Kemijoki Oy suunnittelee ensimmäistä pumppuvoimalaitostaan Kemijärven Ailangantunturille

Jo oli aikakin. Nyt pystytään tuulivoimaa hyvin tuulisena halvan sähkön päivänä käyttämään vesimassojen pumppaamiseen takaisin yläaltaaseen jota sitten juoksutettaisiin vähätuulisina päivinä turbiinien läpi tuottaen vesivoimalla sähköä. Hyötysuhde 80%. Harmittaa vain että Suomi ei tässäkään ollut edelläkävijä. Sveitsi ja Norja ovat jo vuosia ostaneet lähes ilmaiseksi tuulivoimaa naapurimaista ja pumpanneet sillä sähköllä vettä vuoristoon ja sitten laskeneet kalliimman sähkön päivinä alas turbiinien läpi ja myyneet sähkön voitolla takaisin naapurilleen. Suomalaiset eivät osaa innovoida. Meitä fiksumpien pitää asiat ensin keksiä.

Tarkoittaa sitä että lähes nollahintaisina tuulisina (tai aurinkoisina) päivinä halvalla sähköllä pumpataan vesi ala-altaasta yläaltaaseen ja sitten kun seuraavana päivänä sähkö on kallista lasketaan vesi ylhäältä turbiien läpi alas tuottaen sähköä. Näin tuulisähkön (ja aurinkosähkön) aiheuttamia tuotantoeroja taustaan ja samalla tasataan markkinasähkön hintaeroja.

Hyvästi miinushinnat.
Tosin sehän ei ole järkevää sähköntuotantoa muutenkaan.
Energiatuotannossa tarvitaan monimuotoisuutta.
Silloin tyynenä pakkasviikkonakaan ei tule vilu.

Tuulivoiman "varastoiminen" tapahtuu mm tällä tavalla. Ei siihen tarvita akkuteollisuutta ja afrikkalaisia lapsia rämpimässä kaivoksissa akkuteollisuuden raaka-aineita tonkimassa.

Maailma menee parempaan suuntaan.

Pelkästään Kemijoki Oy suunnittelee 4000 MW verran uutta vesivoimaa näillä pumppuasemilla. Se on yli 2,5 kertaa Olkiluoto 3:n kapasiteetti.

Suomen kehityksessä on tämä 20v viive kaikissa järkihankkeissa. Paitsi järjettömässä vihersiirtymässä. Siinä ollaan maailman pilottihanke. Sehän on nähty, kuinka suomen suurille kansainvälisille hankkeille aina käy......

Paljonko taas haluavat yhteiskunnan tukia, 50% vai yli?

Kertoisivat paljonko se tuotettu sähkö maksaa investointeineen.

Kovin myöhässä on Suomi jälleen. Piti ensin muiden maiden ottaa tämä innovaatio käyttöön että metsäläiset uskaltavat tehdä samaa. No seuraavat 3 vuotta vähintäin jatketaan tällä tuulivoiman suuren vaihtelun tiellä jossa markkinasähkö seilaa jossain miinus 1 sentin ja +50 sentin välillä per kilowattitunti.

4000 MW uutta kapasiteettia 2-3 miljardilla. Se on paljon vähemmän mitä 1580 MW Olkiluoto 3 jonka todellista kustannusta ei edes tiedetä koska laitos myöhästyi 14 vuotta ja arviolta 14 miljardin euron tulot jäi saamatta. Julkisuudessa on laitoksen omistava TVO esittänyt hinnaksi ainakin 5,8 miljardia. Todellinen kustannus kuitenkin suurempi.

Kemijoki Oy:n esittämä 2-3 miljardia tarkoittaa siten kustannusta 500-750 miljoonaa per MW. Pääomakulut olisi esim 30 vuoden maksuajalla ja 4% korolla 27-40 miljoonaa vuodessa.

Jos saa tuotosta nettoa vaikka vain 1 c/KWh oli vuotuiset tulot 1000 MW ja 80%:n käyttöasteella 70 miljoonaa euroa vuodessa. En tosin tiedä millainen käyttöaste 1000 MW kapasiteetin pumppuvoimaloilla todellisuudessa on. Kyse on siitä että Suomen vesivoiman kapasiteetti Kemijoki Oy:n investointien myötä kasvaisi nykyisestä 3200 MW aina 7200 MW. Siis kasvua 130%. Ehkäpä keskituotto pumppuvoimaloilla olisi 40% eli 1600 MW, siis yhä enemmän kuin OL3. Investointina puolta halvempi ja turvallisempi. Kannattavuus olisi taattu sillä pumppauksessa hyödynnettäisiin kaikkein edullisinta tuulisähköä. Pumppaamot toimisivat aina silloin kun sähkön markkinahinta todella alhainen. Ilmeisesti kapasiteetti lasketaan altaiden mukaan.