esim. Viime vuoden lopulla avattu Atelier 7 on hinnoiltaan selvästi korkeampi kuin alueen muut ravintolat. Kuuden ruokalajin lounas maksaa 91 euroa, kun läheisessä Albinassa vastaava kokonaisuus on 63 euroa.
Kun poiketaan sivuun kympillä syödään jo hyvin, allekkin keittoluonas.
Suomen kalleimmaksi maksettu kulma maassa Helsinki, jo rakennuskanta niin kallista, etti montaa metriä voisi pienet paikat maksaa rakentamiseen.
Maan alla kallista tilaa, maan päällä kallista, kun korkealle rakennetaan.
Jotkut vielä väittää että kallion louhiminen halpaa. Tällainen maa pöljää keskittää yhteen kulmaan asutusta. Jo tyhmää maksaa juuri siihen paikkaan, kun vähän sivuun kustannukset jo murto-osa. Antaa Helsingin näivettyä, siirtää pääkonttorit väljemmille vesille. Maata kohentaa silläkin tapaa.
Kun poiketaan sivuun kympillä syödään jo hyvin, allekkin keittoluonas.
Suomen kalleimmaksi maksettu kulma maassa Helsinki, jo rakennuskanta niin kallista, etti montaa metriä voisi pienet paikat maksaa rakentamiseen.
Maan alla kallista tilaa, maan päällä kallista, kun korkealle rakennetaan.
Jotkut vielä väittää että kallion louhiminen halpaa. Tällainen maa pöljää keskittää yhteen kulmaan asutusta. Jo tyhmää maksaa juuri siihen paikkaan, kun vähän sivuun kustannukset jo murto-osa. Antaa Helsingin näivettyä, siirtää pääkonttorit väljemmille vesille. Maata kohentaa silläkin tapaa.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Se on niin Everstiluutnantti että joillakin on millä mällätä. Ei kiireisillä kaupunkilaisilla ole aikaa ruokaa laittaa.
Mistä raha, olikin asian pointi. Se nyt kaikki tiedetään että valtaosin ihmiset haluaisi maata sohvalla ja saada ruoka-annoksensa eteensä, itse asiaan paneutumatta. Syödä kuitenkin pitää itse sitä ei voi ulkoistaa. Ei meillä ole varaa tälläiseen pitkällä juoksulla, tuottamattomia passataan. Jos raha-hanat laitetaan hesan suuntaan kiinni, se näivettyy hetkessä, ei itse tuota tarvitsemaansa.
Maalaisliiton tukiaisalueillahan niitä ilmaisia lounaita syödään.
Helsingissä vähemmän maataloutta, vaikka nyt vähän onkin. Kun on heikko tietämys aletaan siirtämään maalia, pois alkuperäisestä.
Täh? Everstiluutnantti on kateellinen ulkona syöville hyvätuloisille kaupunkilaisille.
Ravintolat ostaa raaka-aineensa ulkomailta. Siihen kepumoskaa tarvita.
Köyhä pankkis puree jäistä nauristaan ja kiroaa eliittilounaita :)
Missä Oikeistolibertaristi käy syömässä. Jos kunnan tuontiruokaa, se ei hääviä ole.
Jos takuueläkkeellä, ei sillä montaa kertaa käydä kuukaudessa noissa mainituissa paikoissa, lähes satanen kerta.
No.. kyllä ne kalliita on nuokin aloituksessa mainittu. Täällä moni valittanut rahan vähyyttä, ei tuollaiset 91 € ole heille. meillä on sikäli hyvin ettei ole tarvetta tuollaisille. Omasta maasta hyvää ruokaa. Jos joka päivä kerran tuollaisen syö se tekee 2730 euroa kuussa.
Demareilla tainnut täälläkin mennä talous sekaisin, kun tuollaista suositaan. Meille tuo riittää melkein vuodeksi, ja paremmin syödään kuin nuot.
