Mistä kultakalojen tai yleensäkin eläinten suhteen voi tietää, että ne todella kärsivät? "Kitukasvuisuus" eli pienikasvuisuus ei itsessään merkitse kärsimistä. Eivät elinolosuhteet luonnossakaan aina niin ihanteelliset ole. Tietenkin ihmisen tulee suoda lemmikeilleen niin hyvät olosuhteet kuin mahdollista, mutta missä kulkee kärsimisen ja sopeutumisen raja? Vertaa häkkilintuja, koiria, kissoja, kaneja, ym. niiden luonnonvaraisiin serkkuihin, niin elinoloissa on taatusti suuri ero, mutta en silti väittäisi undulaatin tai kissan kärsivän ihmisasunnossa. Olen nähnyt n.100L akvaarion, jossa oli ainakin parikymmentä kultakalaa, jotka uiskentelivat pirteän näköisinä sinne tänne, lisääntyivät ja söivät hyvällä ruokahalulla. Pieniä ne olivat, mutta mistä voi päätellä, että ne todella kärsivät?
Kituvat kultakalat?
5
1033
Vastaukset
- minäpä
Kyllä varmasti luonnossakin jää kitukasvuisiksi osa kaloista. Ja uskon todella että ne kultakalat saattoivat olla onnellisia akvaariossaan. Ja kun se että ne jäävät pieneksi ei henkisesti tai fyysisesti satuta niitä niin ne ovat pikkuisia, joten sopivat mainiosti noin pieneen akvaarioon. Jos ruoka ja vedenvaihdot on paikallaan niin mikäs siinä!
- bettaristic
Tarkoitatko, että kalojen kääpiöittäminen on ihan ok? Et kai. Kyllä elukoita pitää hoitaa niin, että näin ei pääse käymään. Veikkaan että joku naapuri olisi taatusti kannellut eläinsuojeluviranomaiselle, jos nälkiinnyttämällä ja pitämällä pienessä kopissa kääpiöittäisit esim. koiraa. Kaloihin ei suhtauduta niin vakavasti, harmi.
100-litrainen kultsuakva parilla kymmenellä kalalla on mahdottomuus, siis pysyvässä mielessä. Kyllä ne kalat kuitenkin kasvavat, vaikka kuinka vähän ruokkisi. Tuon kokoisessa vesi yksinkertaisesti muuttuu niin nopeasti huonoksi, että kalat eivät siellä vaan voi kasvaa normaalisti ja elinikä jää lyhyemmäksi. Toki kultsuja voi 100-litraisessa pitää niin kauan että ovat kasvaneet tarpeeksi. Laittaisin rajan johonkin 3-4 cm kohdalle jos kyseessä oli 20 kpl poikasia.
Eläimillä on muutenkin sellainen tyyli että viidakon lait pätee. Sitä ollaan kuin elämänsä parhaimmassa tikissä, vaikka viikatemies heiluisikin hyvin lähellä. Pakko näyttää terveeltä muiden silmissä, etteivät ne käy ylle. Jos näyttää sairauden merkkejä, niin se on tattua että muut kiusaavat ja näykkivät hetkessä hengiltä. Kalat ovat eläimiä.
Sitä vaan sanon, että hoidossa on silloin jotain pielessä jos kala ei kasva normaalisti tai sen elinikä jää huomattavasti normaalia lyhyemmäksi (kultsulla elinikäennuste on siinä 20 vuoden hujakoilla, vanhin tunnettu tapaus kuoli hieman yli 40-vuotiaana). Tässä puhun normaalista muunnoksesta, enkä mistään "jalostetusta" pallomahasta, jonka todennäköisempi kuolinsyy on suoraan kalan rakenteessa ja epämuodostumissa, kuin näännyttämisessä. - patu
Ei varmasti tule olemaan ikinä niin että ihmiset tajuaisivat lemmikkiensä parasta.
