Seksuaalirikollisten kanssa työskentelevä terapeutti puhuu suoraan tiettyjen maahanmuuttajien tekemistä seksuaalirikoksista. Heidän kanssaan vankiloissa tehtävässä terapiatyössä nousee esiin joitain erityispiirteitä, joka vankeja yhdistää. Aiheesta puhutaan julkisuudessa varovasti.
Tässä artikkelissa käsitellään seksuaalirikoksista jo tuomittuja irakilaisia maahanmuuttajia.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a107d4c8-546c-4e2e-90b4-b3547eeacf69
Tässä artikkelissa käsitellään seksuaalirikoksista jo tuomittuja irakilaisia maahanmuuttajia.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a107d4c8-546c-4e2e-90b4-b3547eeacf69
Vastaukset 10
Vanhimmat
mutta sitähän kansa haluaa,ja asian puolesta makoillaan vielä tiellä,ruattin malli,kansa on puhunut pulinat pois
Ei ny ihan kaikki halua.
Onko niitä tuomittukin? Mun nähdäkseni kaikki vetoaa mielehäiröön, eikä voida tuomita. Muutaman viikon päästä taas sama juttu.
menkää töihin siitä urputtamasta
Irak esim
Saksalainen meinaa metsittää vähän väärän aavikon. (Vihreät Suomen).
https://www.talouselama.fi/uutiset/saksalainen-professori-aikoo-metsittaa-saharan-yksi-tavoite-on-hillita-maahanmuuttoa/3c219942-7c95-412b-b93e-8460085e69f6
Seksuaalirikollisten kanssa työskentelevä terapeutti puhuu suoraan tiettyjen maahanmuuttajien tekemistä seksuaalirikoksista. Heidän kanssaan vankiloissa tehtävässä terapiatyössä nousee esiin joitain erityispiirteitä, joka vankeja yhdistää. Aiheesta puhutaan julkisuudessa varovasti.
Tässä artikkelissa käsitellään seksuaalirikoksista jo tuomittuja irakilaisia maahanmuuttajia. Suomessa asuu valtava joukko irakilaisia, joita artikkeli ei koske. He muun muassa ajavat taksia, tekevät töitä ravintoloissa ja hoitavat perhettään, eivätkä ole koskaan elämässään syyllistyneet rikoksiin.
FAKTAT
Vuonna 2020 ulkomaalaiset muodostivat Suomessa valtioneuvoston selvityksen mukaan 38 prosenttia raiskauksista epäillyistä.
Ruotsissa vuosina 2000–2019 yhteensä 59,2 prosenttia raiskausrikoksista oli ulkomaalaistaustaisten tekemiä.
Tilastojen kärjessä ovat länsiaasialaiset, kuten esimerkiksi irakilaiset ja afganistanilaiset.
Seksuaaliterapeutti Tiina Alakärppä kohtaa viikoittain seksuaalirikoksista tuomittuja ulkomaalaistaustaisia, jotka istuvat vankilassa tuomiotaan tai ovat jo vapautuneet. Hän on projektipäällikkönä ROAD – Kohti rikoksetonta elämää -hankkeessa. Heillä on asiakkaana lähes sata ulkomaalaistaustaista seksuaalirikollista 26 eri maasta.
Hankkeessa asiakkaita on profiloitu tarpeiden mukaan ja heille on pyritty tarjoamaan heidän tarpeidensa mukaista kuntoutusta. Irakilaisia on ollut reilusti enemmän kuin muista maista tulevia ja heistä iso osa erottuu profiililtaan muista asiakkaista.
– Tämä irakilaisten porukka on kiinnostava siitä, että heillä on paljon antisosiaalista käytöstä ja vahva rikollinen malli. Heidän elämänsä ja mielensä on tosi kaoottinen, Alakärppä aloittaa.
Tästä syystä heidän kanssaan voi olla vaikeaa tehdä terapiatyötä, hän sanoo.
