Sanoinhan minä, että Li pistää vauhtia!

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vahvisti keskiviikkona Iltalehdelle, että hän vastustaisi Israelin kanssa tehtäviä asekauppoja myös presidenttinä. Tasavallan presidentti toimii myös Puolustusvoimien ylipäällikkönä, ja Andersson on vasemmistoliiton presidenttiehdokas.

Taustalla on Suomen ja Israelin välillä solmittu tuore asekauppa. Puolustusvoimat kertoi huhtikuussa, että Suomi on valinnut ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn uudeksi järjestelmäksi israelilaisen David´s Slingin, joka Suomessa tunnetaan nimellä Daavidin linko.

Anderssonin mukaan aseita ei pitäisi tuoda maista, jotka polkevat ihmisoikeuksia.

Suomen Puolustusvoimien tehtävä on – määrärahojen puitteissa – varmistaa parhaiden mahdollisten asejärjestelmien hankinta. Niin on tässäkin tapauksessa.

Israelin ja Yhdysvaltain puolustushallintojen kehittämän Daavidin lingon valinta on siis oikein. Vaikka Anderssonin periaate onkin lähtökohtaisesti oikea, tässä tapauksessa pitää mennä Suomen turvallisuus edellä.

Li Anderssonia pitää silti kiittää hänen rehellisestä kannastaan asiaan. Se on suorasukainen kanta, jollaisia juuri nyt pitäisi kuulla muiltakin presidenttiehdokkailta.

Tammikuussa on presidentinvaalien ensimmäinen kierros, silloin äänestäjien pitäisi pystyä tunnistamaan erot ehdokkaiden välillä.

Vielä niitä ei ole juurikaan nähty. Selvää on, että varsinkin kärkiehdokkaat pyrkivät laittamaan asiassa kuin asiassa kirkon keskelle kylää – sillä tavalla voi toivoa miellyttävänsä mahdollisimman isoa kansanosaa.

Tammi- ja helmikuussa valittava seuraava tasavallan presidentti on ensimmäinen Suomen Nato-aikana aloittava valtionpäämies.