näin aamutuimaan tässä mietiskelin kahvipöydässä elämän kulkua, muistelin nuoruuttani. Niitä tuhansia haaveita joita pää oli täynnä. Mitä minusta tulee isona? Millaisen miehen otan (huom. siis otan, en saan,luja oli usko silloin :D) Millaisen talon rakennutan tai ostan? Mihin ammattiin hakeudun? Monikaan haaveista ei ole toteutunut sellaisenaan. Esimerkiksi halusin opettajaksi, vaan eipä tullut opettajaa...
Miten sinun haaveittesi laita on, oliko nuoruuden ratkaisut sitä mitä nyt ajateltuna pitikin. Millaisia haaveita tänäpäivänä kannat mielessäsi?
Minulla haaveena päästä joskus islantiin, se on kuin päähänpinttymä, vuosia unelmissa välkkynyt toive. Vielä tässä joku päivä laivaan noustaan, uskokaa pois :))
Iloista päivää kaikille :)
Haaveitako vain
taikanainen
62
3007
Vastaukset
- TR.maalariN
on huomenna toteutumassa. Ihmeellisen ristiriitaisia tunteita se herättää. Sitä miettii, että ovatko omat ponnistelut olleet riittäviä, vai onko sen mitä on saamassa, saanut jollain tapaa, sittenkin liian helposti.
Haaveisiin liittyy aina tuo tavoittelun nautinto. Jotain samanlaista tuskaa kuin synnyttämiseen?
Sen arvosta ja merkityksestä ainakin puolet on nimenomaan siinä?- taikanainen
sinäpä sen sanoit. :) Jos ja kun haave toteutuu, se ei olekaan enää haave.
On sitä ihminen kummallinen, tunnistan itsestäni myös tuon, jos saa jonkun isomman asian elämässään toteutumaan, sitä alkaa pähkäilemään, oliko se sittenkin liian helppoa, jouduinko varmasti raatamaan tarpeeksi tavoitteni eteen...vai oliko onnenkantamoinen mukana :)
Aikanaan oman suuren elämänmuutokseni tehdessäni (liittyy työhön) aikani sitä haudoin ja mietin, uskallanko vai enkö uskalla, riittääkö voimat ja älli, kestänkö paineita, osaanko varmasti. Sitten kun tämä muutos oli toteutunut olin ihan hölmönä, nytkö se on tässä. :)) Aivankuin häpesin sitä etten joutunut tekemään vieläkin enemmän asian toteuttamisen eteen.
- maron
Haaveet - niinpä niin, kysyit vaikean kysymyksen:)
Haaveita oli nuorena niin mahdottomasti, että itsekin niihin tuppasin sekoamaan:)
Kun 14 vuotiaana jäin pois koulusta ja lähdin "suureen maailmaan", eli Lontooseen, päätin ensitöikseni seurata sisareni jalanjälkiä, hän oli Lontoossa valokuvamalina.
Kyllähän minusta mallikansio tehtiin, ja sen puolentoista vuoden aikana mitä siellä olin, niin sain tutustua todella mielenkiintoiseen ja jännittävään maailmaan, mikä ei kuitenkaan ollut minua varten.
Tuskimpa mahdollisuusksia koskaan mihinkää korkealle olisi ollutkaan, haave kuitenkin oli jatkaa mallin uralla myös täällä Suomessa. Mallikoulun kävin, ja oikeastaan jo siinä vaiheessa alkoi koko homma tökkimään. Ei se niin hienoa ollutkaan, eikä mielenkiintoistakaan, joten se siitä.
Koulutin itseäni jos jonkinmoisilla kursseilla ja iltalukiossa, enpä oikeastaan haaveillut mistään sen kummemmasta ja kuitenkin kaikesta mahdollisisesta. Halusin lääkäriksi, näyttelijäksi,kirjailijaksi, taiteilijaksi, rallikuskiksi ja vaikka mitä kaikkea muuta siinä välillä. Lääketiedettä opiskelin jonkin aikaa ihan tosissani, mutta sitten tuli arki ja perhe.
Kun menin naimisiin ja lapset syntyivät alkoi haave valokuvaajan ammatista itää mielesä. En halunnut kuitenkaan mihinkään passikuvaajaksi, vaan luonto ja eläimet vetivät puoleensa.
Olin välillä työssä - välillä lasten ja lukuisten hoitolasten kanssa kotona.
Välillä tuli houkuttelevia tarjouksia, myös ihan senhetkiseen työhöni liittyviä, mutta jostakin syystä valitsin aina tämän "vapauden".
Oikeastaan kaikki haaveeni ovat toteutuneet tavalla tai toisella - elämäni on ollut suunnattoman rikas, ei siis rahallisesti vaan sanotaan nyt vaikka että kokemusrikas ja henkisestikin hyvin rikas.
Olen kokenut ala, ja ylämäet ja jopa kovat jyrkänteet, mutta aina noussut voittajana takaisin.
Rakastan lapsiani ja miestäni, ja nyt kun saan tehdä työtä omien ehtojeni mukaan, voin sanoa että kyllä - unelmani ovat aika hyvin toteutuneet.
Tulevaisuudelta odotan sitä, että pystyisin sairaudestani huolimatta vielä useiden vuosien ajan koluamaan metsiä ja peltoja, etsien mielenkiintoisia kuvauskohteita. Ja että jos jossain vaiheessa se rollaattori tulee mukaan kuvioihin, pystyisin myös hyväksymään omat rajoitukseni.
Ja tietenkin kaikkien suurin toiveeni on että lapseni menestyisivät hyvin elämässään, ja olisivat onnellisia kukin omassa elämässään.
Ja sitten me mieheni kanssa voisimme matkustella ja elää omaa elämäämme vielä mahdollisimman pitkään, tutustuen ja tarttuen kaikkeen mahdollisen eteen tulevaan uuteen haasteeseen:))- taikanainen
ollut rikas elämä jo tähän saakka, mitä tuosta luin :))Ja pää täynnä positiivista elämänasennetta tulevaan.
Haaveet...ne ovatkin elämämme kantava voima, jos ei olisi unelmia, olisiko syytä elää. Muistan kun olin menossa ensimmäiseen kesätyöhöni kaksitoistavuotiaana, niin jo kuukautta aiemmin istuimme siskoni kanssa sängyllä vieretysten anttilan postimyyntiluetteloa selaillen ja mietimme mitä tilaisimme niillä suunnattomilla ansioilla joita tästä pestistäni saisin :))
Teimme jopa tarkat laskelmat ruutupaperille....Ne hetket olivat täynnä haaveita :)) - maron
taikanainen kirjoitti:
ollut rikas elämä jo tähän saakka, mitä tuosta luin :))Ja pää täynnä positiivista elämänasennetta tulevaan.
