Eikö voinut oikaista

Kyllähän tuo on aika selkeän näköinen paikka, vaikka ei nuo seudut tuttuja olekaan. Oma plotterini näyttäisi paikan suurin piirtein näin: http://albumit.eiri.fi/pickup.jsp?PID=eb399c8db553dcb828fc94e3 ->Lehtisaari.jpg -> Täysikokoinen

Vahinkoja ja erehdyksiä tietysti sattuu itse kullekin, jälkiviisastelu ei paljoa auta, mutta opiksi kannattaa aina toistenkin virheistä ottaa.

Vakuutusehtoja kun tavaa, huomaa, että juuri karilleajot ja törmäykset kuuluvat täyskaskoon lähes ehdoitta. Monet muut vahingot syynätään paljon tarkemmin (pitää olla myrsky tms.).

Vakuutus korvaa lähes kaikki tapahtumahetken "tyhmyydet", muttei mitään puutteellisesta huollosta tai kulumisesta aiheutuvaa.

Joakim kirjoitti:

Vakuutusehtoja kun tavaa, huomaa, että juuri karilleajot ja törmäykset kuuluvat täyskaskoon lähes ehdoitta. Monet muut vahingot syynätään paljon tarkemmin (pitää olla myrsky tms.).

Vakuutus korvaa lähes kaikki tapahtumahetken "tyhmyydet", muttei mitään puutteellisesta huollosta tai kulumisesta aiheutuvaa.

Lue lisää

Minkä yhtiön vakuutusehtoja olet tavannut?

keskity elämään kirjoitti:

Minkä yhtiön vakuutusehtoja olet tavannut?

Vilkaisin nopeasti myös Pohjolan, samat ehdot nopeasti katsottuna:

Venevahinko
Vakuutus korvaa vahingon, joka aiheutuu vakuutuskohteelle
n karilleajosta tai pohjakosketuksesta
n veneen törmäyksestä kiinteään tai uivaan esineeseen
n myrskystä tai rajuilmasta.



Oletusarvoisesti korvaa siis kaikki pohjakosketusvahingot. Seuraavin poikkeuksin:



Seuraavia EI korvata:

Superkasko, Kasko ja Osakasko eivät korvaa vahinkoja, jotka aiheutuvat
n veneen, sen laitteen tai varusteen rakenne-, valmistus- tai
asennus- tai materiaalivioista
n moottorin tai laitteen teknisistä vioista tai moottorille tai
laitteelle virheellisestä polttoaineesta tai jäähdytys- tai
voitelujärjestelmän vioista
n kulumisesta, hankautumisesta, lahoamisesta yms.
n ydinvahingosta.
Korvausta ei makseta arvonalentumisesta, korjauksen yhteydessä
tehdyistä muutos- ja parannustöistä eikä korotetuin hinnoin
tehtävästä korjaamisesta tai kuljettamisesta.
Tahallaan aiheutettuja vahinkoja ei korvata
Korvausta voidaan vähentää tai se voidaan evätä, jos vakuutettu
tai häneen samastettu henkilö tai joku muu vakuutetun tai häneen
samastetun henkilön läsnä ollessa tai tietäessä asiasta, on aiheuttanut
vahinkotapahtuman
n tahallisesti
n törkeällä huolimattomuudella tai törkeällä varomattomuudella
vesiliikenteessä
kuljettaessaan tai käsitellessään vakuutuksen kohdetta
nautittuaan alkoholia, muuta huumaavaa ainetta tai näitä
molempia niin, että hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin
on huonontunut
n käyttäessään vakuutuksen kohdetta rikolliseen tarkoitukseen.



Toisin sanoen karilleajot korvataan ellei ole ollut pahasti humalassa tai törkeän varomaton/huolimaton.

Törkeän varomaton/huolimaton tulee vastaan vasta hyvin räikeissä tapauksissa, jota ko. tapaus ei ole lähelläkään.

Tietääkseeni mikään venevakuutus ei korvaa vaikkapa läpiviennin pettämisestä aiheutuvaa uppoamista ellei sitten hyvää hyvyyttään jollekin tärkeäksi katsomalleen asiakkaalle.

AriT kirjoitti:

Kyllähän tuo on aika selkeän näköinen paikka, vaikka ei nuo seudut tuttuja olekaan. Oma plotterini näyttäisi paikan suurin piirtein näin: http://albumit.eiri.fi/pickup.jsp?PID=eb399c8db553dcb828fc94e3 ->Lehtisaari.jpg -> Täysikokoinen

Vahinkoja ja erehdyksiä tietysti sattuu itse kullekin, jälkiviisastelu ei paljoa auta, mutta opiksi kannattaa aina toistenkin virheistä ottaa.