Irakissa on ollut jo vuosikymmeniä äärimmäisen turvatonta. Sodan ja terrorismin tuhoama maa on yksi maailman vaarallisimpia paikkoja.
– Moni irakilaisista asiakkaistamme on tullut Suomeen yksin vuosina 2015 tai 2016. He ovat tulleet tänne hyvin aggressiivisesta ja väkivaltaisesta ympäristöstä.
Seksuaaliterapeutti Tiina Alakärppä hoitaa ulkomaalaistaustaisia seksuaalirikollisia. Inka Soveri
Kun Alakärppä kohtaa irakilaisia seksuaalirikollisia kasvotusten, kokonaisvaltaisen rikollinen elämäntyyli valkenee nopeasti.
– On ollut ryöstöjä, väkivaltaa, varastelua ja välinpitämättömyyttä. Elämäntyyli on sellainen, että yritetään pärjätä muista hyötymällä.
Suomessa on Alakärpän mukaan olemassa varjoyhteiskunta, jonka avulla jopa kielitaidottomat ja kouluttamattomat maahanmuuttajat sopeutuvat nopeasti.
– He löytävät Suomesta arabiankielisiä porukoita, joiden avulla he saavat muun muassa pimeää työtä, asunnon, luvattoman ajokortin ja rahalainoja.
Suomessa on varjoyhteiskunta, jonka avulla kielitaidottomat ja kouluttamattomat maahanmuuttajat pärjäävät. Inka Soveri
Kaduilla hengailua
Pureudutaan syvemmin siihen, millaisia erityispiirteitä irakilaistaustaisilla seksuaalirikoksia tehneillä on havaittu. Alakärpän mukaan antisosiaalinen käytös on vahvin erityispiirre tällä kohderyhmällä. Asiakkaan elämä on kokonaisvaltaisesti hyvin rikollista ja seksuaalirikos tehdään kaiken muun rikollisen toiminnan sivussa.
Lisäksi irakilaisilla on muita useammin uhrina 14–16-vuotias laitoksessa asuva nuori.
Ajan viettäminen kaduilla pyörien kuuluu monien irakilaisten nuorten miesten elämään. Heidän kotimaassaan on hyväksyttyä, että miehet hengailevat porukoissa ulkona.
Vaikeista lähtökohdista olevat suomalaisnuoret saattavat päätyä hengailemaan esimerkiksi rautatieasemille tai ostoskeskuksiin. Siellä irakilaiset ja teinit tutustuvat toisiinsa.
– Nuoret pyytävät esimerkiksi alkoholia tai tupakkaa, näin molemmat osapuolet ikään kuin antavat toisilleen jotain. Tekijä saattaa myös sanoa laitosnuorelle, että hänellä on asunto, jonne voi tulla yöpymään, Alakärppä kuvailee.
Elämäntyyli on sellainen, että yritetään pärjätä muista hyötymällä.
Tekijät osaavat joskus olla laskelmoivia ja hyödyntää nuoria.
– Heillä on usein antisosiaalisia piirteitä. Se näkyy esimerkiksi siinä, että he ovat kovia valehtelemaan, eivätkä he välitä yhteiskunnan normeista.
Uhrit voivat myös olla baareista löytyneitä aikuisia tai vaikka omia kumppaneita. Pienessä määrin uhreina on myös tuttuja tai tuntemattomia alle 12-vuotiaita lapsia.
Uhreja yhdistää erityisesti yksi asia: he ovat lähes aina suomalaisia tyttöjä tai nuoria naisia. Maahanmuuttajan tekemän seksuaalirikoksen uhri on vain harvoin omasta kotimaasta. Tämä näkyy laajemmin kohderyhmässä, ei vain irakilaistaustaisilla.
– Monilla heistä on vahvasti asetettu ajatus kotimaassa, että länsimaiset naiset ovat vääräuskoisia, pukeutuvat liian paljastavasti ja käyttävät alkoholia.
– Jos uhri olisi ikään kuin oman maan nainen, niin se olisi omankin perheen silmissä isompi juttu.
