"Riikka Purran budjetin 10 miljardin alijäämä osoittaa, ettei Orpon hallitus poikkea merkittävästi Marinin hallituksesta suhtautumisessa velkaan.
Hallitukselle naljailtaessa ”velkarallin” jatkamisesta tulee huomata, että Orpo ja Purra näyttävät ymmärtävän, että järeämmät leikkaukset nykyisessä suhdanteessa lisäisi taloudellisia ongelmia entisestään. Velka pitää pinnalla.
Hallitus ei halua hillitä velkaantumista lainkaan veronkorotuksilla, vaikka veroasteen pitäminen Marinin hallituksen tasolla hillitsisi merkittävästi velkaantumista tai poistaisi leikkaustarpeen lähes kokonaan.
Ei ole myöskään kirkossa kuulutettu, että kaavaillut 1,4 miljardin leikkaukset soteen ylipäätään toteutuvat, koska niitä on tekemässä hallituksen sijaan hyvinvointialueet.
Lisäksi sosiaaliturvan leikkauksien, ansiosidonnaisen uudistusten ja veronalennusten on onnistuttava luomaan 100 000 uutta työpaikkaa, jotta valtiontalous todella tasapainottuu halutut vajaat 2 miljardia. Lisäksi hallitus toteuttaa 4 miljardin infrainvestoinnit valtionomaisuutta myymällä, joka pitää finanssipolitiikan suhteellisen neutraalina.
Velkaantumisen kuriin laittaminen ei näytäkään olevan Orpon hallitukselle niinkään periaatekysymys vaan keino luokkapolitiikan toteuttamiseksi.
”Orponomicsin” varsinainen talouspoliittinen maali on työvoimapolitiikka ja ammattiyhdistysliike. Hallituksen on määrä saada jo loppuvuoden aikana eduskunnan läpi sosiaaliturvan leikkaukset ja lakko-oikeuden rajoittaminen, jotta ensi vuonna voidaan edetä muihin uudistuksiin.
Onnistuipa Orpon hallitus velkaantumisen hillitsemisessä miten tahansa, toteutuessaan näillä uudistuksilla tulee olemaan pysyvät ja radikaalit vaikutukset tulonjakoon ja ammattiyhdistysliikkeen asemaan Suomessa. Leikkaukset kasautuvat erityisesti niille köyhille ja sairaille, jotka eivät kaikesta huolimatta onnistu työllistymään.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on aiheellisesti huolissaan, että toimet tulevat lisäämään lapsiköyhyyttä ja siihen liittyviä sosiaalisia ongelmia. Samaan aikaan rikkaille annetaan veronhelpotuksia ja solidaarisuusveron alaraja tuplaantuu 150 000 euroon."
https://suomenkuvalehti.fi/vallan-mahotonta/orpolle-ja-purralle-velka-ei-ole-periaate-vaan-keino-luokkapolitiikan-toteuttamiseksi/?shared=9720-056c1c46-999
Hyvä kirjoitus
Hallitukselle naljailtaessa ”velkarallin” jatkamisesta tulee huomata, että Orpo ja Purra näyttävät ymmärtävän, että järeämmät leikkaukset nykyisessä suhdanteessa lisäisi taloudellisia ongelmia entisestään. Velka pitää pinnalla.
Hallitus ei halua hillitä velkaantumista lainkaan veronkorotuksilla, vaikka veroasteen pitäminen Marinin hallituksen tasolla hillitsisi merkittävästi velkaantumista tai poistaisi leikkaustarpeen lähes kokonaan.
Ei ole myöskään kirkossa kuulutettu, että kaavaillut 1,4 miljardin leikkaukset soteen ylipäätään toteutuvat, koska niitä on tekemässä hallituksen sijaan hyvinvointialueet.
Lisäksi sosiaaliturvan leikkauksien, ansiosidonnaisen uudistusten ja veronalennusten on onnistuttava luomaan 100 000 uutta työpaikkaa, jotta valtiontalous todella tasapainottuu halutut vajaat 2 miljardia. Lisäksi hallitus toteuttaa 4 miljardin infrainvestoinnit valtionomaisuutta myymällä, joka pitää finanssipolitiikan suhteellisen neutraalina.
Velkaantumisen kuriin laittaminen ei näytäkään olevan Orpon hallitukselle niinkään periaatekysymys vaan keino luokkapolitiikan toteuttamiseksi.
