1 Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan.
2 Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.
3 Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa,
4 ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista,
5 ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.
6 Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat,
7 vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,
8 sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut - sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet -
9 vaan, niinkuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat."
10 Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.
11 Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.
12 Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut;
13 ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.
15 Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.
16 Sillä: "kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?" Mutta meillä on Kristuksen mieli.
( 1 Kor. 2)
-
>>Evankeliumin ytimessä on sanoma syntiemme tähden ristiinnaulitusta Jumalan Pojasta
Ennen vihansa ilmestymistä Jumala saarnauttamansa hullutuksen, ristin evankeliumin, kautta pelastaa ne, jotka uskovat (1 Kor 1:21). Tässä sanomassa Jumala tarjoaa täydellisen ja todellisen avun ihmiskunnan jokaisen jäsenen syvimpään hätään – kadotukseen joutumisen hätään.
Kuinka usein Paavali kirjeissään palaakaan evankeliumin perustapahtumaan – ristiinnaulittuun Jeesukseen Kristukseen. Kaikki kristillisessä uskossa kiertyy tämän tapahtuman ja siitä kertovan sanoman ympärille. Korinttilaisille kirjoittaessaan hän sanoi, ettei hän halunnut heidän luonaan tietää mistään muusta kuin Jeesuksesta Kristuksesta ja hänestäkin ristiinnaulittuna (1 Kor 2:2).
Hänen sanomansa oli puhetta rististä (1 Kor 1:18). Lähetystyössä hän asetti aivan avoimesti kuulijoittensa silmien eteen Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulittuna (Gal 3:1; Jes 53). Näin hän teki siitäkin huolimatta, että ihmiset inhosivat jo ristin mainitsemistakin, koska se toi heidän mieleensä tämän roomalaisten paljon käyttämän, äärimmäisen julman ja mitä kammottavimman mestaustavan.
Paavali uskaltaa jopa sanoa: "En ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä" (Gal 6:14). ”Julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus” (1 Kor 1:23-24).
Paavalin julistaman evankeliumin sisältö on ristiinnaulitun Kristuksen kuolema meidän syntiemme vuoksi ja hänen herättämisensä kuolleista kolmantena päivänä (1 Kor 15:3-4). Juuri tämä sanoma tulee esiin Paavalin kirjeissä mitä erilaisimmissa yhteyksissä. ”Syntien sovittamiseksi hän lähetti tänne oman Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena. Näin hän tuomitsi ihmisessä ihmisten synnit” (Room 8:3).
”Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen” (Room 3:25). ”Kristus kuoli jumalattomien puolesta” (Room 5:6). ”Kristus kuoli meidän puolestamme, kun me vielä olimme syntisiä” (Room 5:8). ”Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi” (1 Kor 15:3). ”Yksi on kuollut kaikkien puolesta” (2 Kor 5:14). ”Hän antoi itsensä alttiiksi meidän puolestamme” (Tiit 2:14).
Paavalilla se nimenomaan kiteytyi hyvin henkilökohtaiseksi tunnustukseksi: Jumalan Poika ”on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni” (Gal 2:20, KR 38).>>
( Ote Olavi Peltolan opetuksesta Paavalin evankeliumi ja me)
s-seutulainen
2 Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.
3 Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa,
4 ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista,
5 ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.
6 Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat,
7 vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,
8 sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut - sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet -
9 vaan, niinkuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat."
10 Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.
11 Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.
12 Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut;
13 ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.
15 Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.
16 Sillä: "kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?" Mutta meillä on Kristuksen mieli.
( 1 Kor. 2)
-
>>Evankeliumin ytimessä on sanoma syntiemme tähden ristiinnaulitusta Jumalan Pojasta
Ennen vihansa ilmestymistä Jumala saarnauttamansa hullutuksen, ristin evankeliumin, kautta pelastaa ne, jotka uskovat (1 Kor 1:21). Tässä sanomassa Jumala tarjoaa täydellisen ja todellisen avun ihmiskunnan jokaisen jäsenen syvimpään hätään – kadotukseen joutumisen hätään.
