Mitä sitten? Ja Pohjoismaihin ja Kanadaan ei mahdu koko maapallo. Tässä pallo Purralle tai pähkinä purtavaksi.
"Lähes 4 miljardia ihmistä vaarassa? – Kykymme sietää märkää hellettä voi olla 4 °C luultua heikompi
Aikaisemmin ihmisen on päätelty kestävän niin sanottua märkälämpötilaa 35 celsiusasteeseen saakka. Luku saattaa olla huomattavasti alhaisempi, ja se tietää ongelmia tulevaisuudessa.
Jos maapallon keskilämpötila nousee yli kolmen asteen, on sillä erittäin vakavia vaikutuksia esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Kuvassa mies juo vettä Rio de Janeiron Copacabanalla Brasiliassa syyskuussa 2023. Maassa on koettu hurjia helteitä viime aikoina.
Vakavaa. Jos maapallon keskilämpötila nousee yli kolmen asteen, on sillä erittäin vakavia vaikutuksia esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Kuvassa mies juo vettä Rio de Janeiron Copacabanalla Brasiliassa syyskuussa 2023. Maassa on koettu hurjia helteitä viime aikoina.
Niin sanottu märkälämpötila on luultua suurempi uhka ihmispopulaatioille mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa.
Tähän huolestuttavaan tulokseen päätyi Pennsylvanian osavaltionyliopiston ja Purduen yliopiston terveystieteiden sekä kestävän kehityksen laitosten poikkitieteellinen tutkijaryhmä Yhdysvalloissa.
Märkälämpötila lasketaan ilman kuumuuden ja kosteuden yhteisvaikutuksena. Jos ilman kosteusprosentti on sata, märkälämpötila on sama kuin ilman lämpötila.
Ihmisen märkälämpötilan sietämisen teoreettiseksi rajaksi on aikaisemmin määritelty 35 celsiusastetta. Sen ylityttyä ihmiskeho ei enää pystyisi poistamaan esimerkiksi hikoilemalla aineenvaihdunnan lämpöä, ja kehon ydinlämpötila alkaa nousta. Tällaisissa olosuhteissa tervekin ihminen kuolee muutamassa tunnissa.
Käytännössä asiaan vaikuttavat myös sietokyvyn yksilöllinen vaihtelu ja esimerkiksi tuulennopeus sekä auringonsäteily. Tiedeyhteisön mukaan ihmisen kestämä märkälämpötila on mittaushistorian aikana ylittynyt muutamia kertoja ja pari tuntia kerrallaan Lähi-idässä ja Kaakkois-Aasiassa.
Viime vuonna pennsylvanialaistutkijat eivät kuitenkaan tyytyneet edellä mainittuun yksin fysiologisista periaatteista pääteltyyn vakiintuneeseen määritelmään – he tuottivat laatuaan ensimmäistä empiiristä dataa aiheesta rasittamalla terveitä nuoria aikuisia arkisilla askareilla erilaisissa märkälämpötiloissa (Journal of Applied Fysiology).
Selvisi, että ihmisen märkälämpötilan sietoraja asettuu huomattavasti ennen oletettua alemmas, noin 31 celsiusasteen paikkeille.
Tätä tuoretta tietoa sekä 1,5–4 celsiusasteen keskilämpötilojen nousuja käsittäviä ilmastomalleja käyttäen poikkitieteellinen tutkijaryhmä selvitti, kuinka suuri uhka ilmastokriisin aiheuttamat helleaallot ovat eri puolilla maailmaa.
Pökerryttäviä lukuja
Tuloksista ilmeni, että jos maapallon keskilämpötila nousee yli kaksi celsiusastetta esiteolliseen aikaan nähden, yli kaksi miljardia ihmistä Pakistanissa ja Intiassa Indusjoen laaksossa, miljardi ihmistä Kiinan itäosissa ja 800 miljoonaa ihmistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa altistuu vuosittain usean tunnin ajaksi ihmissietokyvyn ylittävälle lämmölle ja kosteuden yhteisvaikutukselle.
Poikkitieteellisen työryhmän tulokset synkkenivät entisestään yli kolmen sekä neljän celsiusasteen kohdilla: ensimmäisessä Yhdysvaltain itärannikkoa ja Keskilänsi ja laajat alueet Etelä-Amerikassa sekä Australiassa altistuisivat ihmisen kannalta liian korkeille märkälämpötiloille.
Jälkimmäisessä skenaariossa esimerkiksi Jemenissä Punaisenmeren rannalla sijaitseva yli 700 000 asukkaan Hodeidan satamakaupunki altistuisi yli 300 päivänä vuodessa liian korkeille märkälämpötiloille, ja olisi näin käytännössä asuinkelvoton.
Vertailun vuoksi, hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n mukaan maailma on jo nyt lämmennyt keskimäärin yli asteella sitten esiteollisen ajan, ja tiedeyhteisö arvioi keskilämpötilan nousevan 1–6 celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä, jos nykyiselle päästötasolle ei tehdä mitään.
Nyt tehdyn tutkimuksen tekijät kuitenkin arvioivat, että valtaosa edellä mainituista valtavan mittaluokan ongelmista vältettäisiin, jos keskilämpötilan nousu saataisiin pysäytettyä alle kahden celsiusasteen.
Tutkijat muistuttavat tieteellisen näytönvuosikymmenien ajalta osoittavan, että tavoitteen saavuttamiseksi etenkin fossiilisista polttoaineista juontuvia hiilidioksidipäästöjä tulisi leikata välittömästi ja rajusti."
"Lähes 4 miljardia ihmistä vaarassa? – Kykymme sietää märkää hellettä voi olla 4 °C luultua heikompi
Aikaisemmin ihmisen on päätelty kestävän niin sanottua märkälämpötilaa 35 celsiusasteeseen saakka. Luku saattaa olla huomattavasti alhaisempi, ja se tietää ongelmia tulevaisuudessa.