Haaveet...ne ovatkin elämämme kantava voima, jos ei olisi unelmia, olisiko syytä elää. Muistan kun olin menossa ensimmäiseen kesätyöhöni kaksitoistavuotiaana, niin jo kuukautta aiemmin istuimme siskoni kanssa sängyllä vieretysten anttilan postimyyntiluetteloa selaillen ja mietimme mitä tilaisimme niillä suunnattomilla ansioilla joita tästä pestistäni saisin :))
Teimme jopa tarkat laskelmat ruutupaperille....Ne hetket olivat täynnä haaveita :))olevan käden ulotuvilla, ja minä niitä kokemuksia kahmin kaksin käsin:))
En tiedä onko nykyajan nuorilla enää sellaisia haaveita ja unelmia kuin meillä hieman vanhemmilla.
Toivoisin että liian kiireinen elämä ja liian paljon virikkeitä joka suuntaan, eivät pilaisi lasten ja nuorten omaa mielikuvitusta ja haaveita.
Tuntuu pahalta katsoa kaupungissa niitä 10-12 vuotiaita jotka kaljapullo kädessä ja tupakki suussa viettävät aikaansa jossakin porttikäytävässä. Onkohan heillä ollenkaan unelmia ja toiveita. Ja jos on, niin pystyvätkö he koskaan edes pientä onnen siivua niistä ottamaan.
Onneen ei tarvita kovin paljon, ja rahan kanssa onnella ei ole mitään tekemintä.
Kuten laulussa sanotaan " ken onnen löytää-se onnen kätkeköön", onni on jokaiselle erilaisista asioista koostuva, mutta tunne on sama.
Jos kaikki maailman ihmiset olisivat onnellisia niin minkähänlainen maailma meillä olisi??
Joskus kuulemma oli paratiisi - voisiko paratiisiksi luokitella maailman jossa olisi vain onnellisia ihmisiä - uskon että sitä se juuri tarkoittaa:)) - taikis
maron kirjoitti:
olevan käden ulotuvilla, ja minä niitä kokemuksia kahmin kaksin käsin:))
En tiedä onko nykyajan nuorilla enää sellaisia haaveita ja unelmia kuin meillä hieman vanhemmilla.
Toivoisin että liian kiireinen elämä ja liian paljon virikkeitä joka suuntaan, eivät pilaisi lasten ja nuorten omaa mielikuvitusta ja haaveita.
Tuntuu pahalta katsoa kaupungissa niitä 10-12 vuotiaita jotka kaljapullo kädessä ja tupakki suussa viettävät aikaansa jossakin porttikäytävässä. Onkohan heillä ollenkaan unelmia ja toiveita. Ja jos on, niin pystyvätkö he koskaan edes pientä onnen siivua niistä ottamaan.
Onneen ei tarvita kovin paljon, ja rahan kanssa onnella ei ole mitään tekemintä.
Kuten laulussa sanotaan " ken onnen löytää-se onnen kätkeköön", onni on jokaiselle erilaisista asioista koostuva, mutta tunne on sama.
Jos kaikki maailman ihmiset olisivat onnellisia niin minkähänlainen maailma meillä olisi??
Joskus kuulemma oli paratiisi - voisiko paratiisiksi luokitella maailman jossa olisi vain onnellisia ihmisiä - uskon että sitä se juuri tarkoittaa:))jos ihminen olisi aina onnellinen, ei hän osaisi arvostaa olotilaansa. Sellainen maailma jossa kaikki olisivat aina onnellisia olisi varmaan hyvin tylsä :)))
- maron
taikis kirjoitti:
jos ihminen olisi aina onnellinen, ei hän osaisi arvostaa olotilaansa. Sellainen maailma jossa kaikki olisivat aina onnellisia olisi varmaan hyvin tylsä :)))
Onnellisuus tarvitsee vastapainokseen myös surua ja vastoinkäymisiä. Muuten ei varmaankaan edes tiedä olevansa onnellinen.
Kyllä todella hieman karmaisee ajatella täydellistä maailmaa - mikä se sitten ikinä olisikaan.
- yks typy evk
oli nuorena tosiaan, mutta nyt paljon vähemmän.
Kuitenkin sitä jaksaa vielä haaveilla ja toisinaan toteuttaakin haaveensa.
Lapsena haaveilin laulajan urasta. Vessapaperihylsy kädessä peilin edessä lauloin: Oon ehkä perhonen, nauraen leikkien jne. Välillä olin Katri-Helena. Jopa laulukilpailuissakin kävin ihan hyvällä menestyksellä. Mutta haaveeksi se kuitenkin jäi. Nyt olen alkanut haaveilemaan että alkais harjoittelemaan seniori-laulukilpailuja varten. Niihin voisin iän puolesta vielä osallistua.
Haaveet, kaikki turhat haaveet minut on jo saaneet muuttamaan huomiseen *huokaa* :=))))- yks typy evk
tarkoitin tietenkin huutamaan huomiseen Pahus kun virhepaholainen iski :=((((
- taikis
tuumasta toimeen :)) Tapaatko käydä karaokea laulamassa?
- taikis
taikis kirjoitti:
tuumasta toimeen :)) Tapaatko käydä karaokea laulamassa?
kuka on sekoittanut kirjaimet näppiksellä :))kauheaa mongerrusta..piti olla muuta..huh..
- yks typy evk
taikis kirjoitti:
tuumasta toimeen :)) Tapaatko käydä karaokea laulamassa?
olen karaokea sekä kotona että karaokepaikoissa.
Pitäis silti laulutunteja kuitenkin ottaa ennen kilpailuun menoa :=))))
Muistaakseni siellä seniorilaulukilpailussa on 50 vuotiaille oma sarja.
Lähden tästä fillaroimaan nyt kotiin ja taas matkalla haaveilen suurella estraadilla esiintymisestä :=)))))))
Palataan illemmalla asiaan. - norMix evk
yks typy evk kirjoitti:
olen karaokea sekä kotona että karaokepaikoissa.
Pitäis silti laulutunteja kuitenkin ottaa ennen kilpailuun menoa :=))))
Muistaakseni siellä seniorilaulukilpailussa on 50 vuotiaille oma sarja.