Jos nyt esim. kultakalaa pidetään 20 yksilön parvessa n. 100 litraisessa "esittely/myynti" akvassa. Se ei toivottavasti tarkoita sitä että, kalat joutuisivat elämään satalitrasessa koko elämäänsä. 15-20 vuotiaaksi "vankeudessa".
Verrataan häkkilintuja....muita lemmikkejä...
Häkkilinnuille usein hankitaan riittävän suuri häkki jossa niitä pidetään. Suurempia lintuja jopa päästetään oleskelemaan vapaana asunnossa.
Pien nisäkkäille samoin hankitaan sopivan kokoisia häkkejä tai boxeja joissa niiden koti on. Kaneja pidetään monasti vapaana asunnossa.
Kissat,koirat ei voi ees verrata! ;/
Onhan tässä nyt vissi ero kalojen tai muiden lemmikkien liikkumatiloissa, eikö?
Itse olen ollut näkemässä paniikin omaista lisääntymistä 150l Miljoonakala, Platy, Miekkakala, Molli akvaariossa. Ja niitä kaloja oli paljon. Valitettasti myös kuolleita akvaaarion pohjalla josta miekkapyrstöt kävivät niitä syömässä samalla kun platyt ja millikset lisääntyivät kasvien lomassa viikottain aivan surkeissa vesiarvoissa.
Näin kuulemma luonnossakin kun on koittamassa lammikossa ankeat ajat ja kuivuus on iskemässä.
Lätäkön vesi arvot heittävät häränpyllyä ja kalat koittavat jollakin keinoa saada jälkipolvea selviytymään tulevaan parempaan aikaan ja uuteen sadekauteen... sopii logiikkaan?
Eiköhän tässä taas tullut aikansa paasattua, morosta kaikille ja pitäkää lemmikeistänne hyvää huolta ja antakaa niille paras pitkä ja mahdollisimman onnellinen elämä. moe!- Mistä tietää?
Kyseinen akvaario ei ollut väliaikainen näyttelyakvaario, vaan erään henkilön kotona oleva koriste. En puolusta toimintaa, mutta toisaalta tunnen itseni epäpäteväksi esittämään asiantuntevia mielipiteitä. Kiitos siis vastauksistanne!
Minusta ihminen ei juurikaan pysty antamaan eläimille täysin luonnonmukaisia oloja. Mitä on olla häkkiin suljettu lintu? Tai kylpypyyhkeen päällä lekotteleva kilpikonna? Ihminen voi antaa eläimelle vain rajallisesti luontoa jäljittelevät olot eikä luonnosta vangittu aikuinen eläin yleensä sopeudu niihin lainkaan. Vankeudessa syntyneet poikaset sopeutuvat paremmin, mutta missä on sopeutumisen ja kärsimisen raja? Tämä on kysymys, johon haen vastausta.
Merentutkijoiden mielestä delfiini ei sovellu akvaarioon eikä niitä pitäisi vangita. Kuitenkin delfinaariossa pidetään delfiinejä. Eläimet näyttävät hyvinvoivilta ja tyytyväisiltä temppuillessaan, mutta merentutkijoillakin on varmasti syynsä vastustaa toimintaa.
Luonnossa eläimet saavuttavat aniharvoin täyden ikänsä, koska luonnonlaki on ankara. Mahtaako luonnonvaraisia parikymppisiä kultakaloja olla kovinkaan paljon? Jos eläimet kärsivät luonnossa (ruoan vähenemisen tai muun sellaisen vuoksi) ei se tietenkään oikeuta ihmisiä tahallaan kutistamaan eläimen oloja vankeudessa.