Kuinka usein Paavali kirjeissään palaakaan evankeliumin perustapahtumaan – ristiinnaulittuun Jeesukseen Kristukseen. Kaikki kristillisessä uskossa kiertyy tämän tapahtuman ja siitä kertovan sanoman ympärille. Korinttilaisille kirjoittaessaan hän sanoi, ettei hän halunnut heidän luonaan tietää mistään muusta kuin Jeesuksesta Kristuksesta ja hänestäkin ristiinnaulittuna (1 Kor 2:2).
Hänen sanomansa oli puhetta rististä (1 Kor 1:18). Lähetystyössä hän asetti aivan avoimesti kuulijoittensa silmien eteen Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulittuna (Gal 3:1; Jes 53). Näin hän teki siitäkin huolimatta, että ihmiset inhosivat jo ristin mainitsemistakin, koska se toi heidän mieleensä tämän roomalaisten paljon käyttämän, äärimmäisen julman ja mitä kammottavimman mestaustavan.
Paavali uskaltaa jopa sanoa: "En ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä" (Gal 6:14). ”Julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus” (1 Kor 1:23-24).
Paavalin julistaman evankeliumin sisältö on ristiinnaulitun Kristuksen kuolema meidän syntiemme vuoksi ja hänen herättämisensä kuolleista kolmantena päivänä (1 Kor 15:3-4). Juuri tämä sanoma tulee esiin Paavalin kirjeissä mitä erilaisimmissa yhteyksissä. ”Syntien sovittamiseksi hän lähetti tänne oman Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena. Näin hän tuomitsi ihmisessä ihmisten synnit” (Room 8:3).
”Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen” (Room 3:25). ”Kristus kuoli jumalattomien puolesta” (Room 5:6). ”Kristus kuoli meidän puolestamme, kun me vielä olimme syntisiä” (Room 5:8). ”Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi” (1 Kor 15:3). ”Yksi on kuollut kaikkien puolesta” (2 Kor 5:14). ”Hän antoi itsensä alttiiksi meidän puolestamme” (Tiit 2:14).
Paavalilla se nimenomaan kiteytyi hyvin henkilökohtaiseksi tunnustukseksi: Jumalan Poika ”on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni” (Gal 2:20, KR 38).>>
( Ote Olavi Peltolan opetuksesta Paavalin evankeliumi ja me)
s-seutulainen
Vastaukset 34
Vanhimmat
Paavali syyllistyi kuoleman syntiin ylpeyteen Saatanan ilmestysten vuoksi ja Jumala heitti miehen Saatanan haltuun koko lopun elämän ajaksi, eikä ottanut demonia hänestä pois, vaikka kuinka sitä rukoili.
2. Kor. 12:8
Sentähden olen minä kolmasti Herraa rukoillut, että hän läksis minusta.
😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍
😋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18088942G
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Paavali kirkasti Jumalan sanan totuutta pistämällä sekaan omia valheitaan. Eikä pitänyt valehtelemista edes syntinä.
Room. 3:7
Sillä jos Jumalan totuus tulee minun valheeni kautta selvemmin julki hänen kirkkaudekseen, miksi sitten minutkin vielä syntisenä tuomitaan?
Paavali ei ottanut vastuuta omista synneistään, vaan pisti ne lihojen ja vanhojen aatamien syyksi.
Room. 7:20
Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
Omista synneistä ei voi syyttää mitään kolmatta tahoa, lihoja ja vanhoja aamameita kuten Paavali teki.
Synnit pitää tunnustaa omiksi tekemiksi synneiksi, katua niitä rehellisesti.
1. Joh. 1:10
Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.
Daavid oli Jumalan mieleinen mies. Hän tunnusti omat synnit, vanhempien synnit ja perisynnin.
Ps.51:7 "Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alle siinnyt äitini kohtuun."
Valit. 5:7
Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.
Paavalin isä rikastui kun veljeili Rooman hirmuvallan hyväksi ja sai Rooman kansalaisuuden kuten sen sai Paavali itsekin. Paavali ylpeili Rooman kansalaisuudestaan ja vetosi siihen.
Mutta ei katunut sitä.
Rooma koituikin Paavalin kohtaloksi. Sai siellä surmansa.
En tiedä, oletko huomannut, mutta tää sun yhten jakeeseen perustuva paviaaniteologia ei saa oikein vastakaikua osakseen.
Psa 51:7 Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.
Mitä tällä ymmärrät, että perisynniksi ihmiselle sen luet?