– Heillä on usein antisosiaalisia piirteitä. Se näkyy siinä, että he ovat kovia valehtelemaan, eivätkä he välitä yhteiskunnan normeista, Alakärppä sanoo. Inka Soveri
Poliittinen kuuma peruna
Ensimmäisen polven maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat olleet Suomessa jo pitkään poliittinen kuuma peruna. Sekä nykyinen pääministeri Petteri Orpo (kok) että presidenttiehdokas Pekka Haavisto painottivat Ilta-Sanomien laajassa artikkelissa vuonna 2018, että ”kaikkia ulkomaalaistaustaisia ei pidä tilastojen vuoksi leimata”.
Siitäkään ei ole kauan, kun silloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk) kutsui turvapaikanhakijoita omaan kotiinsa vuonna 2016 pakolaiskriisin mainingeissa. Sipilän tempauksesta uutisoitiin ulkomailla asti.
Tähän päivään tultaessa näkemykset maahanmuuttoa kohtaan ovat tiukentuneet, ja Orpon hallitus aikoo kiristää selvästi maahanmuuttopolitiikkaa.
Hallitus aikoo tiukentaa muun muassa pysyvän oleskelun ehtoja. Siihen kuuluu mukaan tiukennettu nuhteettomuusedellytys.
”Moninkertainen riski”
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkija Teemu Vauhkonen on tutkinut tilastoja seksuaalirikoksista Suomessa. Hän huomauttaa, että ikärakenne selittää osittain maahanmuuttajien korkeampaa syyllisyyttä seksuaalirikoksiin, mutta ei kokonaan.
– Vuonna 2021 kaikista poliisin tietoon tulleista raiskausrikoksista noin neljännes oli sellaisia, joissa tekijäksi epäiltiin maahanmuuttajataustaista. Tilastojen valossa maahanmuuttajataustaisilla on selvästi suurempi riski päätyä seksuaalirikoksesta epäillyksi, hän toteaa.
Monilla heistä on vahvasti asetettu ajatus kotimaassa, että länsimaiset naiset ovat vääräuskoisia, pukeutuvat liian paljastavasti ja käyttävät alkoholia.
Seksuaalirikoksia ilmoitetaan Suomessa enemmän kuin aiemmin.
– Jos ulkomaalaisten määrä lisääntyy, on se yksi mahdollinen selitys myös seksuaalirikosten kokonaismäärän lisääntymiselle, mutta poliisin tietoon tullut seksuaalirikollisuus on lisääntynyt myös kantasuomalaisilla. Seksuaalirikollisuuden kasvua pitäisi mielestäni tutkia, Vauhkonen sanoo.
Hän sanoo, että aihe on arka ja siihen on vaikeaa paneutua kunnolla.
– Suurella osalla tutkijoita tuskin on halua pistää sormiaan tähän.
Vauhkosen mukaan Länsi-Aasian alue korostuu epäiltyjen taustamaanosana.
Alakärpän mukaan ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten uhrit ovat lähes aina nuoria suomalaisia naisia tai tyttöjä. Inka Soveri
Taitavia manipuloimaan
Kun Alakärppä kohtaa ensimmäisen kerran seksuaalirikoksesta tuomitun asiakkaan, hän ei tiedä tämän taustoista juuri mitään. Niinpä terapiasuhde alkaa samalla tavalla kuin lähes mikä vain terapia. Terapeutti kysyy asiakkaalta, mitä hänelle kuuluu ja millaista hänen elämänsä on.
– Jos en saa asiakkaan kanssa luotua kunnioittavaa suhdetta, niin eihän tämä asiakas halua enää tavata minua. Siksi on tärkeää, että kuuntelen häntä enkä tuomitse.
Naiseudesta voi olla apua työssä. Irakilaiset ja monet muutkin maahanmuuttajat tulevat militaristisesta yhteisöstä, jossa maskuliinisuus on ylikorostunutta. Muut miehet ovat helposti vihollisia. Äiti tai sisko on voinut olla miehen elämässä ainoa luotettava ihminen.
