Alkuaikojen Don huonot 1989-1994

Kaikki alkoi tietääkseni singlelevystä onko trubaduuri kuollut&aavaa preeriaa(ei ole sama kappale joka löytyy tuomari hannu nurmion tuotannosta). Sitten tuli kappaleita vuonna 1990 semmonen kappale kuin manaajagerin kuolema ja samana vuonna vai olikohan vuosi 1991 väkivallan vihollinen. Huomattavaa oli se että sanoitukset oli haasteellisia joidenkin ihmisten ymmärtää. Kalle ahola muistaakseni sanonutkin että alkuaikoina sanoitukset oli aika kryptisia paikoin tai suurin osa. Vuonna 92 mm tekivät kappaleen tervetuloa silmänkääntötemppujen orgioihin ja semmmosen akustinen slaavilaistyylisen kappaleen kukkakauppias tseblu ivanovitsch baladinin testamentti ja yhtyeen toinen kitaristi joonas pirttilä oli muistaakseni jo ulkona bändistä ellen väärin muista, mut esim vuoden 93 studiolevy kameleontilla hän oli ollut säveltämässä paria tai muutamaa laulua. ja saattoi olla että parissa kappaleessa oli soittanut kitaraosuuttakin ellen väärin muista mut muistaakseni näin eli viittaan siis tuohon kameleonttilevyyn jonka jälkeen tyylisuunta muuttui raskaampaan musamuotoasuun kun verta&pornoa ja propagandaa levyllä yhtyeen kitaristi kio von hertzenin panos kuului paljon enemmän bändin musa-asussa. Raskaampaa ja suoraviivaisempaa vaikkakin aika-ajoin koukeroisia juttuja viljelläåän tuolla verta, pornoa ja propagandalevyllä.

Paras donkkareiden levy on kuitenki vuoden 91 studiokiekko silmänkääntötemppu joka sisältää mm hittikappaleen pieniä sieviä sieniä joka taisi tosin muistaakseni ilmestyä singlenä vuotta aiemmin jo ellen väärin muista. Levy sisältää aarretason teoksia kuten tuo kappale ja myös kappaleet d on huono t(svengaa makeasti!), kaamos(näppärää teknisesti huikeaa pirttilän joonaksen kitaran soittoa ja upea syvyystaso tosa biisissä) , rauhanpiippu, hermoraunio(samaan aikaan suoraviivainen ja koukeroinen kappale) ja aika &absurdit sävelkorvat.

Toiseksi paras bändin levy on kameleontti joka on käytännössä melkein yhtä hyvä kuin debyyttistudiokiekko mut hyvin niukasti jää kakkoseksi. Taidokkaita sävellyksiä taas kerran joita voi nauttia toden teolla kun taidokkuus käy ilmi kuten esim kappaleeseen vedenalaiseen kaupunkiin on kätketty hiton maukasta akustista kitaran soittoa ovelasti ja esim kappaleet auringonjumalan poika(sisältää vaikutteita intialaisesta musaperinteestä) , kuujärven jää, kameleontti ja marionettikadulla sekä hittikappale hyrrä ja kapteeni koulukammo on siis mestaritason teoksia. Soitto on tyylipuhdasta ja ilmavaa. Esikoisstudiolevyyn verrattuna mukaan on tullut jo hieman nyt suoraviivaisuutta aavistus lisää, mut koukeroita on komea määrä tietenki myös.

Levy vuodelta 94 verta,pornoa ja propagandaa joka orkesterin kolmas studiolevy on minun mielestäni bändin kolmanneksi paras studiolevyjulkaisu. Raisuja kappaleita ja paljon mustaa huumoria jos edes aina huumoriksi voi sannoo kun esim kappaleen HIV teksti alkaa olla jo niin suoraa mut kyl siitä huumoriakin löytyy toki , mustaa sellaista. Parhaiten huumori näyttäytyy kappaleessa metsänelävien puolustusliitto josta on olemassa myös huiluversio.Kuten myös avaruusorkesteri gumitu II kappaleesta on kaksi , jopa kolmekin eri versiota joista ainakin tällä levyllä on kaksi versiota mut alkuperäisellä levyllä ei taida olla kuin alkuperäinen versio ainoastaan mut verta,pornoa ja propaganda levystä on olemassa myös se toinen studiolevyversio joka sisältää bonuskappaleet. HIV kappaleen väliosassa taustalla soi tyylikkäästä kalle aholan rytmikäs kitara. Metsänelävien puolustusliiton kappaleen riffi on koukeroista kio von hertzenin kitaratyötä taas. Yksi kappale sisältää jopa musa-apuvälineenä moottorisahan eli kappale nimeltä maanantaiaamun moottorisaha mies. Kashab päivä kukkulalla kappale tuo ehkä eniten mieleen aiempien bändin studiolevyjen biisit. Kappaleessa kissaihmiset kallen kanssa duettona laulaa costi snellman.

Nämä studiolevyjulkaisut ja lisäksi alkuaikojen singlelevyjulkaisut ja mini EP levyt ja EP levyt, niin ne kuuluu myös bändin parhaimmistoon.

Bändin soitto on kiertävän rytmikästä usein mitä tulee alkuaikojen 89-94 musan soittamiseen.

Suurin lempparimuusikkoni donkkareista on joonas Pirttilä joka lähti yhtyeestä melko pian pois. Harmi sinänsä. Kio von hertzenille kaikki kunnia, mut kyl minusta Joonas pirttilä on suurin legenda tuossa yhtyeessä.

Suhde alkuaikojen donkkarien musaan on sen verran kovaa tasoa että kylläpä näitä alkupään musatuotoksia tulee kuunneltua varsin usein. Eilen viimeksi olohuoneen kiikkutuolissa korvalappustereot korvilla (pienillä voluumeilla eli annan varoituksen teille kaikille = älkää vaan kuunnelko kovin isolla voluumilla korvalappustereoilla koska voi kuulo mennä ja mä kun aina kuuntelen korvalappustereiolla niin paan hyvin pienet voluumit ainoastaan eli jopa niin pienelle että saattaa kuulua muitakin kodin ääniä kuten telkkarin ääntä hieman).

Terveiset kaikille donkkarit faneille. Tiiän että suurin osa kai donkkari faneista fanittaa niitä bändin uusimpia levyjä kuten vuoden 97 levyä tai esim vuoden 99 tähti