Lue lisää

Eli tuossa AriT:n plotterikuvakopiossa ei näy syvyyslukemaa viitan itäpuolella. Paperikartassa on vedenalainen kivi ja syvyyslukema 0,2. Kuinkahan yleistä on, että sähköisistä kartoista puuttuisi tuon tason oleellinen navigointiin vaikuttava tieto?

paperikartta kirjoitti:

Eli tuossa AriT:n plotterikuvakopiossa ei näy syvyyslukemaa viitan itäpuolella. Paperikartassa on vedenalainen kivi ja syvyyslukema 0,2. Kuinkahan yleistä on, että sähköisistä kartoista puuttuisi tuon tason oleellinen navigointiin vaikuttava tieto?

Lue lisää

Niukanpuoleisesti on syvyysmerkintöjä, mutta se kivi siinä on selvästi ja pintakivenä. Eli navigoinnin kannalta oleellisin tieto löytyy. Jos siis merkkinä on vedenalainen kivi ilman syvyystietoa, mikä sentään paperikartoissakin on useimmiten tilanne, niin sitten kierretään.

Joku tuolla ehdotti paikalle karimerkkiä, en kyllä oikein ymmärrä, miksi. Vastaavanlaisia paikkoja saaristo on täynnä, eikä tuossa mitään poikkeavaa vaikeutta ole. Tiedän kyllä tapauksen, kun uudella veneellä tultiin ensimmäistä kertaa kohti kotia ja ajettiin kahden saaren välillä kiville, kun ajateltiin, ettei siellä ole kiviä, kun ei ole reimareitakaan. Eli kiviä riittäisi enemmänkin merkittäviksi.

paperikartta kirjoitti:

Eli tuossa AriT:n plotterikuvakopiossa ei näy syvyyslukemaa viitan itäpuolella. Paperikartassa on vedenalainen kivi ja syvyyslukema 0,2. Kuinkahan yleistä on, että sähköisistä kartoista puuttuisi tuon tason oleellinen navigointiin vaikuttava tieto?

Lue lisää

havaitsin juuri plotterin ostettuani, että:
- kartan detaljeihin vaikuttaa huomattavasti ruudulla käytettävä mittakaava
- paperikartta vaikuttaa kaikenkaikkiaan huomattavasti informatiivisemmalta ja helppolukuisemmalta

todennäköisesti tulen käyttämään väylillä/merellä kruisailuun plotterin karttaa, mutta väylien ulkopuolella saaristossa pidän taatusti paperikartan kädenulottuvilla.

AriT kirjoitti:

Kyllähän tuo on aika selkeän näköinen paikka, vaikka ei nuo seudut tuttuja olekaan. Oma plotterini näyttäisi paikan suurin piirtein näin: http://albumit.eiri.fi/pickup.jsp?PID=eb399c8db553dcb828fc94e3 ->Lehtisaari.jpg -> Täysikokoinen

Vahinkoja ja erehdyksiä tietysti sattuu itse kullekin, jälkiviisastelu ei paljoa auta, mutta opiksi kannattaa aina toistenkin virheistä ottaa.

Lue lisää

Muistaakseni viime syksynä oli virallisissa korjauksissa myös siihen paperi-versioon täydennys tyyppiä:
Saaristomerelle lisätään saari, kooltaan 30 x100m...
Tuohan olisi ollut mukava löytö joko sumussa tai pimeällä..
Siis kartta paperisena taikka sähköisenä: silmät auki - varsinkin väylien ulkopuolella.

Vuosia sitten oli yksi vastaavanoloinen tapaus jonka jälkiä olin selvittelemässä: Kalastajan poika, yhden mpk:n päässä kotitilasta ajeli Birchwood 37:llä. Kännykkä soi, kuski räppäs autopilootin päälle, sanoi puhelimeen että on juuri tulossa, känny pois, katsoi ylös ja ihmetteli miksi viitta menee väärältä puolelta. Samassa rysähti, kummatkin potkuriakselit, potkurit ja ruorit solmuun, pohjassa metrin matkalta lasikuitu huonoss kunnossa- syy oli se että autopiloottia päälle laittaessa se samplaa jokusen sekunnin ajan kulkusuunnan- vene oli tällä aikaa muuttanut suuntaa 10 astetta ja meni siis väärältä puolelta viittaa. Lasku oli 52 tmk- kallis puhelu.
Itsellänikin tosin viime kesänäkin tutussa paikassa tuli jokin oikosulku- varabensakanisteri oli irronnut kiinnikeistään ja lähtenyt liukumaan - laitoin sen kiinni ja 30 sekkaa myöhemmin ajoin viitan väärältä puolelta- onneks sen verran läheltä viittaa ettei kolissut

Benqqu kirjoitti:

Vuosia sitten oli yksi vastaavanoloinen tapaus jonka jälkiä olin selvittelemässä: Kalastajan poika, yhden mpk:n päässä kotitilasta ajeli Birchwood 37:llä. Kännykkä soi, kuski räppäs autopilootin päälle, sanoi puhelimeen että on juuri tulossa, känny pois, katsoi ylös ja ihmetteli miksi viitta menee väärältä puolelta. Samassa rysähti, kummatkin potkuriakselit, potkurit ja ruorit solmuun, pohjassa metrin matkalta lasikuitu huonoss kunnossa- syy oli se että autopiloottia päälle laittaessa se samplaa jokusen sekunnin ajan kulkusuunnan- vene oli tällä aikaa muuttanut suuntaa 10 astetta ja meni siis väärältä puolelta viittaa. Lasku oli 52 tmk- kallis puhelu.
Itsellänikin tosin viime kesänäkin tutussa paikassa tuli jokin oikosulku- varabensakanisteri oli irronnut kiinnikeistään ja lähtenyt liukumaan - laitoin sen kiinni ja 30 sekkaa myöhemmin ajoin viitan väärältä puolelta- onneks sen verran läheltä viittaa ettei kolissut

Lue lisää

Siis vain 52.000 markkaa eli vaivaiset 8700 euroa
ja kuitenkin "kummatkin potkuriakselit, potkurit ja ruorit solmuun, pohjassa metrin matkalta lasikuitu huonoss kunnossa-" missä näin halvalla saa teettää näin valtavia korjauksia. vaihdoin juuri veneeseeni uudet pakosarjat, riserit sekä muuta sälää hinta töineen yli 2,000 euroa!!!!!

B.F. kirjoitti:

Siis vain 52.000 markkaa eli vaivaiset 8700 euroa
ja kuitenkin "kummatkin potkuriakselit, potkurit ja ruorit solmuun, pohjassa metrin matkalta lasikuitu huonoss kunnossa-" missä näin halvalla saa teettää näin valtavia korjauksia. vaihdoin juuri veneeseeni uudet pakosarjat, riserit sekä muuta sälää hinta töineen yli 2,000 euroa!!!!!

Lue lisää

Tammisaaressa kolmen eri firman yhteistyönä tuo korjattiin. Itse olin lasikuituhommissa mukana- kölilinjaa pitkin noin metrin pätkä jouduttiin vaihtamaan (n 10 senttiä leveä alue kun delaminoitunut lasikuitu poistettiin). Potkuriakselit, potkurit ja ruorit tuli Englannista, paikallinen metallipaja leikkas vanhat irti (oli sen verran solmussa ettei ihan helpolla lähtenyt), kiinnitykset oli eri eli siinäkin tuli pientä lasikuituhommaa. Yhteistyönä heitettiin kamat kiinni. Kolmantena firmana oli paikallinen telakka (Eke-Marin) joka hoiti veneen nostot ja laskut sekä kamojen tilauksen.

Benqqu kirjoitti:

Tammisaaressa kolmen eri firman yhteistyönä tuo korjattiin. Itse olin lasikuituhommissa mukana- kölilinjaa pitkin noin metrin pätkä jouduttiin vaihtamaan (n 10 senttiä leveä alue kun delaminoitunut lasikuitu poistettiin). Potkuriakselit, potkurit ja ruorit tuli Englannista, paikallinen metallipaja leikkas vanhat irti (oli sen verran solmussa ettei ihan helpolla lähtenyt), kiinnitykset oli eri eli siinäkin tuli pientä lasikuituhommaa. Yhteistyönä heitettiin kamat kiinni. Kolmantena firmana oli paikallinen telakka (Eke-Marin) joka hoiti veneen nostot ja laskut sekä kamojen tilauksen.

Lue lisää

Benqun edellinen teksti alkoi:" Vuosia sitten..."

Lienee inflaatio jonkin verran vaikuttanut asioihin.

heh kirjoitti:

Benqun edellinen teksti alkoi:" Vuosia sitten..."

Lienee inflaatio jonkin verran vaikuttanut asioihin.

Jeps tuntui ettei siitä niin kovinkaan kauaa ollut, mutta oli kesä kun oli vedenpinta pitkään poikkeuksellisen alhaalla- silloin loppui mm Keskolta Yammujen perät varastosta- koneita lojui pitkin veneliikeiden pihoja odottelemassa osia japanista.
Eli jotain 1988-1990 välilä tais olla- vähintään 15 vuotta sitten siis

Usein näyttää merellä siltä, että mitä isompi liukuva vene, sitä korkeampi on kynnys kuskilla ottaa vene plaanista tiukassakaan paikassa tai edes hidastaa, mieluummin ajetaan läheltä ohi kapeassakin paikassa. Jos siinä väylän mutkassa on joku tullut vastaan ja ollut jättämässä pientä rakoa tälle 14,5 m venholle, voin kuvitella että paikkaa tuntematon kuski päättää ajaa viitan väärältä puolelta. Sitten on enää tuurista kiinni, onko se matala heti viitan vieressä vai onko siinä 10-15 metriä tilaa.

