Virkamiesten käytöstavat

Ilmajoen kunnan tarkastuslautakunnan jäsen Seppo Pitkämäki (kd.) ei ole kaikilta osin tyytyväinen kotipitäjänsä hallintokulttuuriin.
Hänen konkreettinen esimerkkinsä koskee viime kesäkuun kunnanvaltuuston kokousta, jossa Pitkämäki istui kuuntelemassa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen esittelyä.

Kokouksen seuraaminen takarivistä oli hankalaa, koska äänentoisto ei ollut kunnossa ja mikä yllättävintä, edessä istuvat johtavat viranhaltijat häiritsivät kuulemista.

– Kokous venyi ensinnäkin ylipitkäksi yli puolen yön ja edessä istuvat viranhaltijat eivät joko hyväksyneet, mitä kokouksessa puhuttiin tai sitten asenne oli huono.
Pitkämäen havaintojen mukaan viranhaltijat eivät seuranneet keskustelua vaan kommentoivat keskenään.
– Kun pitäisi kuunnella, mitä asioita selvitetään, he eivät piitanneet loppujen lopuksi siitä yhtään mitään, vaan heillä oli täysin oma mielipide.

Pitkämäki ei ollut todistamassa yksin tapahtunutta.
– Moni muukin huomasi, mitä on tapahtumassa.

Pitkämäkeä harmitti ison raportin kovatöisen valmistelun vähättely, joten hän kirjoitti aiheesta heinäkuussa myös Ilkka-Pohjalaisen mielipidepalstalle.

– Kokouksen seuraamista häiritsivät edessäni olevat kolme viranhaltijaa. Naureskelu, vähättely ja elehtiminen olivat minusta loukkaavaa arviointikertomuksen aikana, koulutusasioiden käsittelyssä ja perussuomalaisten puheenvuorojen aikana. Muutamat valtuutetut olivat huomanneet saman ilmiön. Toki kaikki teemme virheitä, mutta tällainen käyttäytyminen ei sovi ja voi jatkua demokraattisessa toiminnassa .

Eikö valtuuston puheenjohtaja puuttunut asiaan?

– Korokkeelta näkee kokoussalin toiminnan, joten kyllä hän olisi voinut siitä huomauttaa.

Yleisönosastokirjoituksessaan Pitkämäki huomauttaa, että puolueilla on omat eettiset käyttäytymissäännöt ja niiden samojen ohjeiden hän haluaisi nähdä toimivan myös kaikilla johtavilla viranhaltijoilla.
Pitkämäki on keskustellut aiheesta muidenkin luottamusihmisten kanssa ja samanlaista on tapahtunut ennenkin.
– Ja nimenomaan perussuomalaisia kohtaan. Olen kuullut siitä perussuomalaisten lisäksi monilta muilta.

Politiikkaa tarkasti seuraava Pitkämäki arvelee, että kaikki perussuomalaiset niputetaan liian helposti kuntatasolla näkyvien ja radikaalisti esiintyvien valtakunnan poliitikkojen joukkoon.
– Perussuomalaisissa on hyviä ihmisiä, mutta heidän äänensä ei pääse välttämättä kuulumaan kellokkaiden takaa. Eiväthän kaikki ole tulisieluisia puhujia, hän luonnehtii.
Pitkämäen havainto on, että perussuomalaisissa esiintyy kärkkäyttä puuttua epäkohtiin, joka on sallittua demokratiassa.
– Jos epäkohtiin ei pitkällä aikavälillä puututa, se aiheuttaa osassa kellokkaissa sen, että asioiden pitää muuttua nopeasti. Heillä palavat käämit sen takia, kun eivät halua seurata jahkaamista.
Politiikassa on aina ristivetoa, on se sitten paikallistasolla tai tapahtuu se valtakunnallisella kentällä.
Pitkämäki ei osaa arvioida, onko eripuraa Ilmajoella sen enempää kuin muuallakaan, mutta kertoo näkemyksensä.
– Tällaisessa maaseutupitäjässä tyypillisesti keskustapuolueella on ollut eniten ääniä. Siinä tietysti korostuvat keskustan valtakunnalliset intressit ja se on usein hankalaa kuntatasolla, näkee Pitkämäki, joka on myös KD Pohjanmaan piirihallituksen jäsen ja aloittaa ensi vuonna Ilmajoen KD:n puheenjohtajana.

Pitkämäki arvostaa lautakuntansa puheenjohtajaa Hannu Akkasta (ps.).
– Hän ei koskaan kokouksissa painosta tai pomota ketään. Hän kyselee aina joka kerta mielipiteemme. Hänellä on tietysti omat näkemyksensä, joita ei kuitenkaan etunenässä ajeta.
Ilmajoen tarkastuslautakunnassa on viisi henkilöä eri puolueista.
– Meillä on hyvä yhteishenki ja asioista saa olla eri mieltä keskusteluissa.

Pitkämäen mielestä tarkastuslautakunnan työn vähättely on ikävää, koska se on ainoa lain mukaan pakollinen lautakunta joka kunnassa.
– Se on suoraan valtuuston alainen ja kolmanneksi tärkein instanssi kuntademokratiassa.
Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on muun muassa valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat .
Pitkämäen luonnehdinnan mukaan tarkastuskertomuksen tarkoitus on auttaa kuntaa selviämään ilman taloudellisia ongelmia ja strategisia kömmähdyksiä.
– Teemme tarkastuskertomuksen, jossa käsittelemme kunnan strategian tarkoituksenmukaisuutta. Onko rahaa käytetty oikein ja huomautamme, ellei päätöksiä ole laitettu käytäntöön. Kuulemme viranhaltijoita ja muita tilanteen mukaan ja teemme niistä raportin ja päätelmiä, mikä on tarkastuslautakunnan näkemys kunnan tilanteesta.
Tarkastuskertomus ei ole silti pelkkää epäkohtien kaivelua, vaan se voi sisältää myös positiivisia asioita. Pitkämäki korostaa sen olevan arviointikertomus, ei arvostelukertomus.
Demokratiaan kuuluu tapahtumien arviointi.
– Tarkastuslautakunta on ainoa elin, joka todellisuudessa vuosittaisen arviointikertomuksen avulla kiinnittää huomiota, mitä kunnassa on tehty. Että voi tarvittaessa tehdä oikaisuja ja uusia päätöksiä ilman samojen virheiden toistoa.