Lähden tästä fillaroimaan nyt kotiin ja taas matkalla haaveilen suurella estraadilla esiintymisestä :=)))))))
Palataan illemmalla asiaan....siitä vaan kisaamaan :))
Murkkuikäisenä kantelin piirustuslehtiötä kainalossani mustat aurinkolasit silmilläni ja suuri valkoinen paita päällä lepattaen. Ajattelin vielä istuskelevani joskus Pariisin katukahviloissa ja olevani suuri taidemaalari. En uneksinut avioliitosta , mutta jostain syystä en myöskään osannut kuvitella eläväni lapsettomana.Karistelin ympäriltäni liian hanakkaita poikaystäviä, jotka kuvittelivat saavansa minusta vaimon itselleen.
Uneksin vapaan naisen seikkailurikkaasta elämästä ja sieluni vaelsi lähtevien laivojen mukana ulkomaille.
Itketin musiikkiopeni laulamalla sydämeen koko tunteiden volyymilla ja uskoin tulevani laulajaksi. Sain suomenkieleopet pois tolaltaan kirjoitelemalla syvällisiä tekstejä ja uneksin tulevani kirjailijaksi.Rakastin teatteria ja tanssia ja halusin joko näyttelijäksi tai tanssijaksi. Tein itse näytelmiä ja suunnittelin puvustuksia. Piirtelin pukumalleja ja ompelin itse mielikuvituksellisia luomuksia. Haaveilin mallisuunnittelijan urasta jossain kuuluisassa salongissa.
Ehdottomasti halusin hirsisen talon meren rannalle ja mieluusti korkealle kalliolle.
Uneksinko sitten saavani tai ottavani* miestä elämääni...no en...ehkä se saisi jossain roolissa siellä taka-alalla olla, kunhan ei mitenkään vapauttani kahlitsisi.
Toisin kävi.Tulin raskaaksi nuorena alta kaksikymppisenä ja jouduin naimisiin.Minulle se oli nimenomaan joutuminen. No ---sekin sitten päättyi aikanaan. Mutta kaikki se mitä ikinään olen halunnut työni kanalta tehdä---sen minä olen tehnytkin.Kun sain vapaat kädet toteuttaa itseäni ammatillisesti, niin ei mikään pidätellyt intoani.
Kun katson taaksepäin elämääni , niin tunnen suurta iloa rohkeudestani. Kuinka henkisesti rikasta elämää olen saanut elää.
Joskus huomaan vieläkin haaveilevani maailmanypärysmatkasta....mutta en ole varma onko se sittenkään se kaikkein tärkein juttu.
Elämäni on ollut kaikesta huolimatta yhtä huikeaa seikkailua ja aina ihmettelenkin mielessäni, mitä ihmiset tarkoittavat arkipäiväistyneellä elämällä.
----eihän tässä nyt kaikkea voi paljastaa:-)))- manchester
Parikymppiseksi asti tuli haaveiltua ja sitten alkoi toteuttamisvaihe. Kaiken olen kans työurani tiimoilta tehnyt,siis mitä olen päättänytkin tehdä. Tosin nyt on meneillään suunnitteluvaihe, onko sitten haaveilua, ja toteuttaminen on oikeastaan päättämistä vailla.
Mutta tiedätkös mitä, sinä hiekkaerämaan punapääruusu?
Koskaan en ole päättänyt joutua rakastuneeseen tilaan :)) - taikanainen
siinä haave poikineen :))
Nuorena jaksaa uskoa elämään ja itseensä, innostua aina vaan uudesta asiasta ja kokeilla siipiään. Minulle taas tuo miehen ottaminen, se oli vähän kultturikysymys. Mies kuului olla, muuten ei ollut mitään. No,niinpä sen näyttelyesineen sitten otin, komea oli, jo vain oli hienoa esiintyä hänen rinnallaan.... Vaan moni kakku päältä kaunis, persuuksillenhan se sit meni koko homma. Kun me molemmat taisimme rakastaa häntä, hän ja minä...
Tänäpäivänkin vielä haaveilen kaikenlaista, välttämättä edes oikeasti haluamatta toteuttaa kaikkea. Vaan siinähän se nautinto onkin, antaa ajatusten leikkiä leikkejään. manchester kirjoitti:
Parikymppiseksi asti tuli haaveiltua ja sitten alkoi toteuttamisvaihe. Kaiken olen kans työurani tiimoilta tehnyt,siis mitä olen päättänytkin tehdä. Tosin nyt on meneillään suunnitteluvaihe, onko sitten haaveilua, ja toteuttaminen on oikeastaan päättämistä vailla.
Mutta tiedätkös mitä, sinä hiekkaerämaan punapääruusu?
Koskaan en ole päättänyt joutua rakastuneeseen tilaan :))..että sinä olet se Taavi Kenonen----?????
No nythän saat katsoaksesi kuvanikin oikeesti tuossa galleriassa...Tänään ja ehkä huomenna saa olla siinä---
Miten sitten lieneekään...niin rakastumisen tilaan olen kyennyt itseni vastustelustakin huolimatta saamaan:-) Siis ei tälläinen universaili rakkauden tila ole kuin yhtä taivaallista nirvanaa...mutta se inhimillinen rakastumisen tila se se vasta kosketti.taikanainen kirjoitti:
siinä haave poikineen :))
Nuorena jaksaa uskoa elämään ja itseensä, innostua aina vaan uudesta asiasta ja kokeilla siipiään. Minulle taas tuo miehen ottaminen, se oli vähän kultturikysymys. Mies kuului olla, muuten ei ollut mitään. No,niinpä sen näyttelyesineen sitten otin, komea oli, jo vain oli hienoa esiintyä hänen rinnallaan.... Vaan moni kakku päältä kaunis, persuuksillenhan se sit meni koko homma. Kun me molemmat taisimme rakastaa häntä, hän ja minä...
Tänäpäivänkin vielä haaveilen kaikenlaista, välttämättä edes oikeasti haluamatta toteuttaa kaikkea. Vaan siinähän se nautinto onkin, antaa ajatusten leikkiä leikkejään.Vai , että näyttelymiehen otitkin:-) Minulle taas kun tuo ylpeyteni oli jotenkin, niin kovaa koulu ja kuten tuolla kirjoitin, että siellä taka-alalla saisivat miehet olla, niin sainkin kunnon harjoituskumppaneita* omistavista, mustasukkaisista ja tunteissaan ilmaisukyvyttömistä miehistä.