Otan vertauksen eläintarhan leijonista. Nykyaikaisessa eläintarhassa leijonat ovat luontoa jäljittelevässä avoimessa (mutta luontoon nähden tosi pienessä) aitauksessa. Aiemmin niitä pidettiin pari metriä kertaa pari metriä leveissä betonipohjaisissa kalterihäkeissä. On sanomattakin selvää, että uudempi vaihtoehto on parempi, mutta miksi sanomme näin? Vain koska ihmisinä "luulemme" niin? Vai onko faktatietoa, jolla leijonien kärsimistä voidaan mitata? Olen nähnyt molempia häkkejä ja molemmissa leijonat lekottelivat varjossa eikä niiden käytöksessä näkynyt mitään selvää eroa. Mistä tiedän, että avoimessa häkissä oleva leijona on onnellisempi? Ehkä ne molemmat olivat yhtä onnettomia, kuka tietää...
Sama siis kultakaloista: mistä tietää, että ne kärsivät pienessä akvaariossa? Mistä tietää, että ne eivät kärsi jättisuuressa akvaariossa? Entä muut akvaariokalat? Eivätkö ne kaikki kärsi jossain määrin? Erään kultakalojen asiantuntijan (B.Teichfischer) mukaan kultakaloilla on uskomaton sopeutumiskyky vallitseviin oloihin eli ne kasvavat vain sen verran, kuin olosuhteet antavat myöten. Tätä kykyä ei ole kissoilla tai koirilla, jotka kasvavat aina geeniensä mukaisiin mittoihin, eikä kai kaikilla kaloillakaan. Mistä tietää, että pienikokoinen kultakala kärsii? Mitä vastaan omistajalle, joka ylpeänä esittelee ahtaisssa oloissa eläviä kalojaan?
Nimimerkki Patu viittaa siihen, että linnuille hankitaan yleensä "riittävän suuri" ja piennisäkkäille "sopivan kokoinen" häkki. Kuka määrittelee riittävän tai sopivan koon linnun tai nisäkkään elinalueeksi? Ainakin lintujen pitämistä häkissä voi pitää myös eläinrääkkäyksenä, koska niiden luontoon kuuluu lentää vapaana "kuin taivaan lintu". Nisäkkäät voivat luonnossakin liikkua melko pienellä reviirillä, mutta tämä on lajikohtaista. Mistä tietää, että häkkilintu tai nisäkäs on tyytyväinen oloihinsa? Ne kun eivät osaa puhua.
Patu, "paasaat" todella asiaa, mutta onko sinulla esittää myös faktoja? Millä määritellään kultakalan uimatilan tarve? Mistä tiedetään, että se kärsii pienemmissä oloissa? Entä verrattuna muihin akvaariokaloihin? - xxx
Mistä tietää? kirjoitti:
Kyseinen akvaario ei ollut väliaikainen näyttelyakvaario, vaan erään henkilön kotona oleva koriste. En puolusta toimintaa, mutta toisaalta tunnen itseni epäpäteväksi esittämään asiantuntevia mielipiteitä. Kiitos siis vastauksistanne!
Minusta ihminen ei juurikaan pysty antamaan eläimille täysin luonnonmukaisia oloja. Mitä on olla häkkiin suljettu lintu? Tai kylpypyyhkeen päällä lekotteleva kilpikonna? Ihminen voi antaa eläimelle vain rajallisesti luontoa jäljittelevät olot eikä luonnosta vangittu aikuinen eläin yleensä sopeudu niihin lainkaan. Vankeudessa syntyneet poikaset sopeutuvat paremmin, mutta missä on sopeutumisen ja kärsimisen raja? Tämä on kysymys, johon haen vastausta.
Merentutkijoiden mielestä delfiini ei sovellu akvaarioon eikä niitä pitäisi vangita. Kuitenkin delfinaariossa pidetään delfiinejä. Eläimet näyttävät hyvinvoivilta ja tyytyväisiltä temppuillessaan, mutta merentutkijoillakin on varmasti syynsä vastustaa toimintaa.
Luonnossa eläimet saavuttavat aniharvoin täyden ikänsä, koska luonnonlaki on ankara. Mahtaako luonnonvaraisia parikymppisiä kultakaloja olla kovinkaan paljon? Jos eläimet kärsivät luonnossa (ruoan vähenemisen tai muun sellaisen vuoksi) ei se tietenkään oikeuta ihmisiä tahallaan kutistamaan eläimen oloja vankeudessa.