Eikös tässä lue, että äiti on mennyt hameenhelmat korvissa vieraan munan päälle, rynkyttänyt siemenet tupaan, eli oli se äiti synnissä siittänyt.
Eihän se syntyneen lapsen vika ole, että äiti on torttu levällän vieraan kullin siemenet sisällä.
ts. synnissä siinnyt on toteamus siitä, että isä on joku muu, kuin vanhurskauden opin mukaan elänyt isä.
Kovin outoa tuo teidän vauvojen syyttäminen syntiin, Eikös aivot osaa jäsentää asiaa.
Vai onko sinut äitisi helmat korvissa kaupungissa jakanut torttuaan, et tunne isääsi ja olet näin perisynnin nimityksellä puheissasi liikkeellä. Olet perisynnissä, jota esim. haureus Himoksellakin tekee- kun ei olla kirjoituksille uskollisia. Tuskin nämä lehtolapset ovat syntisempiä, kuin muutkaan, vaan se aikuisen tekemä teko, se on hänen teko.
Lapsi voi saada vain kehoonsa vanhemman - vaikka alkoholistiäidin taakan.
Mutta, sielu lapsella ei ole sen tähden saastunut. Hän voi kasvaa vanhurskauteen sisälle.
Ja kerran rampa hyppii kuin peura. Alkoholiäidin vammauttama lapsi, ei sielussaan kanna äidin syntiä, mutta se synnissä siittäminen, voi keholle olla haaste.
Ja ohi kulkiessaan hän näki miehen, joka syntymästään saakka oli ollut sokea. Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Rabbi, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?" Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki.
(Joh 9:1-3)
Siinäpä teille sitä perisyntiä juttua jakavat.
Job 1:8 Niin Herra sanoi saatanalle: "Oletko pannut merkille palvelijaani Jobia? Sillä ei ole maan päällä hänen vertaistansa; hän on nuhteeton ja rehellinen mies, pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa."
Outo avaus ihmiseltä, joka itse haluaa kerskata siitä, että on itse ymmärtänyt "ottaa vastaan Jumalan armon" TOISIN KUIN MONET MUUT. Ja siitä, ettei itse ole hylännyt Jeesusta Kristusta TOISIN KUIN MONET MUUT.
Ja erittäin outo avaus ihmiseltä, joka AINA SELITTÄÄ TYHJÄKSI Paavalin julistaman sovituksen sanan, joka kuuluu
"Jumala oli Kristuksessa ja sovitti MAAILMAN itsensä kanssa."
Tuo tarpeesi selittää sovituksen sana tyhjäksi tekee tästä avauksestasi kieroudessaan irvokkaan ja vastenmielisen, sillä sinä ITSE kerskaat ARMON VASTAANOTTAMISESTASI etkä suinkaan YKSINOMAAN JEESUKSEN KRISTUKSEN RISTISTÄ.
Jos kerskaisit yksinomaan Jeesuksen Kristuksen rististä, julistaisit riemumielin sovituksen sanaa sellaisenaan etkä raiskaisi sitä mielipuolisilla ASIAYHTEYS-jorinoillasi, jotka ole kopioinut henkiseltä isoisältäsi Usko Toivoselta.
Se, joka päättää olla kerskaamatta MISTÄÄN MUUSTA kuin Kristuksen rististä, EI SELITÄ SITÄ TYHJÄKSI.
1 Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva eläviä ja kuolleita, sekä hänen ilmestymisensä että hänen valtakuntansa kautta:
2 saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.
3 Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia
4 ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.
5 Mutta ole sinä raitis kaikessa, kärsi vaivaa, tee evankelistan työ, toimita virkasi täydellisesti.
6 Sillä minut jo uhrataan, ja minun lähtöni aika on jo tullut.
7 Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.
8 Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, vanhurskas tuomari, on antava minulle sinä päivänä, eikä ainoastaan minulle, vaan myös kaikille, jotka hänen ilmestymistään rakastavat.
( 2 Tim. 4)
s-seutulainen
Huh huh! Onneksi ehdit livahtaa tuon raamatunjaerypästoteemipaalusi taakse piiloon. Ehtikö jänskättää yhtään?
"Julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus” (1 Kor 1:23-24).