Nyt sitten alkaa karmanpyörä jotensakkin osoittaa toisenlaista kouluutusta* miessuhteissa ja oma nahkanikin tässä pyörityksessä on jo rullattu.
Voi luoja, pitelen päätäni ja sydäntäni ja kohta jo kontaankin...voiko köpelömmin enää naiselle käydä....*hiljentyy ja yrittää rauhottua*NainenKirjoittaa kirjoitti:
Vai , että näyttelymiehen otitkin:-) Minulle taas kun tuo ylpeyteni oli jotenkin, niin kovaa koulu ja kuten tuolla kirjoitin, että siellä taka-alalla saisivat miehet olla, niin sainkin kunnon harjoituskumppaneita* omistavista, mustasukkaisista ja tunteissaan ilmaisukyvyttömistä miehistä.
Nyt sitten alkaa karmanpyörä jotensakkin osoittaa toisenlaista kouluutusta* miessuhteissa ja oma nahkanikin tässä pyörityksessä on jo rullattu.
Voi luoja, pitelen päätäni ja sydäntäni ja kohta jo kontaankin...voiko köpelömmin enää naiselle käydä....*hiljentyy ja yrittää rauhottua*...PÄÄNI ON TÄYSIN SEKAISIN****
- taikis
NainenKirjoittaa kirjoitti:
...PÄÄNI ON TÄYSIN SEKAISIN****
olet saattanut itsesi rakastuneeseen tilaan, ei sitä muutoin NOOOIN sekaisin olla :)))
- manchester
NainenKirjoittaa kirjoitti:
..että sinä olet se Taavi Kenonen----?????
No nythän saat katsoaksesi kuvanikin oikeesti tuossa galleriassa...Tänään ja ehkä huomenna saa olla siinä---
Miten sitten lieneekään...niin rakastumisen tilaan olen kyennyt itseni vastustelustakin huolimatta saamaan:-) Siis ei tälläinen universaili rakkauden tila ole kuin yhtä taivaallista nirvanaa...mutta se inhimillinen rakastumisen tila se se vasta kosketti....sellaista meininkiä tuolta alempaa lukevinani.. :)
Kiitos kuvasta. Aika makee kuva! :) taikis kirjoitti:
olet saattanut itsesi rakastuneeseen tilaan, ei sitä muutoin NOOOIN sekaisin olla :)))
..nyt olisi sellainen olo, että vois vaikka mennä KARAOKEBAARIIN ja laulaa sielunsa ulos----ja juoda pullollisen sampanjaa ---tai vaikka mitä tahansa, ettei itse kävellen kotiinsa osaisi:-)))
manchester kirjoitti:
...sellaista meininkiä tuolta alempaa lukevinani.. :)
Kiitos kuvasta. Aika makee kuva! :)Kyllä muuten Kenosessa tuota taiteilijan otetta oli enmmänkin, kuin siveltimen verran:-)
*erämaan hiekasta pelastunut nainen*- taikis
NainenKirjoittaa kirjoitti:
..nyt olisi sellainen olo, että vois vaikka mennä KARAOKEBAARIIN ja laulaa sielunsa ulos----ja juoda pullollisen sampanjaa ---tai vaikka mitä tahansa, ettei itse kävellen kotiinsa osaisi:-)))
sä olet ihan edesvastuuttomassa tilassa, nyt lukitset ovet ja ikkunat eikä mihinkään hortoilemaan :))
Tuo karaokebaarijuttu ei kyllä ole mua varten, en eläissäni ole käynyt ko paikoissa. Jonnekin raflaan kyllä vois lähteä, luulisin että sun kanssas ei ainakaan kävis aika pitkäksi :))Voishan sitä sitten kotimatkalla hoilottaa sen sielun irti, sillä olis tilaakin leijailla paremmin... taikis kirjoitti:
sä olet ihan edesvastuuttomassa tilassa, nyt lukitset ovet ja ikkunat eikä mihinkään hortoilemaan :))
Tuo karaokebaarijuttu ei kyllä ole mua varten, en eläissäni ole käynyt ko paikoissa. Jonnekin raflaan kyllä vois lähteä, luulisin että sun kanssas ei ainakaan kävis aika pitkäksi :))Voishan sitä sitten kotimatkalla hoilottaa sen sielun irti, sillä olis tilaakin leijailla paremmin.....olen aina pitänyt sivistyneesti huolta jotta omin jaloin osaan kotiin tulla ja että avaimenreikäkin vielä kohtiseltaan löytyisi...niin pitäisi se kerran kokea millainen sitä olisi jos kannettavaan kuntoon itsensä saattaisi:-)))
.....totta..olen täysin edesvastuuton nyt------- MillaN
NainenKirjoittaa kirjoitti:
..olen aina pitänyt sivistyneesti huolta jotta omin jaloin osaan kotiin tulla ja että avaimenreikäkin vielä kohtiseltaan löytyisi...niin pitäisi se kerran kokea millainen sitä olisi jos kannettavaan kuntoon itsensä saattaisi:-)))
.....totta..olen täysin edesvastuuton nyt------...voin sen verran vihjaista ettei mitenkään mukava tunne herätä aamulla omasta sängystään juhlavaatteet päällä ja avokkaat jalassa...ja ihmetellä siinä kauheassa kankkusessa, et kuis mä tähän olen joutunut.:DD
NainenKirjoittaa kirjoitti:
..että sinä olet se Taavi Kenonen----?????
No nythän saat katsoaksesi kuvanikin oikeesti tuossa galleriassa...Tänään ja ehkä huomenna saa olla siinä---
Miten sitten lieneekään...niin rakastumisen tilaan olen kyennyt itseni vastustelustakin huolimatta saamaan:-) Siis ei tälläinen universaili rakkauden tila ole kuin yhtä taivaallista nirvanaa...mutta se inhimillinen rakastumisen tila se se vasta kosketti.Hyvä kuva :). Onpa sinulla sähäkän punaiset hiukset. Vähän tuollaiseksi olenkin sinut hahmottanut. Olet kuin tuli ja leiskaus täälläkin :).
