Reviirien ja rajojen avaaminen sekoittavat veren, kulttuurit ja vallan

Ihmisten ja eläinten yhteisöt ovat kuitenkin kaikkinensa täynnä rajoja - niin heimollisina, suvullisina kuin alueellisina. Rajat ovat tehdyt turvaksi aina jotakin vastaan. Raja on merkki uuden vaikutusvallan alkamisesta. Suomen ja Venäjän raja on vedenjakaja, jossa kohtaavat uskonnot, kulttuurit, tavat, politiikka ja kauppa.

Eläinkunnassa on miljoonia vuosia vaikuttaneet muuttumattomat reviirit. Reviireillä turvataan suvunjatkantaa, hallitsemista ja riittävästi niukan toimeentulon hankkimista. Rajat aitaavat reviirin lajikohtaisesti ruoan hankinta-alueeksi kuin geenistöllisen jatkumon turvaksi. Raja on este vieraan vaikutteen uhalle aina joltakin vallatulle alueelle, jolla halutaan yllläpitää sille jyvittynyttä valta- ja hallintajärjestelmää.

Välttääkseen yksipuolista geeniperimää, eläinkunnassa aika-ajoin käydään taistelu vallasta ja suvunjatkamisen oikeutuksesta. Vahvempi voittaa ja jatkaa perintökaarensa ominaisuuksia päämääränä puhdas itsekkyys oman vahvuuden jatkamiseksi. Eläinkunnassa harvoin reviirit sekoittuvat samalla lajilla - sotakin syttyyy vain rajoilla tai sen ylityksestä. Raja on periaatteessa rauhan takaaja ja turva omien geenien lisääntymiselle.

Rajat takasivat reviireinä erilaisuuden ja monet tavat, jotka värittävät ihmiskunnan alueellisia eroja niin tapoina, uskontoina kuin yhteiskuntamalleina. Kansakuntien monimuotoisuus on perua reviireistä ja rajoista. Rajoja on suljettu ja avattu, mutta aina meille on jäänyt vähintään henkilökohtaiset reviirit. Rajoja on valtiotkin täynnä - kunta, maakunta, suku, perhe ja lisääntymisreviirit. Samankaltaiset hakeutuvat yleensä yhteen, ja rajat tekevät erilaisuutta valintoihin.

Voimakas suku, laji tai eliö valtaa aina tilaa heikommalta. Passiton ja avoin raja helpottaa lisääntymisalttiimpia helpomman elämän alueille toteuttamaan omia tapojaan ja mallejaan. Osa sulautuu ja osa jakaantuu. Uskonnot pysyvät ja tavat leviävät uusille alueille. Sitkeimmät ja konservatiivisimmat maahanmuuttajat hiljalleen valtaavat heikomman jo alueella tai maassa olleen elintilan. Historia kertoo runsaasti degeneroituneista kansoista, jotka ovat hiljalleen hävinneet historian hämärään..

Avoimet rajat haastavat "alkuperäväestön". Luonnollinen sikiäminen sekaannuttaa ja monipuolistaa kulttuureja kuin tapoja ja uskontojakin. Syntyy suvaitsevuutta, mutta myös ristiriitoja - äärimmillään rasismia, jossa alkuperäinen vastustaa uusia virtauksia jo geenistöllistenkin syiden vuoksi. Eläinkunnassa vallitsee edelleen vahvat reviirirajat turvaten sopivasti geenistöllisen "puhtauden".

Eurooppa on ottanut vastaan runsaasti maahanmuuttajia, koska "valkoiselle markkinaihmiselle" eivät kelpaa "alimmat" suoritetyöt - näin tapahtuu myös Suomessa. Maamme saa kaivattua työvoimaa, koska ikääntymisemme, vähälapsisuutemme ja innoton suvunjatkanta eivät tuota riittävästi omaa "verta" omine tapoinemme ja malleinemme.

Schengen avaa rajoja myös rikollisuudelle, se haastaa poliisit huumeiden vastaisessa taistelussa, kuin järjestäytynyttä rikollisuuttakin vastaan. Ennen kaikkea rajojen avaus passittomuudelle avaa työvoiman mm. Latviasta, joka esimerkiksi voitti EY-tuomioistuimessa ratkaisevan työehtosopimuksiin liittyvän kiistan. Ruotsissa voidaan EY-päätöksen jälkeen tehdä työtä myös Latvian työehtosopimuksilla.

Latvialaiset, kuten puolalaisetkin voivat nyt tulla Suomeen tekemään samalla vapautuksella työtä huomattavasti pienemmillä palkoilla kuin omamme. Samalla ratkaisemme työvoimapulamme ja kilpailukykymme - palkkakustannukset pienenevät, mutta saamme lisääntyvästi uutta verta kansallisesti peri konservatiiviseen maahamme.

Suomi on perinteellisesti ollut varauksellinen maa maahanmuuttajille. Meillä on tapamme, mallimme ja luonteemme - me emme halua liiallista sekoitusta. Suomalaiset ovat itse sekoitusta pitkältä kansainvaellukselta, joka alkoi noin 12.000 vuotta sitten Aasiasta, haaraumaveljiemme esiintyessä Väli- ja Etelä-Amerikan alkuperäintiaaneina!

Viimeiset dna-tutkimukset kertovat heimoreviirillisen vaelluksemme alkaneen nykyisiltä Kiinan alueilta läpi Venäjän. Suomi on kaltaisensa kansa, joka sai paljon vaikutteita myös lännestä - olemme todella vedenjakajalla ainutlaatuisessa asemassa EU:n jäsenenä. Meille on ratkaisevasti erilainen identiteetti kuin esim. ruotsalaisilla.

Suomi pysyy parhaiten monimuotoisena ja omannäköisenään lisääntyen riittävän omaehtoisesti tukien piirteitämme kansojen kirjossa. Vaimon ja miehen hakumatkat ulkomaille/ulkomailta ottavat vastaan aika-ajoin vieraita geenejä reviiriemme ulkopuolelta turvaksi kehitykselle.

Eläinkunta on pärjännyt maailmassa reviiriajattelulla miljoonia vuosia muuttamatta elinympäristöään liiaksi. Rajojen avaamisella on puolensa ja ennustetaankin, että viimeinen suomalainen blondi kuolee yksinäisyyteen Pohjois-Karjalan korvessa noin 150 vuoden kuluttua. Elämme koko ajan hitaiden muuttujien maailmassa.