Vankilassa työskentelevän terapeutin on pakko yrittää luoda kunnioittava suhde vangin kanssa. Inka Soveri
Alakärpän kokemuksen mukaan monet ulkomaalaistaustaiset seksuaalirikolliset, kuten monet muutkin rikolliset, ovat taitavia manipuloimaan. Heistä ei tule ensimmäisellä tapaamisella ollenkaan sellaista oloa, että he olisivat väkivaltaisia. He osaavat olla halutessaan mukavia.
– Nuori, vaikkapa 18-vuotias suomalainen tyttö voi lähteä hirveän helposti siihen mukaan, jos 25-vuotias irakilainen mies puhuu nättejä.
Monet haluavat itse kertoa, miksi ovat vankilassa. Usein kertomukseen sisältyy oma versio tapahtumien kulusta.
Iso osa rikoksentekijöistä kiistää rikoksen kokonaan. Terapeutin näkökulmasta se on tietyllä tavalla ”normaalia”, sillä jos rikoksella tunnekylmästi oikein rehentelisi, se menisi jo psykopatian puolelle.
Toisaalta katumustakaan ei yleensä esiinny.
– Monet asiakkaani eivät pidä tekemäänsä seksuaalirikosta rikoksena ja perustelevat tätä kotimaansa lainsäädännöllä ja erilaisella ajatusmaailmalla, Alakärppä sanoo.
– Saan kuulla jaarittelua, että tämähän on tällaista keksittyä juttua, että tietynikäisen kanssa ei saisi harrastaa seksiä.
Jotkut ulkomaalaistaustaiset seksuaalirikolliset pohtivat, että tekoa ei laskettaisi raiskaukseksi, jos siitä ei jää fyysisiä näkyviä vammoja. Seksuaalirikoksen tunnusmerkit ovat heille vaikeita käsittää.
– Tulee ilmi paljon sellaista, että omaa ajattelua oikeutetaan.
Alakärppä epäilee, että monien maahanmuuttajien seksuaalirikollisten rikollinen toiminta jatkuu. Inka Soveri
”Vaikea hoitaa pois”
Onko terapiahoidosta hyötyä?
Seksuaalirikollisuuden uusimista on vaikeaa tilastoida, koska se on isossa määrin piilorikollisuutta. Ensimmäisen polven maahanmuuttajien rikoksenuusimisesta ei löydy vielä tilastoitua tietoa rikosseuraamuslaitokselta tai tilastokeskukselta.
Osa lähtee sitä paitsi maasta vankilasta vapautumisensa jälkeen, joten he jäävät siinä vaiheessa suomalaisten tilastojen ulkopuolelle.
Alakärpän on toistaiseksi vaikea sanoa, ehkäiseekö hänen työnsä uusintarikollisuutta. Hän tapaa joitain vankeja muutamia kertoja, kun taas joidenkin kanssa on pidempi ja intensiivisempi työskentelyjakso. Antisosiaaliseen käytökseen vaikuttaminen luultavasti vaatisi useita vuosia vaativaa psykoterapiaa.
– Jos ihmisellä on vahvasti antisosiaalisuutta, niin tutkimustenkin mukaan sitä on vaikea hoitaa pois.
– Uskallan epäillä, että tällä antisosiaalista käytöstä omaavalla porukalla jonkinlainen rikollinen toiminta kyllä jatkuu, varsinkin, jos he eivät näe tehneensä mitään väärää.
Alakärpän mukaan vaikuttaa siltä, että tämä kohderyhmä on käyttäytynyt normeista ja säännöistä piittaamattomasti myös lähtömaassaan, minkä vuoksi heidän perheensä on heittänyt heidät ulos kotoa.
– He jatkavat samanlaista välinpitämätöntä toimintaa Suomessa, kunnes joutuvat karkotetuksi. Osa irakilaistaustaisista asiakkaistamme on lähtenyt karkotusta pakoon muualle Eurooppaan ja osa elää Suomessa maan alla.
hanki elämä