- n52
MillaN kirjoitti:
...voin sen verran vihjaista ettei mitenkään mukava tunne herätä aamulla omasta sängystään juhlavaatteet päällä ja avokkaat jalassa...ja ihmetellä siinä kauheassa kankkusessa, et kuis mä tähän olen joutunut.:DD
etä voipi olla vielä hölmömpi olo jos herää vieraassa sängyssä vaatteet päällä ja kengät jalassa niin....=)
n52 kirjoitti:
etä voipi olla vielä hölmömpi olo jos herää vieraassa sängyssä vaatteet päällä ja kengät jalassa niin....=)
..eilen hillumaan....joskus ajatuskin helpottaa.
Joten omassa sängyssä ja avojaloin aamulla heräsin ja vieläpä pääkin ihan selvänä---että tällen:-))- n52
NainenKirjoittaa kirjoitti:
..eilen hillumaan....joskus ajatuskin helpottaa.
Joten omassa sängyssä ja avojaloin aamulla heräsin ja vieläpä pääkin ihan selvänä---että tällen:-))meni menohalut kun muisteli.....=)
- n52
monenlaisia oli minullakin.
Ennenkuin täytin viisitoista vuotta oli kaikki avoinna,maailma kaunis ja tietyllä tavoin puhdas.
Viisitoista vuotiaan elämän särki yksi tapahtuma joka muutti paljon ja sai kulkemaan erillaisia polkuja kuin teidän kertomanne.
Vuosien kuluessa ja elämän näyttäessä myös rumaa puoltaa säilyi kuitenkin jotain,sillä eräs ihminen joka on tuntenut minut sieltä tähän päivään sanoi kerran,että miten olet kestänyt sen kaiken ja silti sinä uskot ihmisen hyvyyteen.
Se tietynlainen lapsi onneksi säilyi siellä,sillä se on saanut minut tänääkin haaveilemaan jatkosta eräänkin asian tiimoilta joka liittyy luovuuteen.
Siihen liittyen myös minä kun olen tehnyt jotain haaveilemaani todeksi,on minulla ollut lähinnä hölmistynyt olo,että näinkö helposti kaikki kuitenkin onnistui ja miksi se kynnys oman onnistumisen suhteen on olevinaan niin korkea.
Joidenkin haaveiden murskaantuminen ja joidenkin toteutuminen on antanut minulle todella paljon,niin paljon,että en osaa olla kuin suunnattoman kiitollinen ja hämmästynyt kuinka rikas ja kauneuttakin sisältävää elämäni sittenkin on ollut ja on nytkin.
Haaveistaan luopuva ihminen kuihtuu pois,katoaa jonnekkin joka ei ole.
Meni hiukan totiseksi lörpöttelyni joten paljastan,että haaveilin kerran viheltävästä vesipannusta.Minulla on se!- taikis
nurja puoli.... onkin monesti se joka vahvistaa ja kypsyttää meitä, pakottaa ajattelemaan ja tekemään niitä omia valintoja. Ihminen joka voittaa vastoinkäymisiä on onnellisessa asemassa lopulta.
Voin sanoa, ettei minunkaan elämäni ole ollut yhtä ruusuilla tanssimista, kaikki arvot olen joutunut laittamaan uusiksi ja opettelemaan uuden elämisen mallin murrosiässä.
Vaan ettei ihan synkistelyksi menisi tämäkin, niin on minullakin haudutuskattila josta aikani ensin haaveilin :)) - n52
taikis kirjoitti:
nurja puoli.... onkin monesti se joka vahvistaa ja kypsyttää meitä, pakottaa ajattelemaan ja tekemään niitä omia valintoja. Ihminen joka voittaa vastoinkäymisiä on onnellisessa asemassa lopulta.
Voin sanoa, ettei minunkaan elämäni ole ollut yhtä ruusuilla tanssimista, kaikki arvot olen joutunut laittamaan uusiksi ja opettelemaan uuden elämisen mallin murrosiässä.
Vaan ettei ihan synkistelyksi menisi tämäkin, niin on minullakin haudutuskattila josta aikani ensin haaveilin :))se ettei itse saanut valita siinä särkymisen hetkellä vaan joku rikkoi nuoren uskon johonkin joka olisi sitten joskus kuulunut olla kaunista.
Mä olen kuitenkin kääntänyt asiat niin,että jos se ja se juttu ei olisi mennyt noin tai näin niin en olisi saanut ehkä kaikkea sitä upeaakin jonka näin olen saanut!
Nykypäivän unelmista niin olin kauan haaveillut keittiööni sellaista raikkaanväristä puna-valkoraitaita mattoa ja mulla on nyt se!Vau kun elo on ihanaa,suurimmaksi osaksi sittenkin vai mitä....=) - taikanainen
n52 kirjoitti:
se ettei itse saanut valita siinä särkymisen hetkellä vaan joku rikkoi nuoren uskon johonkin joka olisi sitten joskus kuulunut olla kaunista.
Mä olen kuitenkin kääntänyt asiat niin,että jos se ja se juttu ei olisi mennyt noin tai näin niin en olisi saanut ehkä kaikkea sitä upeaakin jonka näin olen saanut!
Nykypäivän unelmista niin olin kauan haaveillut keittiööni sellaista raikkaanväristä puna-valkoraitaita mattoa ja mulla on nyt se!Vau kun elo on ihanaa,suurimmaksi osaksi sittenkin vai mitä....=)kesä ja kaikki, vaikka viileä alku onkin, niin elämme toivossa lämpenemisestä :)
- n52
taikanainen kirjoitti:
kesä ja kaikki, vaikka viileä alku onkin, niin elämme toivossa lämpenemisestä :)
sä tykkäät eniten?
- taikanainen
n52 kirjoitti:
sä tykkäät eniten?
on minulle parasta aikaa, kun valon määtä lisääntyy ja luonto alkaa heräämään :)) Entäs sinulle?
- n52
taikanainen kirjoitti:
on minulle parasta aikaa, kun valon määtä lisääntyy ja luonto alkaa heräämään :)) Entäs sinulle?
ja kesä kruunaa jatkon.
Olen joskus miettinyt,että vaikuttaako syntymäaika mitenkään mieltymyksiin,mitä luulet.Tulisiko se enemmän iän myötä esille? - taikanainen
n52 kirjoitti:
ja kesä kruunaa jatkon.
Olen joskus miettinyt,että vaikuttaako syntymäaika mitenkään mieltymyksiin,mitä luulet.Tulisiko se enemmän iän myötä esille?että se vuodenaika jolloin on syntynyt, olisi lähellä sydäntä. Itselläni niin ei ainakaan ole, olen syksyn lapsi, mutta inhoan eniten syksyä. Näen syksyn synkkänä, alastomana ja sateisen harmaana.Joka tykkää syksystä näkee sen luultavasti ruskan sävyissä ja kuulakkaan taivaan hehkuna.