Mill sinäkin Pankkolängvitsi söisit 91 euron lounaita. Jos jokapäivä kuussa tekisi 2700 euroa.
Yli 80 prosenttia asumisen tukien saajista saa yleistä asumistukea
Yleisen asumistuen tarve lisääntyi selvästi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen työttömyyden lisääntymisen vuoksi. Vuoden 2014 jälkeen tukea saaneiden lukumäärä on kasvanut vieläkin enemmän, mutta syynä ovat pääasiassa lainsäädäntöön tehdyt muutokset. Vuoden 2015 alussa astui voimaan lakimuutos, joka mahdollisti yleisen asumistuen saamisen aiempaa suuremmilla tuloilla. Lisäksi syyskuun 2015 alusta alkaen tuli voimaan 300 euron ansiotulovähennys, mikä on tuonut yleisen asumistuen piiriin aiempaa enemmän palkkatuloja saavia ruokakuntia. Vuoden 2016-2017 välillä tuen saajien lukumäärä kasvoi reilusti johtuen opiskelijoiden siirtymisestä yleisen asumistuen piiriin elokuussa 2017. Vuodesta 2017 yleisen asumistuen saajien lukumäärä ei ole enää kasvanut johtuen ennen kaikkea työttömyysturvan varassa olevien lukumäärän kääntymisestä hienoiseen laskuun.
ps asiasta toiseen, vaikuttaa samaan->
https://yle.fi/a/74-20057441
Juuri tallaiset tulee huumejengeineen, yökerhoineen, jonne saatiin pääministerikin heille "renniksi", he vakiinnutti asemansa hesan "ruokakunnassa"
Entäs Maalaisliiton tukiaisalueuden korkovähennykseksi kutsuttu asumistuki?
Ps. Me maksamme asumisemne itse.
Kelan rahalla. Se ei vaan ole omaa rahaa tuen saajille. Ilman tukeja Helsinki olisi nurin alta aikayksikön. Maalla ei kellahdeta, kun asuminen kohtuullista. Maahenkiset paljolti kerää itse ruokatarpeensa, metsät jo yksin niin antoisia, niitä säilötään monin tavoin talveen. esim. puolukka voimakas arominen, säilyy sellaisenaan kellarissa, kun survottu hajalle. Liha pakasteessa, esim. hirvi ja kauris ym. vähärasvaisena säilyvyys erittäin pitkä. peruna, juurekset.. vaatii kellarilta tiettyä toimia, niin säilyy hyvin talven yli. annakin vihjeen miten jääkaapissa säilyy mahdollisimman pitkään -kuukaudenkin. Jääkapi yläosassa, siinä suotuisin lämpötila ja kosteus. Jos esim. jääkaapin alaosaan jossa viileäkaappi, ei säily pitkään, nattautuu jo parissaviikossa allekkin. Sama esim. porkkanalle. Sipulia ei jääkaappin, vaan kuivassa huoneen lämmössä, pakkaus auki. Joka osaa ja taitaa kuivaamisen, silloin saadaan säilyvyyttä rutkasti lisää. Esim. raparperi säilyy sellaisenaan pakasteessa, samoin monet muut, vaikka puolukka -sellaisenaan vuosia. Myös olemassa ruokatarpeita joita ei voi pakastaa. Nämä tällaiset on maultaan ihan eri luokkaa kuin ravintolan teollisuusruoka, joka sekin nyt syötävää, ja kun siihen tottunut ei parempaa kaipaakkaan. Vaikka niin sanotusti "hieno hesalainen" kuten Oikeistolibertaristi tuo julki olemisensa, niin kelpaa kuitenkin keskinkertainen ja huonompi ruoka. Maalla enemmän on asuminen ja ruokailu paljon laadukkaampaa kuin paikoissa joissa huoneet jytisee raitsikan liikkuessa. Se tuo äänet kerrostaloonkin kallioita pitkin. Jokainen itse valinnut paikkansa, alun perinkin ihminen ollut laumassa asuja, ei kaikki kuitenkaan. Silloin eri metoodeilla (Metodi tarkoittaa menetelmää, tapaa suorittaa määrämuotoisesti askel askeleelta edistyvä toimintoketju, jossa saavutetaan tavoiteltu tehtävä tai päämäärä. Sana metodi on johdettu kreikan kielen sanasta methodos, joka tarkoittaa sananmukaisesti ”kuljettava tie”.) yhäkin toimitaan, monin tavoin. Parjataankin ihmisiä jotka ruokaa tuottaa.
