltaan?
Helsingissä 18.10.2023
Sanna Antikainen ps