Useat asiathan ihminen "huomaa" iän myötä, niihin ei nuorena tule kiinnitettyä huomiota, kun elämässä on niin paljon muuta, tempo on hektisempää. Niin varmasti tuo luonnon aistiminenkin vahvistuu iän myötä, kun alkaa oivaltaa oman elämänsä rajallisuuden. - n52
taikanainen kirjoitti:
että se vuodenaika jolloin on syntynyt, olisi lähellä sydäntä. Itselläni niin ei ainakaan ole, olen syksyn lapsi, mutta inhoan eniten syksyä. Näen syksyn synkkänä, alastomana ja sateisen harmaana.Joka tykkää syksystä näkee sen luultavasti ruskan sävyissä ja kuulakkaan taivaan hehkuna.
Useat asiathan ihminen "huomaa" iän myötä, niihin ei nuorena tule kiinnitettyä huomiota, kun elämässä on niin paljon muuta, tempo on hektisempää. Niin varmasti tuo luonnon aistiminenkin vahvistuu iän myötä, kun alkaa oivaltaa oman elämänsä rajallisuuden.lapsia,mutta jossain mielessä tykkään kaikista vuodenajoista.Tuntuu vain nykyään,että kun se syksy tuo sen kylmyyden niin ja se paljas aika on kamalin,kuin paleleva alaston luuranko, huh mikä vertauskuva.Alaston luuranko,älytön näky..se on mies puolinen.Pistän sille äkkiä pöksyt jalkaan ettei kolise noin kovasti....=)
Mä olen aina myöntänyt reilusti,että mussa on hiukan sekojuttua,mutta haitanneeko tuo ikinä tahtia.
Syksyn metsä on kaunis,ei siis se luurankoaika vaan just sitä ennen ja mä käyn sienessä,entäs sinä?
Tykkäätkö sä muuten talvesta yhtään? - taikanainen
n52 kirjoitti:
lapsia,mutta jossain mielessä tykkään kaikista vuodenajoista.Tuntuu vain nykyään,että kun se syksy tuo sen kylmyyden niin ja se paljas aika on kamalin,kuin paleleva alaston luuranko, huh mikä vertauskuva.Alaston luuranko,älytön näky..se on mies puolinen.Pistän sille äkkiä pöksyt jalkaan ettei kolise noin kovasti....=)
Mä olen aina myöntänyt reilusti,että mussa on hiukan sekojuttua,mutta haitanneeko tuo ikinä tahtia.
Syksyn metsä on kaunis,ei siis se luurankoaika vaan just sitä ennen ja mä käyn sienessä,entäs sinä?
Tykkäätkö sä muuten talvesta yhtään?on liian kylämää ja pimeää,joutuu tunkemaan vaatteita päällensä niin ettei taivukaan mihinkään... Ei, en tykkää yhtään talvesta.
Sienistä kylläkin, mutta en käy sienestämässä, siksi lienen vielä hengissä :))
- MillaN
...vain. Ei, minun haaveeni ovat melkein toteutuneet. Nuorena haaveilin näyttelijän ja opettajan ammatista, mutta kuinkas kävikään, näyttelijää ei tullut ja opettajaksi pääsin.
Suurperhettä toivoin...kuusi lasta...kohtalo astui kuvaan ja suurperhettä ei tullut.
Suurin haaveeni olisi päästä eläkkeelle 50-vuotiaana...ihan totta :)...jos saisin täyden eläkkeen, mutta aina haaveilla saa.
Toiseksi suurin haaveeni on päästä Irlantiin...asua siellä monta kuukautta...ehkä sitten eläkkeellä.:)
Kolmanneksi suurin haaveeni on, että eräänä kauniina päivänä saan ahaa-elämyksen, myyn kaiken pois, irtisanoudun työstäni ja muutan Lappiin.
Että semmoisia haaveita.:)- manchester
..ihan kaikkea myy. Trangia ja hyttyspäähine kannattaa ainakin säästää.. Ja moottorikelkka :)
- taikis
ihan erakoksi muuttamista lappiin...vai sen aslakin matkaan kenties :))
- MillaN
manchester kirjoitti:
..ihan kaikkea myy. Trangia ja hyttyspäähine kannattaa ainakin säästää.. Ja moottorikelkka :)
...minä hyttyspäähinettä tarvitse...yli 20 vuotta Lapin kairoja kulkeneena se on vain näköeste...moottorikelkka olis hyvä ajatus...mutta jos malttaisin mieleni ja pysyisin näissä nykyisissä vauhtilajeissa.:D
- MillaN
taikis kirjoitti:
ihan erakoksi muuttamista lappiin...vai sen aslakin matkaan kenties :))
...sä nyt.:D...en erakoksi...tottakai metsästän jänkhän kairalta tumman pikisilmän ja sithen me joikhataan kaiket illat tunturis.:D
- taikanainen
MillaN kirjoitti:
...sä nyt.:D...en erakoksi...tottakai metsästän jänkhän kairalta tumman pikisilmän ja sithen me joikhataan kaiket illat tunturis.:D
tämäntyylistä arvelinkin....luin tuossa jostain kommentista että sinäkin olet meitä lapinkulkijoita. Mä olen käynyt myös eräät kerrat siellä :))
on niillä lappalaisilla mustat silmät :)
- Angiina
Minulla on ollut naurettavan vähän haaveita. Johtuuneeko tuosta haaveanemiasta, en ole myöskään koskaan varsinaisesti suunnitellut elämääni. Muutaman kerran olen tehnyt jonkin päätöksen. Ja jonkin asian päätettyäni, olen sitkeä kuin muuli.
Olen huomannut, että usein ihmiset haaveilevat jostain kaukaisesta, eksoottisesta paikasta. Minun on vaikea eläytyä tälläisiin haaveisiin. Sillä se eksotiikka, jota me ajattelemme jonkin meille tuntemattoman paikan sisältävän, on aina meidän oman päämme sisäinen luomus. Eksotiikkaa ei ole oikeasti olemassa. Jokaisessa maailman kolkassa ihmisten arki on hyvin samanlaista. Me vain kuvittelemme sen erilaiseksi, koska omista tottumuksistamme ja tavoistamme käsin tarkastelemme noiden toisten tapoja ja tottumuksia. Ja oman kulttuurin valossa vieras kulttuuri tuntuu aina oudolta. Mutta sitten, kun tuota vierasta kulttuuria tarkastelee ikään kuin sen omilla ehdoilla, alkaa ymmärtää, että hyvinkin erilaisilla tavoilla ja tottumuksilla on oma sisäinen logiikkansa.
