Vesivoimayhtiö Kemijoki oy suunnittelee useiden pumppuvoimalaitosten rakentamista Pohjois-Suomeen. Yhtiö julkisti perjantaina ensimmäisen kohteen.
Vesivoimayhtiö Kemijoki oy suunnittelee pumppuvoimalan rakentamista Kemijärvelle, Ailangantunturin alueelle. Yhtiö kertoo jatkavansa selvitystä myös muiden pumppuvoimalaitosten rakentamisen mahdollisuuksista Pohjois-Suomessa.
Pumppuvoimalaitos koostuu kahdesta altaasta. Ylemmästä altaasta lasketaan turbiinien läpi vettä ala-altaaseen. Myöhemmin vesi pumpataan takaisin yläaltaaseen. Kemijoki oy:n mukaan yläaltaan koko olisi noin kilometri kertaa kilometri.
Yhtiön mukaan pumppuvoimalan putouskorkeus olisi Ailangantunturilla noin 200 metriä. Tämä mahdollistaisi 550 megawatin voimalaitoksen rakentamisen.
Kemijoki oy kertoi ensimmäisen kerran huhtikuussa aloittavansa useampien pumppuvoimaloiden suunnittelun Kemijoen vesistöön. Yhtiö arvioi tällöin investointien hinnan nousevan 2–3 miljardiin euroon.
Keväällä Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen sanoi, että voimaloiden sijoituspaikoiksi on mietitty Rovaniemeltä pohjoiseen Kemijoen pääuoman, Porttipahdan tekojärven ja Kemijärven alueita.
Näin pumppuvoimala toimii
Pumppuvoimalaitos tuottaa sähköä silloin, kun sähkön kysyntä on korkealla. Tällöin vesi lasketaan yläaltaasta turbiinien läpi ala-altaaseen.
Kun sähkön kysyntä on vähäistä, pumppuvoimalaitos pumppaa veden takaisin yläaltaaseen.
Pumppuvoimalla tuotetun sähköntuotannon hyötysuhde on noin 80 prosenttia.
Lähde: Kemijoki Oy
Vesivoimayhtiö Kemijoki oy suunnittelee pumppuvoimalan rakentamista Kemijärvelle, Ailangantunturin alueelle. Yhtiö kertoo jatkavansa selvitystä myös muiden pumppuvoimalaitosten rakentamisen mahdollisuuksista Pohjois-Suomessa.
Pumppuvoimalaitos koostuu kahdesta altaasta. Ylemmästä altaasta lasketaan turbiinien läpi vettä ala-altaaseen. Myöhemmin vesi pumpataan takaisin yläaltaaseen. Kemijoki oy:n mukaan yläaltaan koko olisi noin kilometri kertaa kilometri.
Yhtiön mukaan pumppuvoimalan putouskorkeus olisi Ailangantunturilla noin 200 metriä. Tämä mahdollistaisi 550 megawatin voimalaitoksen rakentamisen.
Kemijoki oy kertoi ensimmäisen kerran huhtikuussa aloittavansa useampien pumppuvoimaloiden suunnittelun Kemijoen vesistöön. Yhtiö arvioi tällöin investointien hinnan nousevan 2–3 miljardiin euroon.
Keväällä Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen sanoi, että voimaloiden sijoituspaikoiksi on mietitty Rovaniemeltä pohjoiseen Kemijoen pääuoman, Porttipahdan tekojärven ja Kemijärven alueita.
Näin pumppuvoimala toimii
Pumppuvoimalaitos tuottaa sähköä silloin, kun sähkön kysyntä on korkealla. Tällöin vesi lasketaan yläaltaasta turbiinien läpi ala-altaaseen.
Kun sähkön kysyntä on vähäistä, pumppuvoimalaitos pumppaa veden takaisin yläaltaaseen.
Pumppuvoimalla tuotetun sähköntuotannon hyötysuhde on noin 80 prosenttia.
Lähde: Kemijoki Oy
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jo oli aikakin. Nyt pystytään tuulivoimaa hyvin tuulisena halvan sähkön päivänä käyttämään vesimassojen pumppaamiseen takaisin yläaltaaseen jota sitten juoksutettaisiin vähätuulisina päivinä turbiinien läpi tuottaen vesivoimalla sähköä. Hyötysuhde 80%. Harmittaa vain että Suomi ei tässäkään ollut edelläkävijä. Sveitsi ja Norja ovat jo vuosia ostaneet lähes ilmaiseksi tuulivoimaa naapurimaista ja pumpanneet sillä sähköllä vettä vuoristoon ja sitten laskeneet kalliimman sähkön päivinä alas turbiinien läpi ja myyneet sähkön voitolla takaisin naapurilleen. Suomalaiset eivät osaa innovoida. Meitä fiksumpien pitää asiat ensin keksiä.
Muut menevät edellä - suomalaiset kihnuttavat resinalla perässä.
Koska suomalaiset ovat kaurahattuja joilla on torpparin sielu eikä aloitekykyä. Täällä on aivan liikaa näitä Kivihiili-Persuja ja kersantti Putkisen tapaisia kokoomuslaisia ydinvoima-pöhköjä.
Suomalaiset eivät osaa tehdä edes vuoristoa. Ei ensimmäistäkään mihin pumppuvoimalan rakentaisi.