puoliplaanari kirjoitti:

Usein näyttää merellä siltä, että mitä isompi liukuva vene, sitä korkeampi on kynnys kuskilla ottaa vene plaanista tiukassakaan paikassa tai edes hidastaa, mieluummin ajetaan läheltä ohi kapeassakin paikassa. Jos siinä väylän mutkassa on joku tullut vastaan ja ollut jättämässä pientä rakoa tälle 14,5 m venholle, voin kuvitella että paikkaa tuntematon kuski päättää ajaa viitan väärältä puolelta. Sitten on enää tuurista kiinni, onko se matala heti viitan vieressä vai onko siinä 10-15 metriä tilaa.

Lue lisää

...vain sivuhuomautuksena: ei siinäkään paikassa tule ahdasta kohtaamistilanteissakaan, jos ajetaan OIKEIN eli väylän oikeaa reunaa.
Tuskin tällä kertaa on ollut kuvaamastasi tilanteesta kiinni vaan jostain syystä prinsessakuski otti viitan väärin, mutta ärsyttää noin periaatteessa tuollainen p**ka-aivoasenne, että muiden pitäisi väistää ja hidastaa, kun sinä haluat ajaa vasenta reunaa pitkin.

olla sitä mieltä, ettei siellä(kään) mitään karimerkkiä tarvita. Viittahan siellä on ja sen oikein ottamalla ei ole mitään ongelmaa. Karimerkki on ylipäätään aika hankala kapine, koska se kertoo vain, että "tässä on kivi", muttei mitään turvallista ohitusetäisyyttä. Sen käytössä on mitään järkeä lähinnä vain silloin, kun jokin hyvin jyrkkänousuinen kivi on väylällä (esimerkkinä Helsingin itäpuolella Hevosten välissä ollut kivi, joka on nyttemmin räjäytetty pois; siinähän oli likimain suorassa linjassa pohjoisviitta, karimerkki ja eteläviitta lähellä toisiaan).
Pelin nimihän on se, että vain merkityt väylät on taattu turvallisiksi (annettuun syvyyteen), muualla ajetaan aina omalla vastuulla ja pitää varautua siihen, että kiviä voi olla.

JRxxx kirjoitti:

olla sitä mieltä, ettei siellä(kään) mitään karimerkkiä tarvita. Viittahan siellä on ja sen oikein ottamalla ei ole mitään ongelmaa. Karimerkki on ylipäätään aika hankala kapine, koska se kertoo vain, että "tässä on kivi", muttei mitään turvallista ohitusetäisyyttä. Sen käytössä on mitään järkeä lähinnä vain silloin, kun jokin hyvin jyrkkänousuinen kivi on väylällä (esimerkkinä Helsingin itäpuolella Hevosten välissä ollut kivi, joka on nyttemmin räjäytetty pois; siinähän oli likimain suorassa linjassa pohjoisviitta, karimerkki ja eteläviitta lähellä toisiaan).
Pelin nimihän on se, että vain merkityt väylät on taattu turvallisiksi (annettuun syvyyteen), muualla ajetaan aina omalla vastuulla ja pitää varautua siihen, että kiviä voi olla.

Lue lisää

En tunne kyseistä paikkaa, mutta samaa mieltä JRxxx:n kanssa että jos siellä on länsiviitta niin se mennään länsipuolelta ja sillä selvä.

Eihän kartat pidä täysin paikkaansa väylän ulkopuolella vaikka sinne kiviä ja matalia on merkittykin, paljon sellaisia kiviä joista ei tietoa kartoille asti ole vielä tullut.

JRxxx kirjoitti:

...vain sivuhuomautuksena: ei siinäkään paikassa tule ahdasta kohtaamistilanteissakaan, jos ajetaan OIKEIN eli väylän oikeaa reunaa.
Tuskin tällä kertaa on ollut kuvaamastasi tilanteesta kiinni vaan jostain syystä prinsessakuski otti viitan väärin, mutta ärsyttää noin periaatteessa tuollainen p**ka-aivoasenne, että muiden pitäisi väistää ja hidastaa, kun sinä haluat ajaa vasenta reunaa pitkin.

Lue lisää

Ehkä edellinen käsitykseni oli turhan räikeä ja yleistävä korkeasta hidastamiskynnyksestä, mutta onhan niitä purkkareita luovimassa väylillä ja heittämässä vendoja keppien lähellä. Itse en ajele koskaan väylän vasemmassa laidassa, ainakaan tahallani ;-)

Wiltsu kirjoitti:

En tunne kyseistä paikkaa, mutta samaa mieltä JRxxx:n kanssa että jos siellä on länsiviitta niin se mennään länsipuolelta ja sillä selvä.