”Orponomicsin” varsinainen talouspoliittinen maali on työvoimapolitiikka ja ammattiyhdistysliike. Hallituksen on määrä saada jo loppuvuoden aikana eduskunnan läpi sosiaaliturvan leikkaukset ja lakko-oikeuden rajoittaminen, jotta ensi vuonna voidaan edetä muihin uudistuksiin.
Onnistuipa Orpon hallitus velkaantumisen hillitsemisessä miten tahansa, toteutuessaan näillä uudistuksilla tulee olemaan pysyvät ja radikaalit vaikutukset tulonjakoon ja ammattiyhdistysliikkeen asemaan Suomessa. Leikkaukset kasautuvat erityisesti niille köyhille ja sairaille, jotka eivät kaikesta huolimatta onnistu työllistymään.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on aiheellisesti huolissaan, että toimet tulevat lisäämään lapsiköyhyyttä ja siihen liittyviä sosiaalisia ongelmia. Samaan aikaan rikkaille annetaan veronhelpotuksia ja solidaarisuusveron alaraja tuplaantuu 150 000 euroon."
https://suomenkuvalehti.fi/vallan-mahotonta/orpolle-ja-purralle-velka-ei-ole-periaate-vaan-keino-luokkapolitiikan-toteuttamiseksi/?shared=9720-056c1c46-999
Hyvä kirjoitus
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse asiassa velkaa otetaan ensi vuonna 10 miljardin sijaan 11,5 miljardia euroa.
Budjetti 2024
HS: Suomi ottaa 1,4 miljardia enemmän velkaa kuin ennakoitiin – näistä asioista hallitus päätti
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009866356.html
SUOMI ottaa ensi vuonna uutta velkaa 11,5 miljardia, kertoi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) esitellessään uuden hallituksen ensimmäistä budjettiesitystä.
Hallitus sai tiistai-iltana päätökseen neuvottelunsa ensi vuoden budjetista. Ensi vuonna velkaa otetaan 1,4 miljardia enemmän kuin valtiovarainministeriö arvioi vielä elokuussa.
Budjetin loppusumma on 87,9 miljardia euroa.
Orponomics tarjoaa kylmää kyytiä palkansaajille
https://www.sttk.fi/2023/08/16/orponomics-tarjoaa-kylmaa-kyytia-palkansaajille/
”Orponomics” tarkoittaa hyvinvointivaltion supistamista ja palkansaajien aseman heikentämistä. Sen sijaan ”Orponomics” ei juuri kiristä finanssipolitiikkaa, eikä vahvista julkista taloutta, sillä verotus kevenee merkittävästi.
Petteri Orpon hallitusohjelman talouspoliittinen linja, ”Orponomics”, tarjoaa kylmää kyytiä palkansaajille, sillä se sisältää merkittäviä leikkauksia niin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin sosiaaliturvaankin. Yhteensä leikkauksia on tarkoitus toteuttaa neljän miljardin euron edestä. Eriarvoisuus kasvaa varmasti, mutta epäselvää on, kuinka paljon.
”Orponomicsin” kaikkein viluisinta kyytiä palkansaajille ovat kuitenkin työmarkkinoiden rakenteelliset uudistukset, eli lakko-oikeuden rajoittaminen, työrauhan kiristäminen, irtisanomissuojan heikentäminen, paikallisen sopimisen ohituskaista ja palkankorotuskatto valtakunnansovittelijalle. Ne eivät vahvista julkista taloutta ollenkaan, mutta heikentävät palkansaajien neuvotteluasemaa merkittävästi. Todennäköistä on, että palkkakehitys hidastuu ja muut työehdot heikentyvät.
Verotus kevenee yli neljä miljardia
Hallitusohjelman päätösperäiset verolinjaukset eivät kokonaisuutena ole kummoiset. Kaikki veromuutokset yhteensä ovat karkeasti nolla euroa.
Julkisen talouden vahvistamiskeinoissa ammottaakin valtava epätasapaino, kun keskitytään leikkauksiin, mutta verotus unohdetaan kokonaan.
”Orponomicsin” veropolitiikka ei hahmotu tarkastelemalla ainoastaan hallitusohjelmaa, sillä keskeisempää on se, mitä jätetään tekemättä.
Kokonaisveroasteen ennustetaan laskevan hallituskauden aikana 1,7 prosenttiyksikköä, eli euroissa yli neljä miljardia.
Hyvä aloitus.