Paavalin julistama evankeliumi ristiinnaulitusta Kristuksesta Jeesuksesta herättää edelleen ankaraa vastustusta ja saa aikaan pahaa verta suurimmassa osassa sen kuulijoista.
Onhan se tällä palstalla nähty!
Ei tämäkään ketju päässyt kunnolla edes alkuun, kun äläkkä nousi.
s-seutulainen
Daavid tunnusti murhan ja aviorikoksen.
2. Sam. 12:13
Niin Daavid sanoi Naatanille: "Minä olen tehnyt syntiä Herraa vastaan". Naatan sanoi Daavidille: "Niin on myös Herra antanut sinun syntisi anteeksi; sinä et kuole.
2. Sam. 12:15
Sitten Naatan meni kotiinsa. Ja Herra löi lasta, jonka Uurian vaimo oli Daavidille synnyttänyt, niin että se sairastui vaikeasti.
18 Seitsemäntenä päivänä lapsi kuoli.
Saatana on tuhansien juonien mestari
Tarsolaisen murhamiehen Paavalin nostaminen jalustalle pyhimykseksi ja Jumalan lakien kumoajaksi ohi Jeesuksen on todella sielunvihollisen tavoite.
Luuk. 16:17, Matt.7:23-24
Jeesus: "Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää. "
" Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.
"Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi."
Jeesusta meidän on uskominen ja totteleminen.
No ei muuta kuin hyppäät aikakoneeseen ja painut 20-30-luvun Palestiinaan seuraamaan häntä. Helppoa kuin heinänteko.
Ei hän kuule, hän on kuuroutunut adventisti. Vaatisi viittomakieltä, mutta eihän täällä voi kirjoitus olla viittomia täynnä
Paavali kirosi Jumalan käskyjen noudattajat alimpaan helvettiin.
Sehän antikristuksen tunnusmerkki.
Joh. 7:49
"Mutta tuo kansa, joka ei lakia tunne, on kirottu."
Johannes oli täysin eri mieltä kuin Paavali.
Siksi hänet karkotettiin sieltä pois Patmos-nimiselle saarelle.
Paavali kirosi ihmisiä, jotka vilpittömin mielin halusivat kulkea Jumalan säätämien kymmenen käksyn viitoittamaa tietä parhaansa mukaan.
Paavalin kirous: "Ne taas, jotka luottavat lain noudattamiseen, ovat kirouksen alaisia."
Jeesus varoittaa tuollaisista Jumalan käskyjen kiroajista ja hylkääjistä.
Jumalan käskyjen tutkimiseen ja mahdollisimman hyvään noudattamiseen liityy aina siunaus, eikä kirous.
Siunaus ja menestys tulee Jumalan lakien ja käskyjen tutkimisesta ja mahdollisimman hyvästä noudattamisesta. Kukaan ei tietenkään ole täydellinen, mutta ei se oikeuta lakien kieltämiseen ja kiroamiseen.
5. Moos. 5:16
Kunnioita isääsi ja äitiäsi, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, että kauan eläisit ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
Olisiko adventisti, että hän tuntisi lakia?
Ei hän tunne. Hän tuntee vain kirjaimen, ei Henkeä.
Kirjaimen kirjalla lyödään päähän sen hän tuntee, mutta se Henki ja armolahjat puuttuu, koska vain Ellenillä oli profetian henki se armolahjakausi päättyi seurakunnan tahtodosta siihen.
Ei se Jumalan sana (kirjain) ja Henki ole eri asioita, vaan samasta kokonaisuudesta on kysymys.,
Jumalan sana on totuus. Ei ne kaikki henget ole mitään totuuksia. Hellareita viskoo selälleen vieraat villitsevät henget
Kuis tämä omalta kohdaltasi toteutuu, se suun tunnustus?
Kun infernalisti on riitävän pitkään lillunutn infernalismissaan, suomen kielikin (kaikkien muiden kielten ohella) on hänen infernalismilleen alamainen.
"Kaikki" tarkoittaa kaikkea ainoastaan silloin kun hän niin päättää, samoin ilmaus "(ei) mistään muusta kuin".
Samoin infernalisti voi tasan tarkkaan päättää, milloin keskustelu on tullut päätepisteeseensä; keskustelusta ja väittelystä voi sanoutua irti koska tahansa - asia on sillä selvä.