Otan vertauksen eläintarhan leijonista. Nykyaikaisessa eläintarhassa leijonat ovat luontoa jäljittelevässä avoimessa (mutta luontoon nähden tosi pienessä) aitauksessa. Aiemmin niitä pidettiin pari metriä kertaa pari metriä leveissä betonipohjaisissa kalterihäkeissä. On sanomattakin selvää, että uudempi vaihtoehto on parempi, mutta miksi sanomme näin? Vain koska ihmisinä "luulemme" niin? Vai onko faktatietoa, jolla leijonien kärsimistä voidaan mitata? Olen nähnyt molempia häkkejä ja molemmissa leijonat lekottelivat varjossa eikä niiden käytöksessä näkynyt mitään selvää eroa. Mistä tiedän, että avoimessa häkissä oleva leijona on onnellisempi? Ehkä ne molemmat olivat yhtä onnettomia, kuka tietää...
Sama siis kultakaloista: mistä tietää, että ne kärsivät pienessä akvaariossa? Mistä tietää, että ne eivät kärsi jättisuuressa akvaariossa? Entä muut akvaariokalat? Eivätkö ne kaikki kärsi jossain määrin? Erään kultakalojen asiantuntijan (B.Teichfischer) mukaan kultakaloilla on uskomaton sopeutumiskyky vallitseviin oloihin eli ne kasvavat vain sen verran, kuin olosuhteet antavat myöten. Tätä kykyä ei ole kissoilla tai koirilla, jotka kasvavat aina geeniensä mukaisiin mittoihin, eikä kai kaikilla kaloillakaan. Mistä tietää, että pienikokoinen kultakala kärsii? Mitä vastaan omistajalle, joka ylpeänä esittelee ahtaisssa oloissa eläviä kalojaan?
Nimimerkki Patu viittaa siihen, että linnuille hankitaan yleensä "riittävän suuri" ja piennisäkkäille "sopivan kokoinen" häkki. Kuka määrittelee riittävän tai sopivan koon linnun tai nisäkkään elinalueeksi? Ainakin lintujen pitämistä häkissä voi pitää myös eläinrääkkäyksenä, koska niiden luontoon kuuluu lentää vapaana "kuin taivaan lintu". Nisäkkäät voivat luonnossakin liikkua melko pienellä reviirillä, mutta tämä on lajikohtaista. Mistä tietää, että häkkilintu tai nisäkäs on tyytyväinen oloihinsa? Ne kun eivät osaa puhua.
Patu, "paasaat" todella asiaa, mutta onko sinulla esittää myös faktoja? Millä määritellään kultakalan uimatilan tarve? Mistä tiedetään, että se kärsii pienemmissä oloissa? Entä verrattuna muihin akvaariokaloihin?miten pienen akvaarion saa pidettynä puhtaana ja kalat hengissä tuolla kalamäärällä, niin olen hyvin kiitollinen! Itsellä 600 l akvaario jossa 3 isoa suodatinta, vedenvaihto viikottain 50% ja silti levä kukoistaa ja kakkaa saa lapioida pohjasta urakalla,jos putsaus vähänin myöhästyy alkaa nitraatit nousemaan. Kultakaloja on viisi ja ne on akvaarion ainoat kalat.Terveitä ja pirteitä kyllä ovat, ja kasvaneet nopeasti ja kaikki yhtä paljon. Siis jotenkin vaan tuntuu että esim sama kalamäärä vaikka 180 litraisessa aiheuttaisi aika äkkiä veden laadun huononemisen ja sitä kautta kalojen kasvun häiriötä ja sairastelua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1562687
- 2001968
- 711716
- 921638
Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k91441Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.321176- 761111
- 811040
- 951019
Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes191954