Tarkoittaa sitä että lähes nollahintaisina tuulisina (tai aurinkoisina) päivinä halvalla sähköllä pumpataan vesi ala-altaasta yläaltaaseen ja sitten kun seuraavana päivänä sähkö on kallista lasketaan vesi ylhäältä turbiien läpi alas tuottaen sähköä. Näin tuulisähkön (ja aurinkosähkön) aiheuttamia tuotantoeroja taustaan ja samalla tasataan markkinasähkön hintaeroja.
Mikähän estää käyttämästä tavallista vesivoimalaitosta pumppuvoimalana?
Niitä käytetään vähän samaan tarkoitukseen niin, että kun sähkön kysyntä on alhaalla turbiinien läpi juoksutetaan vähemmän / ei ollenkaan vettä., jos veden korkeus tämän sallii. Vesivoimalat ovat kuitenkin rakennettu luonnonvesistöihin eivätkä ne voi aiheuttaa tulvaa voimalan yläpuoliseen vesistöön.
Samaa ajattelin. Miksi ei riittäisi perustaa pumppulaitosta nykyisen vesivoimalan yhteyteen?
Hyvästi miinushinnat.
Tosin sehän ei ole järkevää sähköntuotantoa muutenkaan.
Energiatuotannossa tarvitaan monimuotoisuutta.
Silloin tyynenä pakkasviikkonakaan ei tule vilu.
Miinushinnatkin tuottavat siirtoyhtiöille.
Minulla sähkövero+siirto+provikka = 5½ c/kWh
Tuulivoiman "varastoiminen" tapahtuu mm tällä tavalla. Ei siihen tarvita akkuteollisuutta ja afrikkalaisia lapsia rämpimässä kaivoksissa akkuteollisuuden raaka-aineita tonkimassa.
Maailma menee parempaan suuntaan.
Pelkästään Kemijoki Oy suunnittelee 4000 MW verran uutta vesivoimaa näillä pumppuasemilla. Se on yli 2,5 kertaa Olkiluoto 3:n kapasiteetti.
Tekniikka & Talous -lehti 5.5.2023 sivu 7
Suomen kehityksessä on tämä 20v viive kaikissa järkihankkeissa. Paitsi järjettömässä vihersiirtymässä. Siinä ollaan maailman pilottihanke. Sehän on nähty, kuinka suomen suurille kansainvälisille hankkeille aina käy......
Paljonko taas haluavat yhteiskunnan tukia, 50% vai yli?
Kertoisivat paljonko se tuotettu sähkö maksaa investointeineen.
Paljon vähemmän kuin OL3. Kustannus asettuu jonnekin normaali vesivoimaloiden ja vanhojen kannattavien ydinvoimaloidemme välimaastoon. Se saa "raaka-aineensa" lähes ilmaiseksi. Pääomakulut jaksotetaan 30 vuodelle. 2040-luvulla pumppulaitokset tekevät keskiverto sähkö hinnalla tuntuvaa voittoa. Itse pumput eivät ole kalliit.
Riippuu investoinneista ja kuinka paljon altaiden rakentaminen maksaa. Samoin korkotasosta. Siksi nämä investoinnit olisikin pitänyt tehdä yli 10 vuotta sitten. Nythän ne on suorastaan pakko kun tuulivoima on kasvamassa nykyisestä 6200 MW vuoden 2025 loppuun mennessä jo noin 8500 MW:iin. Silloin huipputuotanto ylittää jo 7000 MW.
Kovin myöhässä on Suomi jälleen. Piti ensin muiden maiden ottaa tämä innovaatio käyttöön että metsäläiset uskaltavat tehdä samaa. No seuraavat 3 vuotta vähintäin jatketaan tällä tuulivoiman suuren vaihtelun tiellä jossa markkinasähkö seilaa jossain miinus 1 sentin ja +50 sentin välillä per kilowattitunti.
4000 MW uutta kapasiteettia 2-3 miljardilla. Se on paljon vähemmän mitä 1580 MW Olkiluoto 3 jonka todellista kustannusta ei edes tiedetä koska laitos myöhästyi 14 vuotta ja arviolta 14 miljardin euron tulot jäi saamatta. Julkisuudessa on laitoksen omistava TVO esittänyt hinnaksi ainakin 5,8 miljardia. Todellinen kustannus kuitenkin suurempi.
Kemijoki Oy:n esittämä 2-3 miljardia tarkoittaa siten kustannusta 500-750 miljoonaa per MW. Pääomakulut olisi esim 30 vuoden maksuajalla ja 4% korolla 27-40 miljoonaa vuodessa.
Jos saa tuotosta nettoa vaikka vain 1 c/KWh oli vuotuiset tulot 1000 MW ja 80%:n käyttöasteella 70 miljoonaa euroa vuodessa. En tosin tiedä millainen käyttöaste 1000 MW kapasiteetin pumppuvoimaloilla todellisuudessa on. Kyse on siitä että Suomen vesivoiman kapasiteetti Kemijoki Oy:n investointien myötä kasvaisi nykyisestä 3200 MW aina 7200 MW. Siis kasvua 130%. Ehkäpä keskituotto pumppuvoimaloilla olisi 40% eli 1600 MW, siis yhä enemmän kuin OL3. Investointina puolta halvempi ja turvallisempi. Kannattavuus olisi taattu sillä pumppauksessa hyödynnettäisiin kaikkein edullisinta tuulisähköä. Pumppaamot toimisivat aina silloin kun sähkön markkinahinta todella alhainen. Ilmeisesti kapasiteetti lasketaan altaiden mukaan.