Jos maapallon keskilämpötila nousee yli kolmen asteen, on sillä erittäin vakavia vaikutuksia esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Kuvassa mies juo vettä Rio de Janeiron Copacabanalla Brasiliassa syyskuussa 2023. Maassa on koettu hurjia helteitä viime aikoina.
Vakavaa. Jos maapallon keskilämpötila nousee yli kolmen asteen, on sillä erittäin vakavia vaikutuksia esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Kuvassa mies juo vettä Rio de Janeiron Copacabanalla Brasiliassa syyskuussa 2023. Maassa on koettu hurjia helteitä viime aikoina.
Niin sanottu märkälämpötila on luultua suurempi uhka ihmispopulaatioille mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa.
Tähän huolestuttavaan tulokseen päätyi Pennsylvanian osavaltionyliopiston ja Purduen yliopiston terveystieteiden sekä kestävän kehityksen laitosten poikkitieteellinen tutkijaryhmä Yhdysvalloissa.
Märkälämpötila lasketaan ilman kuumuuden ja kosteuden yhteisvaikutuksena. Jos ilman kosteusprosentti on sata, märkälämpötila on sama kuin ilman lämpötila.
Ihmisen märkälämpötilan sietämisen teoreettiseksi rajaksi on aikaisemmin määritelty 35 celsiusastetta. Sen ylityttyä ihmiskeho ei enää pystyisi poistamaan esimerkiksi hikoilemalla aineenvaihdunnan lämpöä, ja kehon ydinlämpötila alkaa nousta. Tällaisissa olosuhteissa tervekin ihminen kuolee muutamassa tunnissa.
Käytännössä asiaan vaikuttavat myös sietokyvyn yksilöllinen vaihtelu ja esimerkiksi tuulennopeus sekä auringonsäteily. Tiedeyhteisön mukaan ihmisen kestämä märkälämpötila on mittaushistorian aikana ylittynyt muutamia kertoja ja pari tuntia kerrallaan Lähi-idässä ja Kaakkois-Aasiassa.
Viime vuonna pennsylvanialaistutkijat eivät kuitenkaan tyytyneet edellä mainittuun yksin fysiologisista periaatteista pääteltyyn vakiintuneeseen määritelmään – he tuottivat laatuaan ensimmäistä empiiristä dataa aiheesta rasittamalla terveitä nuoria aikuisia arkisilla askareilla erilaisissa märkälämpötiloissa (Journal of Applied Fysiology).
Selvisi, että ihmisen märkälämpötilan sietoraja asettuu huomattavasti ennen oletettua alemmas, noin 31 celsiusasteen paikkeille.
Tätä tuoretta tietoa sekä 1,5–4 celsiusasteen keskilämpötilojen nousuja käsittäviä ilmastomalleja käyttäen poikkitieteellinen tutkijaryhmä selvitti, kuinka suuri uhka ilmastokriisin aiheuttamat helleaallot ovat eri puolilla maailmaa.
Pökerryttäviä lukuja
Tuloksista ilmeni, että jos maapallon keskilämpötila nousee yli kaksi celsiusastetta esiteolliseen aikaan nähden, yli kaksi miljardia ihmistä Pakistanissa ja Intiassa Indusjoen laaksossa, miljardi ihmistä Kiinan itäosissa ja 800 miljoonaa ihmistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa altistuu vuosittain usean tunnin ajaksi ihmissietokyvyn ylittävälle lämmölle ja kosteuden yhteisvaikutukselle.
Poikkitieteellisen työryhmän tulokset synkkenivät entisestään yli kolmen sekä neljän celsiusasteen kohdilla: ensimmäisessä Yhdysvaltain itärannikkoa ja Keskilänsi ja laajat alueet Etelä-Amerikassa sekä Australiassa altistuisivat ihmisen kannalta liian korkeille märkälämpötiloille.
Jälkimmäisessä skenaariossa esimerkiksi Jemenissä Punaisenmeren rannalla sijaitseva yli 700 000 asukkaan Hodeidan satamakaupunki altistuisi yli 300 päivänä vuodessa liian korkeille märkälämpötiloille, ja olisi näin käytännössä asuinkelvoton.
Vertailun vuoksi, hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n mukaan maailma on jo nyt lämmennyt keskimäärin yli asteella sitten esiteollisen ajan, ja tiedeyhteisö arvioi keskilämpötilan nousevan 1–6 celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä, jos nykyiselle päästötasolle ei tehdä mitään.
Nyt tehdyn tutkimuksen tekijät kuitenkin arvioivat, että valtaosa edellä mainituista valtavan mittaluokan ongelmista vältettäisiin, jos keskilämpötilan nousu saataisiin pysäytettyä alle kahden celsiusasteen.
Tutkijat muistuttavat tieteellisen näytönvuosikymmenien ajalta osoittavan, että tavoitteen saavuttamiseksi etenkin fossiilisista polttoaineista juontuvia hiilidioksidipäästöjä tulisi leikata välittömästi ja rajusti."
Vastaukset 4
Vanhimmat
Meilä on kansainväliset sopimukset. Lisäksi EK haluaa vähintäin 40 000 halpatyöläistä vuosittain suomeen.
Persujen ratkaisu on rakentaa muulta maailta suojaava kupla torjumaan ilmastonmuutosta, kuin jättimäinen kasvihuomen Suomen ympärille.
jos tuollaisia olosuhteita ennustat niin kasvit tykkää 🤣
Toiset avattelevat kasvien parasta tai vain omaa napaa. Saat vihjeen hiekkakansa ja reviiri.