Eihän kartat pidä täysin paikkaansa väylän ulkopuolella vaikka sinne kiviä ja matalia on merkittykin, paljon sellaisia kiviä joista ei tietoa kartoille asti ole vielä tullut.

Lue lisää

... väylän mutkassa olevan vaarallisen kiven merkintä vaikka rautaviitalla
tutkaheijastimineen voi olla huono asia ?!?
En tiedä onko Jrxxx:lle paikka tuttu, mutta
meneppä S-SW tuuli > 15 ms katsomaan miten
viitta niiaa ja sitten kuvittelet, että
et tunne väylää ja et saa Bodokobben - Bodo -
linjatauluista selvää kun heittää kunnolla
vettä.
Kyll maal viisait ollaan kun merell vahinko sattuu ! ;-)
Muuten olen kyllä sitä mieltä, että P:lla
kävi kökkö navigointivirhe, mutta sehän
on inhimillistä.

a.k.o kirjoitti:

... väylän mutkassa olevan vaarallisen kiven merkintä vaikka rautaviitalla
tutkaheijastimineen voi olla huono asia ?!?
En tiedä onko Jrxxx:lle paikka tuttu, mutta
meneppä S-SW tuuli > 15 ms katsomaan miten
viitta niiaa ja sitten kuvittelet, että
et tunne väylää ja et saa Bodokobben - Bodo -
linjatauluista selvää kun heittää kunnolla
vettä.
Kyll maal viisait ollaan kun merell vahinko sattuu ! ;-)
Muuten olen kyllä sitä mieltä, että P:lla
kävi kökkö navigointivirhe, mutta sehän
on inhimillistä.

Lue lisää

ole kuitenkin mitä tyypillisin kardinaaliviitan käyttökohde.

Osku kirjoitti:

ole kuitenkin mitä tyypillisin kardinaaliviitan käyttökohde.

Ja vielä tietää, että se on länsi ja ohitetaan
länsipuolelta ja vielähän pitää olla myös tieto missä se länsi on ! ;-)

a.k.o kirjoitti:

... väylän mutkassa olevan vaarallisen kiven merkintä vaikka rautaviitalla
tutkaheijastimineen voi olla huono asia ?!?
En tiedä onko Jrxxx:lle paikka tuttu, mutta
meneppä S-SW tuuli > 15 ms katsomaan miten
viitta niiaa ja sitten kuvittelet, että
et tunne väylää ja et saa Bodokobben - Bodo -
linjatauluista selvää kun heittää kunnolla
vettä.
Kyll maal viisait ollaan kun merell vahinko sattuu ! ;-)
Muuten olen kyllä sitä mieltä, että P:lla
kävi kökkö navigointivirhe, mutta sehän
on inhimillistä.

Lue lisää

Ei se ole mitenkään erityisen vaarallinen tai hankala. Ainoa pieni harmi siellä on se, että ne linjataulut ovat niin metsänrajassa, ettei väylän länsipuolelta näe edes ylätaulun olemassaoloa. Sekään ei paljon haittaa, kun se etelämpänä oleva saari (en muista nimeä) toimii kohtalaisen selvästi näkyvänä reimarina :)
Olennaista täsäs on se, että väylänmutka eli ei, karimerkkien sirottelu merkityn väylän ulkopuolelle on täysin turhaa ja tarpeetonta tuhlausta. Vielä enemmän ehdottamasi tutkamerkki... Kuten joku sanoikin, kyllä niitä merkkejä saisi sitten sirotella meren täyteen, niin että istutustaimikolta. Taimia ei vain näkyisi, tukikepit ainostaan...

Osku kirjoitti:

ole kuitenkin mitä tyypillisin kardinaaliviitan käyttökohde.

Ihan selvä kardinaaliviitan paikka.
Tuo paikka on sen tunteville ihan helppo ajettava, mutta kyllä se länsiviitta on kaukana rannasta. Paikalle ensikertaa tulevan voi olla vaikea hahmottaa etäisyyttä. Itse olen eniten joutunut etsimään ko. viittaa illalla kotiinpäin, eli länteen vasta-aurinkoon ajaessa. Paikka on usein tyven ja siksi aurinko sokaisee todella pahasti veden pinnasta.
Mutta ei tilanne ristiviitasta miksikään muutu. Jengi luulee portiksi ja painaa viittojen välistä. Sekin yksi erittäin yleinen kivilleajon syy.
Ko. kipparille sattui valitettava navigointivirhe, ei sen kummempaa. Näinhän se aina käy.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Ihan selvä kardinaaliviitan paikka.
Tuo paikka on sen tunteville ihan helppo ajettava, mutta kyllä se länsiviitta on kaukana rannasta. Paikalle ensikertaa tulevan voi olla vaikea hahmottaa etäisyyttä. Itse olen eniten joutunut etsimään ko. viittaa illalla kotiinpäin, eli länteen vasta-aurinkoon ajaessa. Paikka on usein tyven ja siksi aurinko sokaisee todella pahasti veden pinnasta.
Mutta ei tilanne ristiviitasta miksikään muutu. Jengi luulee portiksi ja painaa viittojen välistä. Sekin yksi erittäin yleinen kivilleajon syy.
Ko. kipparille sattui valitettava navigointivirhe, ei sen kummempaa. Näinhän se aina käy.