Tässä äänitteessä aika hyvin selitetään mihin perustuu Juutalaisten ja kristittyjen usko. https://www.youtube.com/watch?v=2ypOJpfpgFc
Aamen
Käärme aloitti sen evankeliumin julistamisen heti siellä paratiisissa, kun julisti että mitään perisyntiä ei ole olemassakaan.
Siihen hellarit huutaa perään: Amen ja helleeeluujaaa!
Jos Paavalin tärkein asia on ristiinnaulittu Kristus, niin ei silloin pääasia ollut helareiden haukkuminen kuten sapatisteilla on. Mutta siinä ei ole mitään uutta kun haukkuvat Paavalin pakanoiden apostolin.
Paavali kerskasi Saatanan hänelle antamista ilmestyksistä Arabain erämaassa, jossa oli kolme vuotta ja siksi Jumala lähetti mieheen Saatanan enkelin eli demonin uudeksi henkiooppaksi eikä ottanut demonia pois, vaikka kuinka sitä rukoili.
2. Kor. 12:8
Sentähden olen minä kolmasti Herraa rukoillut, että hän läksis minusta.
Demoni pisti Paavalin valehtelemaan ja puhumaan Korintossa sekavia hurmoskieliä Delfoin oraakkelin tavoin.
Room. 3:7
Sillä jos Jumalan totuus tulee minun VALHEENI kautta selvemmin julki hänen kirkkaudekseen, miksi sitten minutkin vielä syntisenä tuomitaan?
Jeesuksen oikeat 12 apostolia oli oikeita pakanoiden apostoleita.
Heidän piti kastaa ja sitten opettaa kaikki kansat, myös pakanakansat Jeesuksen opetuslapapsiksi.
Lue Matt. 28:18-20
Paavali ei ollut Karitsan apostoli.
Ilm. 21:14
Kaupungin muurissa oli kaksitoista peruskiveä, ja niissä oli kaksitoista nimeä, Karitsan kahdentoista apostolin nimet.
Paavali ei kuulu joukkoon.
1 Mutta Saulus puuskui yhä uhkaa ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan ja meni ylimmäisen papin luo
2 ja pyysi häneltä kirjeitä Damaskon synagoogille, että keitä hän vain löytäisi sen tien vaeltajia, miehiä tai naisia, ne hän saisi tuoda sidottuina Jerusalemiin.
3 Ja kun hän oli matkalla, tapahtui hänen lähestyessään Damaskoa, että yhtäkkiä valo taivaasta leimahti hänen ympärillänsä;
4 ja hän kaatui maahan ja kuuli äänen, joka sanoi hänelle: "Saul, Saul, miksi vainoat minua?"
5 Hän sanoi: "Kuka olet, herra?" Hän vastasi: "Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.
6 Mutta nouse ja mene kaupunkiin, niin sinulle sanotaan, mitä sinun pitää tekemän."
7 Ja miehet, jotka matkustivat hänen kanssansa, seisoivat mykistyneinä: he kuulivat kyllä äänen, mutta eivät ketään nähneet.
8 Niin Saulus nousi maasta; mutta kun hän avasi silmänsä, ei hän nähnyt mitään, vaan he taluttivat häntä kädestä ja veivät hänet Damaskoon.
9 Ja hän oli kolme päivää näkemätönnä, ei syönyt eikä juonut.
10 Ja Damaskossa oli eräs opetuslapsi, nimeltä Ananias. Hänelle Herra sanoi näyssä: "Ananias!" Hän vastasi: "Katso, tässä olen, Herra."
11 Niin Herra sanoi hänelle: "Nouse ja mene sille kadulle, jota sanotaan Suoraksi kaduksi, ja kysy Juudaan talosta Saulus nimistä tarsolaista miestä. Sillä katso, hän rukoilee;
12 ja hän on nähnyt näyssä miehen, Ananias nimisen, tulevan sisälle ja panevan kätensä hänen päällensä, että hän saisi näkönsä jälleen."
13 Mutta Ananias vastasi: "Herra, minä olen monelta kuullut siitä miehestä, kuinka paljon pahaa hän on tehnyt sinun pyhillesi Jerusalemissa;
14 ja täälläkin hänellä on ylipapeilta valtuus vangita kaikki, jotka sinun nimeäsi avuksi huutavat."