Italialainen keittiö on parempaa kuin suomalainen perunamössö.
Ei ole, Suomalainen peruna on laadukasta. Makarooni on vehnää, ei niinkään terveellistä kaikille. Perunassa on todettu hyviä aineita kaikille, jopa laihduttajille nykyisin suositellaan.
Hesalainen tottuu huonoon mössöön, myös makaroonin siten tuntee hyväksi. Suomalainen puhdas luonto, talvi pakkasineen vähentää myrkytyksien tarvetta pelloille. Italiassa on ihan toisin. Hienot hesalaiset luulee syövänsä hyvää ruokaa, joka laitoksissa valmistettu. En vaihtaisi ruokaa huonompaan. Juuri ruokailtiin, paistettua lohta, ja toisena kotimainen pihvi, sai valita. Mainiota perunamuusia, metsäsieni kastikkeella.
Suomessa tehdään makaronia. Italiassa pastaa.
MPPn makaroonitehdas parvekkeella. heh sillekkin. Kyllä te olette uusavuttomia, osa ei osaa ruokaansa tehdä. Kuin tuokin siinä veistelee. Jos kriisi tulee miten hesassa käy. Ei ole ravintolat auki, jos olisikin tukiraha katkeaa. Vaellus alkaisi maalle jossa heille huono ruoka.
Everstiluutnantti elää vielä alkutuotanto yhteiskunnassa vuonna 2023.
Ei elä. Siinä se nähtiin ettei ruokaa tarvitse tuottaa. Riittää kun syö vain.
Hesa käsityksiä. Samoin pitää ruoka tuttaa kuin aina aiemminkin nyt paremmat koneet siihen.
Parempi olisi olla tuottamatta tukiaisruokaa.
Mistä tämä myytti on lähtöisin että suomalainen ruoka-ainnet olisivat parempia kuin ulkomaalaiset?
Lopetetaan syöminen, ei tule onnistumaan.
Ei se ole myytti vaan tosiasia. Meillä ei ole kasvitauteja mitä kuumassa on, joilla lyhyt talvi, tai ei talvea lainkaan. Talvi meillä hurjine pakkasineen tappaa basillit. Emme tarvitse kasvinsuojelumyrkkyjä kuin he kuumassa.
"Italiassa käytetään paljon raaka-aineita, joita Suomessa pidetään huonoina: ”Niissä on kuitenkin parempi maku”
https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/4d7cf8d1-faa2-4249-b284-3066929bc5f1
"– Parma tarkoittaa hyvää ruokaa. Suomalaiset eivät edes tiedä, mitä prosciutto on. Sitä en voi hyväksyä, Berlusconi sanoi.
Kiistan ratkettua hän kehaisi käyttäneensä ”playboy-taktiikkaansa” presidentti Tarja Halosen suostuttelemisessa Parman tukijaksi. Mauttomuus sai kansainvälistäkin huomiota, ja Halonen arvioi pääministerin ehkä yliarvioineen taivuttelukykynsä."
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2010090812311968
On se myytti. Mutta mistä se on lähtöisin.
Jämpti niin.
Mikä VITUN KELA:n raha. Omasta pussista vuokramme maksamme. Onkos Everstiluutnantti saanut minulta subventiota tasakattoisen laatikkonsa lainan maksamiseen.