Lue lisää

Tässä on jo parikin henkilöä painottanut, miten ko. länsiviitta on kaukana rannasta. Anteeksi nyt vain, mutta mitä väliä sillä on?
Myönnän kyllä, että olen nähnyt paikkoja, joissa on ihan maastossa hiukan vaikea uskoa, että pitää ajaa niinkuin viitta käskee. Lähinnä se fiilis tulee paikoissa, joissa esim. 100 m leveän aukon reunan lähellä on viitta, joka käskee ajamaan siitä 10 metrin tilasta rannan ja viitan välissä. Korttiin katsomalla syynkin yleensä huomaa, mutta on se silti vähän oudon oloista. Tässä mainitussa tapauksessa ei kuitenkaan ole mitään sellaista, länsiviitan oikealla puolella on väljästi tilaa.
Olen siitä ajanut suht' usein ohi enkä ensimmäiselläkään kerralla kokenut paikkaa mitenkän vaikeaksi.

JRxxx kirjoitti:

Tässä on jo parikin henkilöä painottanut, miten ko. länsiviitta on kaukana rannasta. Anteeksi nyt vain, mutta mitä väliä sillä on?
Myönnän kyllä, että olen nähnyt paikkoja, joissa on ihan maastossa hiukan vaikea uskoa, että pitää ajaa niinkuin viitta käskee. Lähinnä se fiilis tulee paikoissa, joissa esim. 100 m leveän aukon reunan lähellä on viitta, joka käskee ajamaan siitä 10 metrin tilasta rannan ja viitan välissä. Korttiin katsomalla syynkin yleensä huomaa, mutta on se silti vähän oudon oloista. Tässä mainitussa tapauksessa ei kuitenkaan ole mitään sellaista, länsiviitan oikealla puolella on väljästi tilaa.
Olen siitä ajanut suht' usein ohi enkä ensimmäiselläkään kerralla kokenut paikkaa mitenkän vaikeaksi.

Lue lisää

Väylällä viittojen ja muiden merkkien sijoittelu perustuu ymmärtääkseni väylän kulkusyvyyttä matalampien paikkojen osoittamiseen ja toisaalta väylän suunnan näyttämiseen maisemassa. Omituisia mutkia löytyy kivikkoisilla vesillämme ihan riittävästi - aika harvoin kuitenkaan veneilijöiden kiusaksi. Väylien ulkopuolella niitä kiviä ja matalia on näennäisestä "vapaan veden" illuusiosta huolimatta niin runsaasti, että kaikkien merkitseminen tekisi maisemanavigoinnista lähes mahdottoman. Pahimmat paikat totutuilla kulkureiteillä väylien välissä onneksi on usein merkitty ja yleensä kardinaaliviitoilla, jolloin kartan ja kompassin lukutaito on tarpeen.

Kun vesistöjen luotaus on "luotettavaa" vain väyläalueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä, lienee viisainta opetella erottamaan paikat joita on syytä välttää niistä, joissa todennäköisesti voi liikkua turvallisesti.
Ei kai kyse ole sen vaikeammasta asiasta. Väylän mutkien oikaisu viittojen väärältä puolelta on aina kipparin tai perämiehen vastuulla, ja sen tulee perustua tietoon (mieluummin varmaan) eikä mutu-pohjalta "näyttää tarpeeksi syvältä".

Kartanluku- ja arviointivirheitä sattuu jokaiselle joskus, useimmiten kuitenkin melko lievin seurauksin, jos niistä selviää veneen korjauksella ja kolhulla itsetuntoon.

JRxxx kirjoitti:

Tässä on jo parikin henkilöä painottanut, miten ko. länsiviitta on kaukana rannasta. Anteeksi nyt vain, mutta mitä väliä sillä on?
Myönnän kyllä, että olen nähnyt paikkoja, joissa on ihan maastossa hiukan vaikea uskoa, että pitää ajaa niinkuin viitta käskee. Lähinnä se fiilis tulee paikoissa, joissa esim. 100 m leveän aukon reunan lähellä on viitta, joka käskee ajamaan siitä 10 metrin tilasta rannan ja viitan välissä. Korttiin katsomalla syynkin yleensä huomaa, mutta on se silti vähän oudon oloista. Tässä mainitussa tapauksessa ei kuitenkaan ole mitään sellaista, länsiviitan oikealla puolella on väljästi tilaa.
Olen siitä ajanut suht' usein ohi enkä ensimmäiselläkään kerralla kokenut paikkaa mitenkän vaikeaksi.