Minusta hyvä esimerkki tälläisestä eksoottisesta mielikuvittelusta on seuraava insidentti. Eräs paljon matkustellut suomalainen mies otti Hanoissa käydessään kuvasarjan, jonka ideana oli esitellä sikäläisten tapaa käyttää pyjamaa päivällä. Hän rakensi kuvillaan kulttuurisen asetelman, jossa suomalainen katsoja huvittuu huomatessaan vietnamilaisten pitävän y ö p a i t a a keskellä kirkasta päivää. Aika eksoottista! Tosiasassa on kyse niistä merkityksistä, joita hanoilaiset pyjamilleen antavat. Olen itsekin käynyt Hanoissa. Ja sen lisäksi asunut Kaakkois-Aasiassa niin kauan, että tiedän varsinkin vanhempien ihmisten ja lasten käyttävän väljiä paita-housuyhdistelmiä. Ne ovat vilpoisia. Kun kauppaan sitten tulee länsimaisia pyjamia, se merkitys, minkä hanoilainen täti näkemälleen antaa ei ole yöpuku, vaan joku joka muistuttaa traditionaalista paita-housuyhdistelmää. Vietnamilaisen tädin mielestä ei siis ole kysymys pyjamasta. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna juju katoaa taivaan tuuliin.- manchester
Jos lähettäisin sulle Särkäniemen Elämyspassin (arvoltaan 29 eur), jolla pääset siellä kaikkiin laitteisiin ja kohteisiin rajoituksetta päivän ajan? :)
- taikis
ne haaveet aina syntyvätkin, mielikuvitus ruokkii asiaa. Kun haave toteutuu se lakkaa olemasta haave muuttuen siksi arkipäiväiseksi asiaksi josta kerrot.
- Angiina
manchester kirjoitti:
Jos lähettäisin sulle Särkäniemen Elämyspassin (arvoltaan 29 eur), jolla pääset siellä kaikkiin laitteisiin ja kohteisiin rajoituksetta päivän ajan? :)
No, nyt taas on tiedossa ongelmia. Menee hyvä piletti hukkaan, kun meitsi ei kykene menemään mihinkään sellaiseen laitteeseen, jossa on vaarana a) kastua, b) mennä tukka sekaisin. Tai laitteeseen, joka pyörii. Tai laitteeseen, joka menee jonnekin korkealle. Puhumattakaan laitteesta, joka yhtä aikaa sekä pyörii että menee jonnekin korkealle. Penkillä uskallan istua. Siitä ei kuitenkaan kannata melkein kolmeakymmentä euroa maksaa.
- manchester
Angiina kirjoitti:
No, nyt taas on tiedossa ongelmia. Menee hyvä piletti hukkaan, kun meitsi ei kykene menemään mihinkään sellaiseen laitteeseen, jossa on vaarana a) kastua, b) mennä tukka sekaisin. Tai laitteeseen, joka pyörii. Tai laitteeseen, joka menee jonnekin korkealle. Puhumattakaan laitteesta, joka yhtä aikaa sekä pyörii että menee jonnekin korkealle. Penkillä uskallan istua. Siitä ei kuitenkaan kannata melkein kolmeakymmentä euroa maksaa.
...että satavarmana arvasin, että vastaat noin?
Ja uskotko myös, että juuri noista samoista syistä sulle tätä upeaa tukkamärkänäsekaisinkesäpäivää tarjosin? :) Kyllä joskus kandeis, ees kerran kesällä tai kesässä :) - Angiina
manchester kirjoitti:
...että satavarmana arvasin, että vastaat noin?
Ja uskotko myös, että juuri noista samoista syistä sulle tätä upeaa tukkamärkänäsekaisinkesäpäivää tarjosin? :) Kyllä joskus kandeis, ees kerran kesällä tai kesässä :)Sen lisäksi, ettei kukaan ole minua vielä tähän ikään saanut houkuteltua edes Linnanmäen vuoristorataan. (Kerran 70-luvulla olin kummitusjunassa ja pelästyin yhtä noitanakkaa niin, että nyrjäytin niskani. Kuljin pää vinossa monta viikkoa.) En ole myöskään suostunut nousemaan hissillä Eiffelin torniin, kapuamaan Riemukaaren päälle, erilaisille vuorille, muureille, pyramideille... you name it.
Parahin Eesau, tehtäväsi on inhimillisestä näkökulmasta tarkasteltuna mahdoton. - manchester
Angiina kirjoitti:
Sen lisäksi, ettei kukaan ole minua vielä tähän ikään saanut houkuteltua edes Linnanmäen vuoristorataan. (Kerran 70-luvulla olin kummitusjunassa ja pelästyin yhtä noitanakkaa niin, että nyrjäytin niskani. Kuljin pää vinossa monta viikkoa.) En ole myöskään suostunut nousemaan hissillä Eiffelin torniin, kapuamaan Riemukaaren päälle, erilaisille vuorille, muureille, pyramideille... you name it.
Parahin Eesau, tehtäväsi on inhimillisestä näkökulmasta tarkasteltuna mahdoton.Mikään inhimillinen ei ole mulle mahdotonta, paitsi tietty kansantanhu. Ja ei ole sullekaan. Pikku hypnoosilla kun sut houkuttellaan ensin possujunaan (ikäraja 3v), niin suahan ei sen kokemuksen jälkeen niistä härveleistä pitäisi erossa edes 7C luokan entinen luokanvalvoja, joka nyt sentään oli SS-aikakauden jälkeisen ajan kovin heebo. :)
- yopollo
oli kaikenlaisia välittömiin nautintoihin perustuvia haaveita. Nyt myöhemmin on ollut haaveena vain rauhallinen ja riidaton elämä, sen rakentamisessa olen jo aika pitkällä. Jonakin päivänä koen vielä valaistumiseni :-)))
- taikis
nuorilla miehillä kaikkein päällimmäisin haave yleensäkin nämä välittömät nautinnot, jotenkin on tässä nuosien saatossa tullut sellainen mielikuva :)
Elämänsä muokkaaminen haluamaansa suuntaan, siinä on haastetta mutta mikä hienointa, parhaiten siihen voi itse vaikuttaa. Sinä taidat pohtia paljon asioita kun kuljet siellä lintujen liikkeitä seuraamassa. Siinähän ollaan hiljaisuuden keskellä, jos olen oikein ymmärtänyt. Tai..hiljaisuuden ihmisten hälyltä, tokihan luonnolla on äänensä. - antza
taikis kirjoitti:
nuorilla miehillä kaikkein päällimmäisin haave yleensäkin nämä välittömät nautinnot, jotenkin on tässä nuosien saatossa tullut sellainen mielikuva :)
Elämänsä muokkaaminen haluamaansa suuntaan, siinä on haastetta mutta mikä hienointa, parhaiten siihen voi itse vaikuttaa. Sinä taidat pohtia paljon asioita kun kuljet siellä lintujen liikkeitä seuraamassa. Siinähän ollaan hiljaisuuden keskellä, jos olen oikein ymmärtänyt. Tai..hiljaisuuden ihmisten hälyltä, tokihan luonnolla on äänensä....keskiikäisenä nuorukaisena kaipaan kyl muutakin,ko sitä kumppaniltani,mikäli
sellainen ilmaantuu...))))