15 Mutta Herra sanoi hänelle: "Mene; sillä hän on minulle valittu ase, kantamaan minun nimeäni pakanain ja kuningasten ja Israelin lasten eteen.
16 Sillä minä tahdon näyttää hänelle, kuinka paljon hänen pitää kärsimän minun nimeni tähden."
17 Niin Ananias meni ja astui huoneeseen, pani molemmat kätensä hänen päälleen ja sanoi: "Veljeni Saul, Herra lähetti minut - Jeesus, joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit - että saisit näkösi jälleen ja tulisit täytetyksi Pyhällä Hengellä."
18 Ja heti putosivat hänen silmistään ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi ja otti kasteen.
19 Ja kun hän nautti ruokaa, niin hän vahvistui. Ja hän oli opetuslasten seurassa Damaskossa jonkun aikaa.
20 Ja kohta hän saarnasi synagoogissa Jeesusta, julistaen, että hän on Jumalan Poika.
21 Ja kaikki, jotka kuulivat, hämmästyivät ja sanoivat: "Eikö tämä ole se, joka Jerusalemissa tuhosi ne, jotka tätä nimeä avuksi huutavat? Ja eikö hän ole tullut tänne viedäksensä ne vangittuina ylipappien käsiin?"
22 Mutta Saulus sai yhä enemmän voimaa ja saattoi Damaskossa asuvat juutalaiset ymmälle näyttäen toteen, että Jeesus on Kristus.
( Apt. 9)
9 Luulin minäkin, että minun tuli paljon taistella Jeesuksen, Nasaretilaisen, nimeä vastaan,
10 ja niin minä teinkin Jerusalemissa. Paljon pyhiä minä suljin vankiloihin, saatuani ylipapeilta siihen valtuuden, ja kun heitä tapettiin, annoin minä ääneni sen puolesta.
11 Ja kaikkialla synagoogissa minä usein koetin rankaisemalla pakottaa heitä herjaamaan Jeesusta, ja menin niin pitkälle vimmassani heitä vastaan, että vainosin heitä aina ulkomaan kaupunkeihin saakka.
12 Kun näissä asioissa matkustin Damaskoon ylipappien valtuudella ja suostumuksella,
13 näin minä, oi kuningas, tiellä keskellä päivää taivaasta valon, auringon paistetta kirkkaamman, leimahtavan minun ja matkatoverieni ympärillä,
14 ja me kaaduimme kaikki maahan, ja minä kuulin äänen sanovan minulle hebreankielellä: 'Saul, Saul, miksi vainoat minua? Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.'
15 Niin minä sanoin: 'Kuka olet, herra?' Ja Herra sanoi: 'Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.
16 Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn.
17 Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän
18 avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.'
( Ap.t. 26)
s-seutulainen
Uudessa Temppelissä on ne Paavalin ja hellareiden ja Baalin palvojin särkemät ja kumoamat laintautut.
Ilm. 11:19
Taivaassa avattiin Jumalan temppeli, niin että temppelissä oleva LIITONARKKU voitiin nähdä. Salamat leimusivat, ukkonen jylisi, maa järähteli ja raemyrsky riehui.
Ilm. 3:12
Siitä, joka voittaa, minä teen pylvään Jumalani temppeliin, eikä hän joudu milloinkaan lähtemään sieltä. Minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, uuden Jerusalemin, joka laskeutuu taivaasta Jumalani luota, ja oman uuden nimeni.
Pane arkkuun se laki, jonka minä sinulle annan.
Hän otti lain ja pani sen arkkuun, kiinnitti arkkuun kantotangot ja asetti kansilevyn arkun päälle
Siinä mielessä kun Paavalia herjaa, hän ei enää vastaa takaisin. Eikä olisi tehnyt tosin sitä eläessäänkään, kun tietenkin silloinkin oli harhaoppisia, jotka häntä vastustivat ja kun hän oli menossa noita isoisia tapaamaan, ketä lienevätkään, hän sanoi ettei ota selvää niiden sanoista, vaan niiden voimasta.
Siinä olisi mitelty Hengen voimassa eikä sillä kuka herjaa eniten.