Lue lisää

Ihminen olentona käyttäytyy määrättyjen mallien ja lainalaisuuksien mukaan, näin määrittelevät asian psykologit.
Se vain todella on niin että vaikka kortilla länsiviitta on selvästi "kaukana" rannasta, ihminen ei sitä välttämättä siten sisäistä navigoidessaan.
Ns. perstuntuma sanoo että ollaan viitan ulkopuolella ja sitten kuitenkin kolahtaa. Tietenkin on navigotu huolimattomasti, muutenhan ei oltaisi kivellä lainkaan.
Valitettavan usein juuri tuonkaltaiset paikat ovat toistuvien kivilleajojen näyttämöitä. Ko. paikassakin olen nähnyt veneitä viitan väärällä puolella.
Samaa väylää koilliseen ajettaessa tulee "oikaistuksi" ja se punainen on myös helppo ajaa vasemmalta puolelta, ainakin siinä on kolahtanut usein.
Eli yritän osoittaa että määrätyntyyppiset väylänkohdat ikäänkuin "imevät" veneitä kiville.
Näissä tulee olla itsekunkin tarkkana.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Ihminen olentona käyttäytyy määrättyjen mallien ja lainalaisuuksien mukaan, näin määrittelevät asian psykologit.
Se vain todella on niin että vaikka kortilla länsiviitta on selvästi "kaukana" rannasta, ihminen ei sitä välttämättä siten sisäistä navigoidessaan.
Ns. perstuntuma sanoo että ollaan viitan ulkopuolella ja sitten kuitenkin kolahtaa. Tietenkin on navigotu huolimattomasti, muutenhan ei oltaisi kivellä lainkaan.
Valitettavan usein juuri tuonkaltaiset paikat ovat toistuvien kivilleajojen näyttämöitä. Ko. paikassakin olen nähnyt veneitä viitan väärällä puolella.
Samaa väylää koilliseen ajettaessa tulee "oikaistuksi" ja se punainen on myös helppo ajaa vasemmalta puolelta, ainakin siinä on kolahtanut usein.
Eli yritän osoittaa että määrätyntyyppiset väylänkohdat ikäänkuin "imevät" veneitä kiville.
Näissä tulee olla itsekunkin tarkkana.

Lue lisää

...mitä tarkoitat, mutta eihän viitta ole koskaan muutenkaan varsinaisesti yhteydessä rantaan vaan vedenalaisiin asioihin.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Ihminen olentona käyttäytyy määrättyjen mallien ja lainalaisuuksien mukaan, näin määrittelevät asian psykologit.
Se vain todella on niin että vaikka kortilla länsiviitta on selvästi "kaukana" rannasta, ihminen ei sitä välttämättä siten sisäistä navigoidessaan.
Ns. perstuntuma sanoo että ollaan viitan ulkopuolella ja sitten kuitenkin kolahtaa. Tietenkin on navigotu huolimattomasti, muutenhan ei oltaisi kivellä lainkaan.
Valitettavan usein juuri tuonkaltaiset paikat ovat toistuvien kivilleajojen näyttämöitä. Ko. paikassakin olen nähnyt veneitä viitan väärällä puolella.
Samaa väylää koilliseen ajettaessa tulee "oikaistuksi" ja se punainen on myös helppo ajaa vasemmalta puolelta, ainakin siinä on kolahtanut usein.
Eli yritän osoittaa että määrätyntyyppiset väylänkohdat ikäänkuin "imevät" veneitä kiville.
Näissä tulee olla itsekunkin tarkkana.

Lue lisää

Oikeassa olet siitä käyttäytymismallista. Se koskee valitettavasti paljon muitakin asioita kuin oikaisuja. Valitettavan moni liikkuu vesillä ikään kuin väylille olisi piirretty reunaviivat ja keskiviiva - toki tärkeimpien väylien kohdalla ne linjat on määriteltykin sekä koordinaatteina kulmapisteineen että rasterointina karttoihin. "maastoon" merkinnät vain puuttuvat sattuneesta syystä. Vesikin näyttää melko samanlaiselta on pinnan alla kiviä tai ei, toisin kuin maanteillä, joissa usein on vielä piennar erottamassa pahemmista kiinteistä törmäyskohteista.