kaik suhteen osa-alueet tärkeitä..)))) - taikis
antza kirjoitti:
...keskiikäisenä nuorukaisena kaipaan kyl muutakin,ko sitä kumppaniltani,mikäli
sellainen ilmaantuu...))))
kaik suhteen osa-alueet tärkeitä..))))tekee tehtävänsä :))nousee tuo hengellinen puolikin arvoon arvaamattomaan, ruumiillisesta nyt puhumattakaan.
Miten nuo sun haaveet, oliko nuorena muuta kuin p.... mielessä ;) - antza
taikis kirjoitti:
tekee tehtävänsä :))nousee tuo hengellinen puolikin arvoon arvaamattomaan, ruumiillisesta nyt puhumattakaan.
Miten nuo sun haaveet, oliko nuorena muuta kuin p.... mielessä ;)...lisäksi oli muutakin,mut elon polkuni ovat
kulkeneet kovin kivikkoista tietä...(((
nyt ymmärtää parisuhteen arvon. kun mieleinen
jostain ????? löytyy,ei onnel rajoja. onhan noit
lyhyitä ollut,mut ne ei vakavii,vain sitä...))) - yopollo
taikis kirjoitti:
nuorilla miehillä kaikkein päällimmäisin haave yleensäkin nämä välittömät nautinnot, jotenkin on tässä nuosien saatossa tullut sellainen mielikuva :)
Elämänsä muokkaaminen haluamaansa suuntaan, siinä on haastetta mutta mikä hienointa, parhaiten siihen voi itse vaikuttaa. Sinä taidat pohtia paljon asioita kun kuljet siellä lintujen liikkeitä seuraamassa. Siinähän ollaan hiljaisuuden keskellä, jos olen oikein ymmärtänyt. Tai..hiljaisuuden ihmisten hälyltä, tokihan luonnolla on äänensä.elämyksiä on tarjolla lähelläkin kun on vain aikaa paneutua niihin. Keski-Euroopasta tullaan tänne etsimään luontoelämyksiä, täältä mennään sinne niitä etsimään. Kaikki on jo valmiina edessä kun osaa avata aistit.
- taikanainen
yopollo kirjoitti:
elämyksiä on tarjolla lähelläkin kun on vain aikaa paneutua niihin. Keski-Euroopasta tullaan tänne etsimään luontoelämyksiä, täältä mennään sinne niitä etsimään. Kaikki on jo valmiina edessä kun osaa avata aistit.
suomessa on paljon myös nähtävää... Lapin erämaat hiljentävät, siellä ihminen kokee pienuutensa. Kun nousee tunturin laelle ja katselee ympärilleen, se on jotain huikeata. Kun tein sen ensimmäisen kerran, niin voin sanoa, pelotti. Ei se korkealla oleminen niinkään, vaan se kun näki niin paljon kerralla, ja lähes asumatonta seutua, siellä täällä joku mökki josta savut nousivat, porojen luikertelut pikku lampiin... Tunsin itseni kirpuksi :))
- antza
taikanainen kirjoitti:
suomessa on paljon myös nähtävää... Lapin erämaat hiljentävät, siellä ihminen kokee pienuutensa. Kun nousee tunturin laelle ja katselee ympärilleen, se on jotain huikeata. Kun tein sen ensimmäisen kerran, niin voin sanoa, pelotti. Ei se korkealla oleminen niinkään, vaan se kun näki niin paljon kerralla, ja lähes asumatonta seutua, siellä täällä joku mökki josta savut nousivat, porojen luikertelut pikku lampiin... Tunsin itseni kirpuksi :))
..luonto luo outoa taikaa...))))
mie en ulkomail lomaile,koti
maas ihan riittävästi kohteita,
joissa poiketa ja lomailla..))) - taikanainen
antza kirjoitti:
..luonto luo outoa taikaa...))))
mie en ulkomail lomaile,koti
maas ihan riittävästi kohteita,
joissa poiketa ja lomailla..)))kohteita Suomessa, itse teen kerran vuodessa lomamatkan johonkin päin Suomea, etukäteen suunnittelematta kovin tarkkaan ohjelmaa. Kun tätä elämysmatkailua olen harrastanut pian kaksikymmentä vuotta, niin voit uskoa että aika monessa paikassa on ehtinyt käymään. Joissain paikoissa useammankin kerran :)
Kun muksut oli pieniä, niin tuli koluttua nuo huvipuistot ja eläinpuistot korkeasaaresta Ranuan eläinpuistoon...ja kaikki siltä väliltä, Särkänniemet, Vaasalandiat, Visulahdet yms. On tullut kieputtua vaikka minkälaisessa vempeleessä aikoinaan..
Ketjusta on poistettu 16 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli204355Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm103194Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle403097IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm442397Vihdoin tiedän että tämä on molemminpuolista
Saattoi se koko ajan olla silmiemme edessä mutta kumpikaan ei uskaltanut sitä toivoa. Kunpa nähtäisiin pian, toivottavas811216- 791079
- 561054
Natoon liittyminen on alkanut kaduttaa.
Nato on muuttunut niin paljon, että se ei ole enää se mihin haluttiin liittyä. Usa on vetäytynyt ja 5% osuus valtion tul3681019Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.2221004Alex ja Sanna taas Bilderberg-kokoukseen
Kansainvälinen parivaljakkomme on taas yhdessä siellä missä tapahtuu. https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/09eda060-635e138880