Kaupungistuminen on ollut noin 150 vuotta vanha megatrendi, joka on tapahtunut ympäri maailmaa. Syynä on tietysti elinkeinorakenteen muutos, joka suosinut tiheää asutusta. Maatalous on samalla koneellistunut, minkä vuoksi se ei elätä suuria ihmismääriä.
Kiina on oikein hyvä esimerkki kaupungistumisesta suhteellisen lyhyellä aikavälillä. Kiinassa on maailman suurin asuntorakentamisen buumi. Väestöä on tietoisesti siirtynyt ja kannustettu siirtymään maaseudun köyhyydesta kaupunkien tuomiin mahdollisuuksiin kohottaa elintasoa. Useimmat ovat tarttuneet tähän koukkuun. Kiinan talouden kasvu on pitkään ollut maailmanennätysluokkaa. Siitä on moderni teollisuusvaltio ja se on jättänyt maatalousvaltiostatuksen kauas taakseen.
Työtilaisuudet ovat moderneissa valtioissa sellaisia, että edellyttävät tiheää asumista. Ensimmäinen tällainen oli teollinen yhteiskunta. Teollisuuslaitokset sijoittuivat hyvien liikenneyhteyksien varteen kuten satamien ja rautateiden läheisyyteen. Sen jälkeen varallisuuden lisääntyessä palveluelinkeinot valtasivat alaa. Ne tarvitsevat paljon asiakuntaa suhteellisen pienelle alueelle. Tori menestyy Helsingin keskustassa, mutta ei maaseudun rauhassa. Siellä on aivan liian rauhallista toria varten. Ei ole asiakkaita.
Suurissa kaupungeissa on tilaa myös eliittiravintoloille. Niihinkin riittää asiakkaita. Ei sellaisia tietenkään kannata minnekään pikkupaikkakunnalle perustaa, ellei paikka ole vetovoimainen turismin vuoksi. Esin. Porvoossa on muutama tasokas eliittiravintola (SIcaPelle ja Vår), vaikka Porvoo itsessään ole erityisen suuri paikkakunta. Eiväthän tällaiset ole mitään lounapaikkoja vaan ravintoloita, joista haetaan makuelämyksiä ja juhlavampaa ruokakokemusta. Niissä ei hotkita, vaan syömiseen pitää varata aikaa useita tunteja. Ne voivat olla juuri usean ruokalajin gourmee-annoksia.
Suomessa kaupunkikeskeisyys on vielä vaatimatonta. Ei Suomesta löydy sellaista suurkaupungin humua kuin maailman suurista kaupungeista. Esim. New York on elävä kapunki 24 tuntia vuorokaudessa eikä mikään nukkumalähiö. Kaupungistumisessa on tietysti myös paljon huonoja puolia niin kuin kaikissa vaihtoehdoissa yleensä on. Kaupungistuminen voidaan tietysti purkaa toiseen suuntaan, jos elinkeinorakenne jatkossa jotenkin suosii sellaista kehitystä.
Pääkonttorit sijoittuvat sinne, minne suuryritysten omistajat haluavat niiden sijoittuvan. Yleensä suuriin kaupunkeihin. Vapaissa länsimaissa ei omistajia pakoteta pääkonttereita muuttamaan periferioihin. Suuryritykset ovat yhä useammin monikansallisia eivätkä tunne kotimaata. USAn suurimmat yritykset toimivat ympäri maailmaa. Myös Suomen menestyneimmät yritykset ovat levittäneet toimintojaan globaalisti. Esim. hissiyhtiö Koneet päätoiminta-alue on Kiina syistä, joihin aiemmin viittasin.
Maksetaan laistajat kalliiseen paikkaan.
1125 € kk hyvätuloinen eläkeläinen. Sano vihreät.
Sillä kuin viikon hesan kallioila, tuilla loppuaika.