Siksi kirjoitin siitä kartanluvun tärkeydestä vaarallisten ja vähemmän vaarallisten paikkojen erottamisessa. Käyttäytymismalliksi kai sitäkin voisi kutsua, jos sen opettelee ja järkevästi noudattaa. Täällä on välillä kirjoiteltu siitä oikeanpuoleisesta liikenteestä ja oikealle väistämisestä, jota myös voi pitää jonkinlaisena käyttäytymismallina. Purjeveneellä "väylän reunoja" kolutessa joutuu joskus ihmettelemään veneilijöiden logiikkaa. Eiväthän kaikki viitat suinkaan tarkoita varsinaista väylän reunaa, jos kyseessä ei ole todella kapea paikka. Lateraaliviitoituksessa näin ehkä voisi ajatellakin, mutta ainakin veneilyn runkoväylällä niillä on korvattu melko paljon aiempia kardinaaliviittoja, jolloin ei ole ehkä mielekästä käsittää veneilyväylän leveydeksi joskus lähes meripeninkulmaa, jossa oikeanpuoleista liikennettä orjallisesti noudatetaan. Sama koskee tietysti myös väylän keskilinjalla kulkemista etenkin reittipisteiden avulla.

Tälläisiä nämä meidän muovikipot ovat:

http://www.yachtsurvey.com/Fiberglass_Boats.htm

AriT kirjoitti:

Tälläisiä nämä meidän muovikipot ovat:

http://www.yachtsurvey.com/Fiberglass_Boats.htm

Lue lisää

sen tietää millainen paksuus on lasikuidussa, vaatiiko sen selville saaminen karilleajon ja reiän pohjaan?

epe kirjoitti:

sen tietää millainen paksuus on lasikuidussa, vaatiiko sen selville saaminen karilleajon ja reiän pohjaan?

Yleensä rungossa ja kannessa käytetyt materiaalit paksuuksineen on kuvattu veneen käyttäjän käsikirjassa ja tuoteselosteissa. Oman, vuonna 71 valmistetun veneen käsikirjassa nuo tiedot on annettu, ja läpivientien uusimisen ja joidenkin helojen kiinnitysten yhteydessä paikkansa pitäviksi havaittu.

Umpilaminaatista kerrotaan laminointitapa: käsin-, ruisku-, vakuumi jne. käytetyt kuitutyypit: matto, kangas, roving, suunnattu kuitu, kuitumateriaali: lasi, kevlar, hiili. Laminaatin paksuus rungon eri osissa, mahdolliset jäykisteet ym.

sandwich-laminaatista pitäisi löytyä tieto käytetystä väliaineesta, sen paksuus sekä pintakerrosten paksuus ja materiaali.

Jos em. tietoja ei jostain syystä löydy, pohjan rakenteen ja paksuuden voi tarkistaa esimerkiksi läpivientihelan reiästä. Sopivilla mittausvälineillä sen saa mitattua myös helaa irroittamatta kohtalaisen tarkasti.

epe kirjoitti:

sen tietää millainen paksuus on lasikuidussa, vaatiiko sen selville saaminen karilleajon ja reiän pohjaan?

"Unfortunately, short of cutting holes in the hull, he has no way of determining otherwise. Seeing that one layer of roving on the inside, I would likely make the same mistake too. "

Eli ainoa tapa varmistaa rakenne on tehdä runkoon reikä. Rakennetta ei päällepäin voi tunnistaa, sisäpuolella näkyvä lasikuitumattokin voi johtaa harhaan.

Sivulla esitetyt rakentet ja vauriot ovat (toivottavasti) sieltä pahimmasta päästä, mutta kyllä noita ainakin näin maallikolle arveluttavan näköisiä ratkaisuja näköjään esiintyy laadukkaiksi mainituissa jenkkiveneissäkin kuten Sea Ray. Malleista ja vuosistahan sivulla ei ole mainintaa eikä noita juttuja pidä toki yleistää. Tuli vaan mieleen tämä sivu, kun näin jutun tuosta P:n kerrosrakenteesta.

epe kirjoitti:

sen tietää millainen paksuus on lasikuidussa, vaatiiko sen selville saaminen karilleajon ja reiän pohjaan?

..tehdä karkeata arviota veneen jykevyydestä
ts. aineen vahvuudesta on vertaillla painoa
pituuteen ja leveyteen.

Hyvä esimerkki aiheesta on 80-luvun lopun veneistä
2455 Bayliner ja 245 Four Wins. Edellämainittu
painaa 1700-1800 kg ja jälkimmäinen 2400-2500 kg.
Ero on aika suuri ollakseen noinkin pienistä veneistä kysymys. Veneethän ovat periaatteessa
saman kokoisia. En usko että paino tulee pelkistä
puulistoista Four Winsiin.

Samassa paikassa istui viime syyskesällä iso, ehkä n. 14 - 16 metrinen purjevene. Oltiin itse aika kaukana ja ohimennen vilkaisin, että onpa erikoinen reittivalinta sillä veneellä. Seuraavan kerran kun vilkaisin mietin että kumma kun on täydet purjeet, mutta ihan kun se seisoisi paikallaan. Sitten vasta alkoi raksuttamaan, kivellähän se oli ja aika nopeasti siellä oli moottorivene auttamassa sitä..